15.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Tilasto kuvaa perusasteen jälkeisen koulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa on tietoja aloitetusta koulutuksesta, koulutuksen kestosta, koulutuksen vaihtamisesta sekä siitä, mitä opiskelijat ovat tehneet, jos ovat keskeyttäneet aloittamansa koulutuksen.

Tilaston kuvaus

Tilasto kuvaa perusasteen jälkeisen koulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa on tietoja aloitetusta koulutuksesta, koulutuksen kestosta, koulutuksen vaihtamisesta sekä siitä, mitä opiskelijat ovat tehneet, jos ovat keskeyttäneet aloittamansa koulutuksen. 

Tilaston perusjoukko

Tilasto kuvaa perusasteen jälkeisen koulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulkua tutkinnon suorittamiseen asti. Tilastossa on tietoja aloitetusta koulutuksesta, koulutuksen kestosta, koulutuksen vaihtamisesta sekä siitä, mitä opiskelijat ovat tehneet, jos ovat keskeyttäneet aloittamansa koulutuksen

Tilastoyksikkö

Opintojen kulku -tilaston tilastoyksikkö on henkilö.

Tilaston tuottamiseen käytetään Tilastokeskuksen henkilöpohjaisten tutkintorekisterin, työssäkäynti- ja opiskelija-aineiston sekä väestöaineistojen tietoja.  Työssäkäyntitilaston tiedot on tuotettu käyttämällä hyväksi olemassa olevia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tilaston julkistus tehdään työssäkäyntitilaston ennakkoaineistosta ja pääasiallinen toiminta -muuttujasta, joka kuvaa tilastovuoden viimeisen työpäivän tilannetta.

Mittayksikkö

Tilaston perusmittayksikköjä ovat henkilöiden lukumäärä sekä osuus koulutuksen aloittaneista, jotka suorittavat tutkinnon tavoiteajassa.

Perusajankohta

Tilastossa tarkastellaan vuosittain uutta koulutuksen aloitaneiden kohorttia. Indeksiä tilastosta ei lasketa. 

Viiteajankohta

Tilastotiedot julkaistaan 12 kk viiteajankohdan jälkeen.

Viitealue

Tilasto tuotetaan Suomessa opiskelevista henkilöistä. Aluetasolla tarkin raportoitava yksikkö on kunta.

Kattavuus

Ei liity talouden toimialoihin tai sektoreihin.

Ajallinen kattavuus

Tilasto on tuotettu ensimmäisen kerran vuonna 2003, jonka jälkeen tilasto on tuotettu vuosittain. Vuositilasto on lopullinen.

Jakelutiheys

Tilasto julkaistaan vuosittain maaliskuussa.

Käsitteet

Ammatillinen koulutus

Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.

Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Koulutussektori

Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:
- peruskoulukoulutus
- lukiokoulutus
- ammatillinen koulutus
- ammattikorkeakoulukoulutus
- yliopistokoulutus.

Opiskelija

Tilastoissa Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Opintojen kulku, Opiskelijoiden työssäkäynti ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. ja vuodesta 2004 alkaen näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen osalta 1.1.-31.12. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijoita. "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" -tilastossa opiskelijoissa ovat mukana myös peruskoulun oppilaat 20.9. tilanteesta. Tiedot yliopistokoulutuksen opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Opiskelija

Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä.

Huomautus:
Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.
Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin.
Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Pääasiallinen toiminta

Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla.

Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:

Työvoima
- työlliset
- työttömät

Työvoiman ulkopuolella olevat
- 0-14-vuotiaat
- opiskelijat, koululaiset
- eläkeläiset
- varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
- muut työvoiman ulkopuolella olevat

Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä.

Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.

Tutkinto

Väestön koulutusrakenne, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ja Opintojen kulku -tilastoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.

Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot.


Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus

Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto.

Huomautus:
Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Uusi opiskelija

Tilastoissa "Koulutukseen hakeutuminen" ja "Opintojen kulku" lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulu-koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. opiskelemassa olleita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen 1.1. - 20.9. Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksiin kirjoille tulleita opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita sekä niitä opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen kalenterivuoden aikana.
Ennen vuotta 2013 opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat olivat 1.1.–20.9. kirjoille tulleita. Vuodesta 2010 alkaen yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa ko. yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ko. yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia.

Uusien opiskelijoiden määrä on pienempi kuin muissa koulutussektoreittaisissa tilastoissa mm. sen vuoksi, että mukaan on laskettu vain sellaiset opiskelijat, joilla on aineistoissa oikea suomalainen henkilötunnus, sekä sen vuoksi, että uusi opiskelija lasketaan vain kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai muun tiedon (esim. oppilaitoksen) mukaan.

Yliopistokoulutus

Yliopistossa annettava korkeakoulutus.

Huomautus:
Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilastossa tarkastellaan henkilöitä, joilla on suomalainen oikea henkilötunnus. Kaiki virheelliset henkilötunnukset rajataan pois tarkastelusta, mikä aiheuttaa jonkin verran alipeittoa ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden läpäisytietoihin. 

Tarkkuus ja luotettavuus

Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tietojen laatuun vaikuttaa käytettävien rekisterien laatu.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Tiedot julkaistaan 15 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

Oikea-aikaisuus

Tiedot julkaistaan 15 kuukautta viiteajankohdan jälkeen.

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Opintojen kulku -tilaston tiedot ovat lopullisia, mutta tieto sijoittumisesta tuotetaan pääasiallisen toiminnan ennakkotiedosta.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Tiedot julkaistaan noin kuukausi tietojen valmistumisesta.

Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2

Tiedot julkaistaan noin kuukausi tietojen valmistumisesta.

Täsmällisyys

Tiedot toimitetaan ajallaan. Mahdollisista viiveistä ilmoitetaan tapauskohtaisesti.

Täsmällisyys (käyttäjä) / TP3

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei ole viivettä.

Täsmällisyys (tuottaja) / TP3

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei ole viivettä.

Täydellisyys

Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoja. Tilastokeskuksen tutkintorekisteri sisältää tiedot kaikista Suomessa suoritetuista tutkinnoista.

Täydellisyysaste (käyttäjä) / R1_U

Ei ole relevanttia tilaston kannalta, koska tilaston tuottamiseen käytetään kokonaisaineistoa.

Täydellisyysaste (tuottaja) / R1_P

Ei ole relevanttia tilaston kannalta, koska tilaston tuottamiseen käytetään kokonaisaineistoa.

Tietojen revisioituminen

Ei relevantti tilaston kannalta.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Ei relevantti tilaston kannalta.

Keskimääräinen revisio (käyttäjä) / A6

Ei relevantti tilaston kannalta.

Keskimääräinen revisio (tuottaja) / A6

Ei relevantti tilaston kannalta.

Otantavirhe

Tilastossa on käytössä kokonaisaineistot, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Keskivirheet (käyttäjä) / A1a

Ei relevantti tilaston kannalta.

Keskivirheet (tuottaja) / A1b

Ei relevantti tilaston kannalta.

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Virheet rekisteritiedoissa tai tiedonkeruissa ilmoittamatta jääneet tutkinnot.

Peittovirheet

Ei relevantti tilaston kannalta.

Ylipeiton osuus / A2

Ei relevantti tilaston kannalta.

Mittausvirhe

Ei relevantti tilaston kannalta.

Katovirhe

Ei relevantti tilaston kannalta.

Yksikkökato / A4

Ei relevantti tilaston kannalta.

Eräkato / A5

Ei relevantti tilaston kannalta.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistuksen teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.

Mallista johtuva virhe

Ei relevantti tilaston kannalta.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Koulutustilastojen rekisteripohjaiset aineistot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot kattavat koko Suomen.

Epäsymmetrisyys / CC1

Ei relevantti tilaston kannalta.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilastosta ei julkaista aikasarjatietoja. Tarkastelussa on aina kyseessä aloittamiskohortti. 

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Koulutustilastojen rekisteripohjaiset aineistot ovat keskenään vertailukelpoisia.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Vastaavaa aihealuetta tarkastellaan myös Koulutuksen keskeyttäminen -tilastossa, joskin näkökulma, tuotetut indikaattorit ja raportointi poikkeavat Opintojen kulku -tilastosta. 

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Tilastossa ei julkaista eri aikaväleillä tietoja.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon.

Sisäinen yhtenäisyys

Tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä tilaston sisällä. Poikkeuksista, kuten koulujärjestelmään tehdyistä reformeista ilmoitetaan erikseen. 

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilasto perustuu hallinnollisiin aineistoihin. 

Tiedonkeruumenetelmä

Tilasto perustuu hallinnollisiin aineistoihin. 

Tiedonkeruun tiheys

Tiedot kerätään vuosittain. 

Yhteisten yksiköiden osuus / A3

Ei relevantti tilaston kannalta.

Tilastollinen tietosuoja

Opintojen kulku -tilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.

Kustannukset ja vastausrasite

Ei ole relevantti tilaston kannalta.

Menetelmät

Tilastoprosessi

Tilasto tuotetaan useita rekisteriaineistoja yhdistelemällä. Tilaston tuottamiseen ei tarvita erillistä tiedonkeruuta.

Tiedon käsittely

Opintojen kulku on hallinnolisiin aineistoihin perustuva tilasto, jonka tekemiseen ei tarvita erillisiä tilastollisia menetelmiä. Puuttellisia henkilötunnuksia voidaan korjata vanhojen aineistojen avulla.

Aineiston/datan validointi

Tilasto perustuu jo julkaistuihin opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka omalta osaltaan validoitu. Opintojen kulku -tilastossa tarkastetaan tapahtuneet muutokset ja aineiston sisäinen loogisuus. 

Kausitasoitus

Ei relevantti tilaston kannalta.

Imputointiaste / A7

Ei relevantti tilaston kannalta.

Oikaisut

Ei relevantti tilaston kannalta.

Menetelmädokumentointi

Aineistot ovat kokonaisaineistoja (tutkintorekisteri ja työssäkäynti-tilaston rekisterit).

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Väestö- ja elinolotilastot

Toimintavaltuudet

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013).

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12§). 

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla.  

Julkistuksen taulukot tuotetaan SAS:lla. Tietosuojamenetelmänä on käytetty luokituksen karkeistamista jo taulukoiden suunnitteluvaiheessa; tietokantataulukoita ei julkaista tarkimmilla mahdollisilla luokittelevilla muuttujilla tietosuojasyistä. Esimerkiksi koulutustieto on karkeistettu koulutusaste ja -alatasolle ja tutkinnon suorittaneen asuinpaikka maakuntatasolle, kun taulukossa on pääasiallista toimintaa kuvaavia tietoja.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Tietoja jaetaan Opetushallinnolle tietopalvelusopimuksen mukaisina aineistona. 

Muu tiedonjakelu

Aineistosta on mahdollista tehdä maksullisia erityisselvityksiä.

Saatavuus ja selkeys

Tiedot julkistetaan tilastojulkistuksessa sekä tietokantataulukoissa. 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston tietokantatalukot löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta:

Tietojen revisioitumislinjaukset

Ei relevantti tilaston kannalta.

Relevanssi

Tilaston tuotannossa pyritään ottamaan huomioon kansalliset ja kansainväliset tietotarpeet, mikäli niitä on lähdeaineistoista mahdollista tuottaa.

Käyttäjien tarpeet

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallistuksen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia tarkempia tietoja.

Käyttäjätyytyväisyys

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöistä.

Laatudokumentointi

Opintojen kulku -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) laatukriteerejä ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadunhallinta

Opintojen kulku -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston (SVT) laatukriteerejä ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadun arviointi

Tietojen laatua arvioidaan aloittaneiden osalta suhteessa opiskelijatietoihin. Tietoja verrataan myös koulutuksen keskeyttäneisiin, koska kuvaavat samaa ilmiötä eri näkökulmista.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkaistaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.

Tilaston asiantuntijat

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.