6.7.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Kiinteistöjen hinnat -tilasto kuvaa omakotitalojen ja -tonttien hintojen muutoksia ja hintatasoja neljännesvuosi- ja vuositasolla. Tietoja on saatavilla vanhoista omakotitaloista ja tonteista eri luokituksilla vuodesta 1985 lähtien.
Uusien omakotitalojen hintaindeksi kuvaa kuinka paljon keskimääräisen omakotitalon rakentamisen hinta on kehittynyt. Tietoja uusien omakotitalojen hintakehityksestä on saatavilla koko maan tasolla vuodesta 2009 lähtien.

Tilaston perusjoukko

Kiinteistöjen hinnat -tilaston perusjoukkoon kuuluvat kaikki Suomessa tehdyt kiinteistökaupat. 

Tilastoyksikkö

Tilastoyksikköinä ovat kiinteistöjen hintojen osalta vanha omakotitalo ja tontti. Uusien omakotitalojen hintaindeksin osalta tilastoyksikkönä on uusi omakotitalo.

Mittayksikkö

Tilastossa käytettävät mittayksiköt ovat indeksipisteluku, prosenttimuutos, euromääräinen neliöhinta, pinta-ala neliömetreinä sekä lukumäärätieto kauppojen määrälle.

Perusajankohta

Vanhojen omakotitalojen ja tonttien osalta tilastossa on käytössä kolme perusajankohtaa: 2015=100, 2010=100 ja 1985=100. Uusien omakotitalojen hintaindeksissä käytetään perusvuotta 2010.

Viiteajankohta

Neljännestilastoissa viiteajankohta on vuosineljännes ja vuositilastoissa kalenterivuosi.

Viitealue

Kiinteistöjen hinnat julkaistaan koko maan tasolla, poislukien Ahvenanmaa.

Kattavuus

Vanhojen omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteriin, joka sisältää kaikki kiinteistökaupat. Tilastoon ei kuitenkaan sisälly vuokratontilla sijaitsevia omakotitaloja.
Uusien omakotitalojen tiedot perustuvat rakennuskustannusindeksiin sekä ammattimaisen että omatoimisen rakentamisen hintojen kehitykseen. Hintoja mitataan materiaalien, palkkojen ja talopakettien sekä liittymä- ja viranomaismaksujen avulla.

Ajallinen kattavuus

Tietoja on saatavilla vanhoista omakotitaloista ja tonteista eri luokituksilla vuodesta 1985 lähtien.
Tietoja uusien omakotitalojen hintakehityksestä on saatavilla koko maan tasolla vuodesta 2009 lähtien.

Jakelutiheys

Kiinteistöjen hintatilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 10 viikkoa vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Vuositiedot julkaistaan viimeisen neljänneksen julkaisun yhteydessä. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia tietoja.

Käsitteet

Keskipinta-ala

Omakotitalojen pinta-ala tarkoittaa asuinpinta-alaa (m²) ja omakotitalotonttien pinta-ala tarkoittaa tontin kokonaispinta-alaa.

Kiinteistö

Kiinteistöllä tarkoitetaan kiinteistörekisteriin kiinteistönä merkittyä maa- tai vesialueen omistuksen yksikköä. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistön omistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet.

Markkinahinta

Yleisesti toteutuva kauppahinta, eli hinta, jossa kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Neljännesvuosimuutos

Neljännesvuosimuutoksella tarkoitetaan vuosineljänneksen indeksin suhteellista muutosta verrattuna edellisen vuosineljänneksen indeksiin. Muutos ilmaistaan yleensä prosenttilukuna.

Nimellishintaindeksi

Kuvaa hintojen muutosta suhteessa indeksin perusajankohtaan (vrt. reaalihintaindeksi).

Omakotitalokiinteistö

Kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla on vain asuin- ja sivurakennuksia, eikä kiinteistö sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella, vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinrakennus- tai asuinpientalokortteli.

Omakotitalotontti

Kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla ei ole rakennuksia. Kiinteistö ei myöskään sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on asemakaava-alueella, vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinpientalokortteli.

Pientalotontti

Kiinteistöjen hintatilastossa omakotitalotontit eli rakentamattomat pientalotontit on määritelty kiinteistörekisterin tietosisältöön perustuen seuraavin ehdoin: Kiinteistön käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka, eikä kiinteistöllä ole rakennuksia. Kiinteistö ei myöskään sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinpientalokortteli, rakennusoikeudesta on tieto rekisterissä ja rakennustehokkuuskerroin on alle 0,5. Haja-asutusalueella viimeistä ehtoa ei voida tarkistaa, koska kaavan laatua ja rakennusoikeutta ei ole määritelty kyseisellä kaava-alueella.

Reaalihinta

Tietyn perusvuoden hinnoin laskettu hinta, josta on poistettu hintatason muutosten vaikutukset. Useimmiten reaalihinnalla tarkoitetaan kuluttajahintaindeksillä deflatoitua nimellishintaa.

Reaalihintaindeksi

Kertoo reaalisen hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (esim. 2000, 1983 tai 1970) verrattuna. Reaalihintaindeksi saadaan jakamalla nimellishintaindeksin pisteluku vastaavan ajankohdan ja vastaavan perusvuoden kuluttajahintaindeksin pisteluvulla.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Vanhojen omakotitalojen ja -tonttien alueittaisia hintaindeksejä tarkasteltaessa tulee huomioida alueella tehtyjen kauppojen lukumäärä. Mikäli alueella tehdään vähän kauppoja, voi muutama poikkeava tapaus vaikuttaa merkittävästi alueen indeksin kehitykseen. Tällöin neljännesmuutoksen sijaan olisi suositeltavaa tarkastella pidemmän aikavälin kehitystä. Lisäksi kannattaa huomioida, ettei tilastoon sisälly vuokratontilla olevat omakotitalot.

Tilaston keskihinnat muuttuvat eri tavoin kuin hintaindeksi, koska hintaindeksissä on otettu huomioon eri ajankohtina myytyjen omakotitalojen ja tonttien ominaisuuksien, kuten valmistumisvuoden, pinta-alan ja tarkemmin määritellyn sijainnin, jakaumassa tapahtuneet muutokset ja niiden hintavaikutus. Hintaindeksi ja keskihinnat ovat kumpikin tilanteesta riippuen käyttökelpoisia mittareita. 

Hintaindeksi kuvaa, paljonko enemmän/vähemmän keskiverto omakotitalo tai tontti maksaa nyt kuin aikaisemmin. Keskihinta taas kertoo, mikä on ollut vallitseva hintataso tiettynä ajankohtana myydyistä asunnoissa ottamatta kantaa siihen, olivatko ne vanhempia, uudempia, isompia vai pienempiä kuin aikaisemmin myydyt. Tilaston tunnusluvuista kerrotaan lisää Tieto&Trendit-blogissa.

Oikea-aikaisuus

Kiinteistöjen hintatilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 10 viikkoa vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia tietoja. Vuositiedot julkaistaan neljännen neljänneksen julkaisun yhteydessä.

Täsmällisyys

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. 

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston tuottamisessa käytetään EU:n alueluokitusjärjestelmän, NUTS2-luokituksen (11.7.2003 voimaan tullut luokitus), mukaisia suuralueita, jossa Pohjois-Suomi ja Itä-Suomi ovat omina alueinaan. Lisäksi käytetään luokittelua Koko maa, Pääkaupunkiseutu, Muu Suomi ja Kehyskunnat, sekä aluejakoa väkiluvun perusteella.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Vanhojen omakotitalojen ja -tonttien osalta tietoja on saatavilla vuodesta 1985 alkaen. Kiinteistöjen hintaindeksin 1985=100 tietoja tarkemmalla luokituksella on saatavilla aikaväliltä 1985­­­–2009. Kiinteistöjen hintaindeksistä 1985=100 on lisäksi saatavilla pitkä aikasarja koko maan, pääkaupunkiseudun ja muun Suomen osalta. Tätä aikasarjaa ketjutetaan aina uusimmalla indeksillä, jolloin indeksin muutokset vastaavat uusimman indeksin muutoksia. Perusvuoden vaihdon yhteydessä pitkän aikasarjan vuosimuutoksiin heijastuvat myös tehdyt menetelmämuutokset.

Vuonna 2017 uudistettiin vanhojen omakotitalojen ja –tonttien indeksien laskennassa käytetty tilastollinen malli, tarkistusmenettelyt, painorakenne ja luokitukset. Indeksien perusvuodeksi vaihdettiin 2015=100. Muutoksista johtuen vuosien 2015 ja 2016 takautuvasti lasketut tiedot poikkeavat aiemmin julkaistuista indekseistä (2005=100 -sarja, 1985=100 -sarja).
Uusien omakotitalojen osalta tietoja on saatavilla vuodesta 2009 alkaen.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Asumisen hintatilastoissa noudatetaan mahdollisimman pitkälti yhtenäistä alueluokitusta ja käsittelysääntöjä.
Maanmittauslaitos julkaisee kiinteistöjen kauppahinta-aineistoon perustuvaa kauppahintatilastoa. Keskeisin ero Tilastokeskuksen laatiman hintaindeksin ja Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston välillä on siinä, että kauppahintatilasto esittää ensisijaisesti kauppojen ja hintojen jakaumatietoja tiettynä ajankohtana, kun hintaindeksi puolestaan keskittyy mittaamaan hintojen muutosta ajankohdasta toiseen. Jälkimmäisessä huomioidaan eri ajankohtina myytyjen kiinteistöjen laatueroista johtuvat hintaerot ja poistetaan niiden vaikutus indeksilaskennassa. Tilastossa julkaistavat lukumäärät poikkeavat pientalotonttien osalta Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastossa julkaisemista lukumääristä erilaisten poimintasääntöjen takia.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten julkaisujen tiedot ovat yhtenäisiä keskenään. Vuositiedot ovat keskiarvoja kyseisen vuoden neljännesten tiedoista.

Sisäinen yhtenäisyys

Vanhojen omakotitalojen ja tonttien tiedot poikkeavat toisistaan esimerkiksi alueluokituksen osalta. Tonttien pienten havaintomäärien takia väkilukuluokkien osalta luokkia on yhdistetty omakotitalojen luokkiin verrattuna: omakotitalojen tilastossa väkilukuluokkia on neljä ja tonttien tilastossa kolme.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Kiinteistöjen hintatilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin kauppahintatietoihin. Kauppahinta-aineistoon haetaan lisäksi taustatietoja Digi- ja väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisteristä.
Uusien omakotitalojen hintaindeksiä varten kerätään hintoja materiaaleista, talopaketeista ja liittymä- ja viranomaismaksuista sekä suunnittelu- ja valvontakustannuksista. Aineiston toimittaa Rakennustutkimus RTS Oy. Lisäksi hintaindeksissä käytetään asuinpientalojen rakennuskustannusindeksiä ja uudisrakentamisen volyymi-indeksiä pientaloille.

Tiedonkeruumenetelmä

Maanmittauslaitos toimittaa aineiston Tilastokeskukseen neljänneksittäin. Rakennustutkimus RTS Oy toimittaa aineiston Tilastokeskukseen neljänneksittäin. 

Tiedonkeruun tiheys

Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin kauppahintatiedot toimitetaan Tilastokeskukseen neljännesvuosittain. Rakennustutkimus RTS Oy toimittaa aineiston Tilastokeskukseen neljännesvuosittain. 
 

Menetelmät

Tiedon käsittely

Vanhat omakotitalot ja tontit
Kiinteistöjen hintatilaston aineisto muodostetaan kiinteistöjen kauppahintarekisteristä rajaamalla aineistosta mukaan omakotitalojen ja omakotitalotonttien kaupat. Kiinteistökaupat yhdistetään Digi- ja Väestötietoviraston rakennus- ja huoneistorekisteriin aineiston täydentämiseksi. Tämän jälkeen aineistoon lisätään alueluokitus. Aineiston validointi suoritetaan lisäämällä aineistoon nk. hintarajat, sekä lisäämällä poikkeaville havainnoille nk. poistokoodit pinta-alan, rakennusvuoden ja alueen mukaan. Aineisto tallennetaan tämän jälkeen tuotantokantaan.

Aineiston käsittelyn jälkeen lasketaan alimman tason indeksit eli mikroindeksit. Mikroindeksissä on kaksi eri osaa, laatukorjaamaton hintojen muutos ja laatukorjaustekijä. Laatukorjaamaton hintojen muutos on nykyneljänneksen mikroluokan neliöhintojen geometrinen keskiarvo jaettuna edellisen neljänneksen neliöhintojen geometrisella keskiarvolla. Koska tässä muutoksessa on mukana myös kauppojen laadullisista muutoksista johtuvaa muutosta, niin mukaan pitää ottaa laatukorjaustekijä.

Laatukorjaustekijä on käytännössä regressiomallilla laskettujen nykyajankohdan ja edellisen ajankohdan havaintokohtaisten ennustehintojen geometristen keskiarvojen suhde mikroluokassa. Regressiomalli tuottaa tietyillä ominaisuuksilla varustetulle havainnolle ennustehinnan perusvuodelle (tai toisin sanoen hintavertailuajankohdalle), eli tässä tapauksessa vuodelle 2015. Kun ennustehinta lasketaan sekä nykyajankohdan ominaisuuksilla että edellisen ajankohdan ominaisuuksilla, niin näiden ennustehintojen mikroluokan keskiarvojen suhde kertoo ominaisuuksien eroista johtuvan hinnanmuutoksen mikroluokassa. Kun korjataan tällä suhteella edellisen ajankohdan geometrista keskihintaa, niin saadaan laatukorjattu hinnanmuutos edelliseltä ajankohdalta nykyajankohdalle.

Kun on laskettu mikroindeksit edelliseltä neljännekseltä nykyneljännekselle, niin ketjutetaan näillä edellisen neljänneksen kunkin mikroalueen indeksiä eteenpäin. Mikroindeksejä aggregoidaan indeksiluokituksen mukaisesti käyttäen painoina arvo-osuuspainoja. Tämän jälkeen indekseille lasketaan neljännes- ja vuosimuutokset ja tarvittaessa myös vuosikeskiarvot.
Aineistosta lasketaan myös jakaumalukuja, alakvartiilit, mediaanit ja yläkvartiilit sekä hinnoille että pinta-aloille. Lisäksi lasketaan keskihinnat ja keskialat. Keskihinnat lasketaan neljänneksen pinta-aloilla painotettuna aritmeettisena keskiarvona.
Lopuksi ketjutetaan vanhojen perusvuosien indeksejä eteenpäin. Vanhojen sarjojen ketjutuksessa on huomioitavaa se, että menetelmämuutokset ovat isoja ja vaikuttavat saatuihin tuloksiin selkeästi. Jos katsotaan vuosimuutoksia 2016-2017 1985=100 sarjoista, niin saadaan eri tuloksia verrattuna 2015=100 sarjojen vuosimuutoksiin.

Uudet omakotitalot
Uusien omakotitalojen hintaindeksin laskennassa omatoimisen rakentamisen osuuteen käytettävä Rakennustutkimus RTS Oy:n aineisto käsitellään ja viedään tuotantojärjestelmään. Tämän jälkeen haetaan uudisrakentamisen volyymi-indeksin ja rakennuskustannusindeksin tiedot.
Hintaindeksi lasketaan Laspeyresin indeksikaavalla painottamalla yhteen mikroindeksejä, jotka on laskettu eri rakennustavoille ja rakennuttajille: paikalla rakennettu tai elementeistä rakennettu sekä ammattimainen tai omatoiminen rakentaja.

Aineiston/datan validointi

Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla käymällä läpi merkittävimmät muutokset ja poikkeavat havainnot.

Menetelmädokumentointi

Kiinteistöjen hintaindeksit ovat hedoniseen regressioanalyysiin perustuvia laatuvakioituja indeksejä. Laatuvakioidut indeksit kuvaavat puhdasta hintojen muutosta, eli eri ajankohtina myytyjen omakotitalojen/omakotitalotonttien laadullisten erojen vaikutus hintoihin on poistettu. Ennen indeksilaskentaa aineistoa on rajattu siten, että mukaan tulevat tonttien osalta asemakaava-alueelta 450-20000 m2 kokoiset ja muulta kuin asemakaava-alueelta 1000-20000 m2 kokoiset omakotitalotontit. Omakotitalojen osalta asuinpinta-alaltaan 40-440 m² kokoiset talot tulevat mukaan. Lisäksi laskennasta poistetaan selkeästi poikkeavat hintahavainnot vuosittain päivitettävien hintarajojen perusteella. Indeksit lasketaan alue- ja väkilukuluokituksen mukaisesti kiinteäpainoisena Log-Laspeyres -indeksinä. 2015=100 sarjan painot perustuvat vuoden 2015 rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.

Vuonna 2017 uudistettiin vanhojen omakotitalojen ja -tonttien indeksien laskennassa käytetty tilastollinen malli, tarkistusmenettelyt, painorakenne ja luokitukset. Lisäksi siirryttiin käyttämään perusvuotta 2015=100.
Indeksien regressiomalleissa selittävinä tekijöinä ovat omakotitalojen mallissa talon ikä, iän neliö, rantaan rajoittuvuus, asuinpinta-ala sekä pääkaupunkiseudulla etäisyys Helsinkiin ja muualla maassa etäisyys suureen, keskisuureen ja pieneen kaupunkiin. Vuonna 2017 uudistettu malli ottaa aiempaa paremmin huomioon kiinteistön etäisyyden kaupunki- tai kuntakeskuksiin.

Tonttien regressiomalleissa selittävinä tekijöinä ovat tontin kaavan laatu (asema/yleis, haja-asutus), luovuttajan laatu (kunta/muu), rantaan rajoittuvuus, tontin koko, tonttitehokkuus sekä pääkaupunkiseudulla etäisyys Helsinkiin ja muualla maassa etäisyys suureen, keskisuureen ja pieneen kaupunkiin. Lisäksi tonttien mallissa huomioidaan tontin alan vaikutus erikseen asemakaava-alueella vs. muulla alueella. Vuonna 2017 uudistettu malli ottaa aiempaa paremmin huomioon tontin etäisyyden, tonttitehokkuuden ja kaavan laadun tontin pinta-alassa.

Uudistetussa tilastossa myös yleiskaavalla sijaitsevat tontit tulevat mukaan, kun ne aiemmin rajattiin tilaston ulkopuolelle. Havaintoja ei rajata kunta- ely-keskus –etäisyyden tai rakennustehokkuuden perusteella, kuten aiemmassa tilastossa. Muutokset aineiston rajauksissa vaikuttavat tonttien neliöhintoihin laskevasti.

Vuoden 2017 uudistuksessa päivitettiin myös alueluokitus, sekä väkilukuun perustuva luokitus. Väkilukuun perustuvassa luokituksessa keskeinen muutos on Kuopion siirtyminen yli 100 000 asukkaan luokkaan. Tilaston aiemmin julkaistuja sarjoja kuvaava menetelmäkuvaus on luettavissa Tilastokeskuksen sivuilta

Uusien omakotitalojen hintaindeksin tavoitteena on seurata omakotirakentamisen hintojen kehitystä. Indeksi muodostetaan käyttämällä rakennuskustannusindeksiä, ammattimaista rakentamista kuvaavaa indeksiä ja omatoimisen rakentamisen indeksiä. Rakennuskustannusindeksistä tilastoon tulee mukaan asuinpientalorakentamista kuvaava alaindeksi. Ammattimaisen rakentamisen hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Omatoimisen rakentamisen osalta seurataan kokonaiskustannusten kehitystä suunnittelusta pihatöihin.

Uusien omakotitalojen indeksi lasketaan Laspeyresin hintaindeksin mukaisesti. Indeksin laskenta vaatii perusvuoden painorakenteen lisäksi valittujen hyödykkeiden neljännesvuosittain tehtävän hintaseurannan.
Uusien omakotitalojen hintaindeksin painot on muodostettu neljälle komponentille. Rakennustapa on paikalla rakennettu tai elementeistä rakennettu omakotitalo ja rakennuttaja on ammattimainen tai omatoiminen rakentaja. Näitä yhteen painottamalla lasketaan uusien omakotitalojen hintaindeksi.
 

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö


Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen kiinteistökaupan tietoja.
Osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnat sisältyvät Eurostatille toimitettaviin omistusasumisen hintaindekseihin (Euroopan Unionin Komission asetus N:o 93/2013). Hintaindeksien laadintaa ohjaa Handbook on Residential Property Prices Indices (RPPIs). 

Osakeasuntojen ja omakotitalojen hintaindeksit hinnat toimivat lähdetietona kansalliselle kuluttajahintaindeksille. Kuluttahintaindeksi perustuu kansainvälisen työjärjestön ILO:n työtilastokonventioon n:o 160.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Laskenta-aineiston yksikkökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin. Tilastotuotannon prosessin vaiheet tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista. Kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot. Tilaston tiedot julkaistaan niin karkealla tasolla, ettei yksittäisten vastaajien tietosuoja ole vaarassa.
Asumisen hintatilastoissa noudatetaan aktiivista tietosuojaa. Asumisen hintatilastojen tietosuojauksen tavoitteena on, että Tilastokeskuksen julkaisemista luvuista ei voi saada selville yksittäisen asunnon myyntihintaa tai vuokraa tai yksittäisen asunto-osakeyhtiön tilinpäätöstietoja. Julkaistavista tiedoista ole mahdollista tunnistaa yksittäistä tiedonantajatahoa.

Asumisen hintatilastoissa kuhunkin alue-, huoneluku- ja talotyyppiluokkaan kuuluu useita havaintotapahtumia. Mikäli johonkin luokkaan tulee liian vähän havaintoja, tiedot peitetään. Tarvittaessa suojaus suoritetaan toissijaisella suojauksella tai luokituksen karkeistuksella, mikäli luokkaan tulee toistuvasti peitettäviä havaintoja.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Tilaston tiedot julkistetaan tilaston kotisivuilla julkistuskalenterin mukaan.

Muu tiedonjakelu

Kiinteistöjen hintojen neljännesvuositilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositilastoa. Osakeasuntojen ja omakotitalojen hinnat sisältyvät Eurostatille toimitettaviin omistusasumisen hintaindekseihin (Euroopan Unionin Komission asetus N:o 93/2013). Omistusasumisen hintaindeksit julkaistaan Eurostatin internetsivuilla

Myös Maanmittauslaitos julkaisee tietoja kiinteistökaupoista. Omakotitalojen hintatiedot ovat osa Tilastokeskuksen Eurostatille toimittamia omistusasumisen hintaindeksejä.
 

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen, ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon. 

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Laatudokumentointi

Aiemmat laatuselosteet löytyvät täältä.

Laadun arviointi

Aineistolle suoritetaan tarkistus ennen tilaston laskentaa ja hinnaltaan tai pinta-alaltaan selkeästi poikkeavat tai muuten puutteelliset havainnot poistetaan laskennasta.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

 

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Anu Rämö
yliaktuaari
029 551 3450

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.