7.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Perheet muodostetaan vuoden vaihteessa Digi- ja väestötietoviraston ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämän väestötietojärjestelmän mukaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Tilastossa on perheet ja lapsiperheet ja heidän väestötietonsa. Perheet luokitellaan ilman lapsia tai lasten kanssa asuviin avio- ja avopareihin, rekisteröityihin mies- ja naispareihin sekä yhden vanhemman perheisiin. "Ilman lapsia" tarkoittaa lapsettomia pareja, mutta myös pareja, joiden lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Tilastossa on puolisoiden/vanhempien ikä, kieli, kansalaisuus ja syntymämaa sekä jokaisen kotona asuvan lapsen ikä ja sukupuoli. Lapsiperheiksi luokitellaan perheet, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi.

Tilaston perusjoukko

Vuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asunut väestö.

Tilastoyksikkö

Perhe ja henkilö. Perheitä kuvataan henkilöiden taustamuuttujien avulla. Henkilöillä on kullakin oma henkilönumero, joita käytetään yhdistämisessä muihin henkilöpohjaisiin aineistoihin.

Mittayksikkö

Mittayksiköitä ovat henkilöiden tai perheiden määrä.

Viiteajankohta

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi.

Viitealue

Tietoja on saatavissa Suomesta koko maan tasolla ja erilaisilla Suomen kuntajakoon perustuvilla aluejaoilla.

Maakunta- ja tilastollinen kuntaryhmitys -luokituksia on käytetty vuodesta 1997 lähtien. Tätä ennen käytettiin läänejä maakunnan ja kuntamuotoa tilastollisen kuntaryhmityksen sijasta. Vuodesta 1999 lähtien perheet-tilastossa on käytetty tilastovuotta seuraavan kalenterivuoden alussa voimaan astunutta aluejakoa.

Kattavuus

Tilastossa on kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien perheiden ja lapsiperheiden väestötiedot. Tilastossa on puolisoiden/vanhempien ikä, kieli, siviilisääty, kansalaisuus ja syntymämaa sekä jokaisen kotona asuvan lapsen ikä, sukupuoli ja kieli (jaotuksella suomi, ruotsi, muu kieli). Puolisoiden/vanhempien tietoina ovat myös heidän avioliittonsa järjestysluku, sekä viimeisimmät vihki- ja avioeropäivät. Myös rekisteröityneistä pareista on rekisteröintipäivän ja rekisteröinnin purkupäivän ohella tietoja mahdollisista avioliitoista. Perheen tiedoista ilmenee myös, onko perhe ns. uusperhe ja kuinka monta kummankin puolison alaikäistä lasta sekä puolisoiden yhteistä lasta perheessä on.

Väestölaskentavuoden tilastoissa (joka viides vuosi) perheisiin liitetään myös vanhempien/puolisoiden työssäkäynnin tietoja, tulotietoja, tietoja asumisesta, kesämökkien omistuksesta ja autojen hallinnasta.

Yksittäiset tunnisteelliset tiedot ovat salassa pidettäviä.

Ajallinen kattavuus

Ensimmäiset perhetilastot ovat saatavilla vuoden 1950 ja 1960 väestölaskennoista. Vuodesta 1970 lähtien väestölaskentoja on tehty viiden vuoden välein. Lisäksi vuosina 1977, 1978, 1982, 1984 ja 1987 on julkaistu perhetietoja. Vuodesta 1992 perhetilastoja on tehty vuosittain.

Avoliitossa elävistä tehtiin vuosina 1980–1989 vuosittain työvoimatutkimuksen yhteydessä noin 10 000 henkilön otokseen perustuva katsaus.

Vuodesta 1870 vuoteen 1930 tehtiin kymmenvuosittain suurimmissa kaupungeissa henkilölomakkeisiin perustuva väestölaskenta. Näistä laskennoista on saatavilla jonkinlaisia ruokakuntatietoja.

Jakelutiheys

Kalenterivuoden käsittävä perhetilasto valmistuu seuraavan kalenterivuoden toukokuussa, ellei toisin mainita.

Käsitteet

Avopari

Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista 18 vuotta täyttäneistä, eri sukupuolta olevista puolisottomista henkilöistä, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Mikäli parilla on yhteinen lapsi, eivät nämä säännöt päde. Samaa sukupuolta olevia yhdessä asuvia henkilöitä ei päätellä avopareiksi. Poikkeuksena tähän on kaksi samassa asunnossa asuvaa naista ja lapsia, jos lapsen sekä biologinen äiti että vahvistettu, toinen, äiti asuvat asunnossa.


Ikä

Ikä tarkoittaa henkilön ikää kokonaisina vuosina vuoden viimeisenä päivänä. Tieto on saatu väestön keskusrekisteristä.

Ikää on käytetty myös apumuuttujana. Esim. työvoimaan voivat kuulua vain 15-74 -vuotiaat.

Kieli

Tieto kielestä on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta.

Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639 -standardin mukaisesti. Vuoden 2000 väestölaskennassa on otettu käyttöön jo seuraava voimaan tuleva kieliluokitus ISO 639-1.

Lapsi

Lapseksi perhetilastossa katsotaan vanhempiensa kanssa asuvat
- biologiset lapset
- adoptiolapset
- toisen puolison biologiset lapset, adoptiolapset ja vahvistetut lapset.

Lapsiksi ei luokitella kasvattilapsia eikä pelkän huoltosuhteen perusteella.

Vuoden 1990 jälkeen lapsen määrittely on muuttunut siten, että lapseksi luokitellaan vanhempiensa kanssa asuva henkilö siviilisäädystä riippumatta, ellei hänellä itsellään ole asuntokunnassa puolisoa tai lapsia. Vuonna 1990 lapsen asemaan luokiteltiin vain naimattomat henkilöt. Eli tuolloin vanhempiensa luona asuva leski tai eronnut luokiteltiin perheeseen kuulumattomaksi, vuodesta 1992 lähtien hän kuuluu perheeseen.

Lapsiluku

Lapsiluku on perheen kotona asuvien perheasemaltaan lapsen asemassa olevien määrä. Lapsiperheen lapsiluvulla tarkoitetaan kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten määrää.



Lapsiperhe

Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi.

Perheasema

Perheenjäsenet ryhmitellään perheaseman mukaan seuraavasti:
- aviopuoliso, ei lapsia
- aviopuoliso, jolla lapsia
- avopuoliso, ei lapsia
- avopuoliso, jolla lapsia
- rekisteröidyn parisuhteen puoliso, ei lapsia
- rekisteröidyn parisuhteen puoliso, jolla lapsia
- isä/äiti ilman puolisoa
- lapsi.

Lapsiksi perhetilastossa katsotaan iästä riippumatta vanhempiensa kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset, adoptiolapset ja vahvistetut lapset, mutta ei kasvattilapsia tai huollettavia lapsia.

Perheellinen

Perheellinen mies on avio- tai avopuoliso, isä, jolla on lapsia sekä rekisteröidyn miesparin kummatkin puolisot.

Perheellinen nainen on avio- tai avopuoliso, äiti, jolla on lapsia sekä rekisteröidyn naisparin kummatkin puolisot.

Perhetyyppi

Perheet ryhmitellään seuraaviin tyyppeihin:
- aviopari ilman lapsia, puolisot eri sukupuolta
- aviopari ilman lapsia, puolisot samaa sukupuolta
- avopari ilman lapsia, puolisot eri sukupuolta
- aviopari ja lapsia, puolisot eri sukupuolta
- aviopari ja lapsia, puolisot samaa sukupuolta
- avopari ja lapsia, puolisot eri sukupuolta
- avopari ja lapsia, puolisot samaa sukupuolta (perheessä lapsen biologinen äiti ja lapselle vahvistettu toinen äiti)
- rekisteröity miespari ilman lapsia
- rekisteröity miespari ja lapsia
- rekisteröity naispari ilman lapsia
- rekisteröity naispari ja lapsia
- äiti ja lapsia
- isä ja lapsia

Ilman lapsia tarkoittaa paria, jolla ei ole koskaan ollut lapsia tai jonka lapset eivät asu enää vanhempiensa kanssa. "Avio- ja avopari ja lapsia" sisältää paitsi parit, joilla on yhteisiä lapsia, myös parit, joiden lapset eivät ole yhteisiä.

Avioliitossa ja avoliitossa, jossa puolisot ovat samaa sukupuolta, ja rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on tietosuojasyistä luokiteltu kunnittaisissa taulukoissa yhteen avioliittojen ja avoliittojen, joissa puolisot ovat eri sukupuolta, kanssa.

Uusperhe

Uusperheessä on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Perheen kaikki lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Suomen perhetilastoija on etuoikeutetussa asemassa, kun käytettävissä on väestötietojärjestelmä, jossa jokaisella ihmisellä on henkilötunnuksen lisäksi asuinpaikkatunnus, joka kertoo, missä asunnossa henkilö asuu. Perhetilastot voidaan laatia koko väestöstä vuosittain, nopeasti ja rasittamatta ihmisiä kalliilla kyselyillä. Näin voidaan Suomen lisäksi tehdä ainakin Tanskassa.

Perheiden päättely väestötietojärjestelmästä aiheuttaa ongelmia lähinnä kahdessa suhteessa:

1. Perheeksi voidaan yhdistää vain henkilöt, jotka ovat ns. kirjoilla samassa asunnossa.

2. Avoparit (avioliitonkaltainen suhde) joudutaan päättelemään.

1. Kansainvälisten käsitteenmääritysten mukaan perhe voidaan muodostaa myös virallisen asuinpaikan mukaan, kuten Suomessa tehdään. Kuitenkin perheet, joissa esimerkiksi toinen puolisoista on työn takia kirjoilla toisella paikkakunnalla, vaikka oleskeleekin viikonloput ja lomat muun perheen kanssa, eivät tule tilastoihin täydellisinä. Samoin pariskunta voi asua yhdessä, vaikka toinen on edelleen kirjoilla jossain muualla, vaikkapa edellisen puolison luona.

Suomessa valtaosa ihmisistä kuitenkin asuu siellä, missä on kirjoillakin. Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämää Väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen, hänet on kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännössä katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen virnanomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta.

Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Digi- ja väestövirasto on teettänyt Tilastokeskuksella otantatutkimuksia osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 11 000 henkilöltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Viimeisimmässä vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,9 prosentilla tieto oli oikein.

Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Digi- ja väestövirasto poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.

Nuorten osalta avoparipäättely on parantunut kotikuntalain myötä. Nyt opiskelija voi muuttaa kirjansa opiskelupaikkakunnalle, toisin kuin ennen.

2. Avioliitonkaltaisen suhteen päätteleminen väestötietojärjestelmästä on ongelmallisempaa. Vaihtoehtona on jättää lapsettomat avoparit kokonaan tilastoinnin ulkopuolelle ja yhdistää avopareja vain yhteisten lasten avulla. Kun tilastoilla kuitenkin on tarkoitus kuvata yhteiskuntaa mahdollisimman totuudenmukaisesti, ollaan varmaankin lähempänä totuutta päättelemällä avopareja yhteisen osoitteen perusteella kuin jättämällä heidät tilastojen ulkopuolelle.

Ohjelma varmastikin päättelee olemattomia avopareja, toisaalta se jättää alle 18-vuotiaat avoparit päättelemättä, samoin ne avoparit, joiden ikäero on yli 15 vuotta. Ohjelman päättelemien avoparien määrä oli kuitenkin hyvin lähellä niitä lukuja, joita haastattelututkimuksissa oli saatu ennen päättelyn aloittamista.

Vuoden 1989 avoparit saatiin vielä erillisellä haastattelututkimuksella. Haastattelun kohteena olivat henkilöt, eivät perheet. Kysymys esitettiin vain henkilöille, joiden siviilisääty ei ollut 'naimisissa'. Otoksesta arvioitiin Suomessa olevan 372 000 avoliitossa asuvaa 15–64-vuotiasta henkilöä. Seuraavan vuoden perhetilaston osoitteen mukaan päätellyiksi 18–64-vuotiaiksi avoliitossa asuviksi saatiin 370 000 henkilöä, joista tosin osa on siviilisäädyltään naimisissa olevia. Otosten mukaan avoliitossa asuvien määrä kasvoi 80-luvun lopulla noin 20 000 henkilöllä vuosittain.

Ottaen huomioon eroavaisuudet ikärajoissa ja siviilisäädyn merkityksessä avoparipäättelyssä, voidaan todeta perhetilastoihin pääteltävien avoparien määrän olevan hieman otoksilla mitattua todellisuutta pienemmän. Avoparien päättely antaa kuitenkin riittävän hyvän kuvan yhteiskunnan perherakenteesta. Näin voidaan seurata, mihin suuntaan kehitys on menossa ja tarkastella eri perhetyyppejä suurempina ryhminä. Yksilötason päätelmien teossa näistä pariskunnista on kuitenkin oltava varovainen.

Oikea-aikaisuus

Tiedot julkaistaan noin 5 kuukautta viiteajanjakson jälkeen.

Täsmällisyys

Tiedot on julkaistu lähes poikkeuksetta tavoitepäivänä, joten aikaviivettä ei ole ollut. Mikäli tilaston julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä tilaston kotisivuilla.

Täydellisyys

Tilasto ei sisällä tietoja saman sukupuolen avopareista. Poikkeuksena tähän on kaksi samassa asunnossa asuvaa naista ja lapsia, jos lapsen sekä biologinen äiti että vahvistettu, toinen, äiti asuvat asunnossa.


Tilastoaineisto sisältää muut ilmiön kannalta olennaiset muuttujat.

Vertailukelpoisuus

Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Tietoja voidaan yhdistellä luotettavasti, mikäli yhdistettävästä aineistosta löytyy sama henkilön tunnistetieto kuin Perheet-tilastoaineistosta.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Perheiden lukumääriin perustuvia vertailua voidaan tehdä, koska alueliitosten vaikutus on otettu huomioon. Yleinen käytäntö on, että ajallisesti viimeisimmällä aluemuutoksella päivitetään koko aikasarja.

Kansainvälisesti perhetietoja voidaan verrata parhaiten väestölaskentojen perusteella, koska niissä perhe on määritelty samoin alue-ehdoin. Muina ajankohtina eri maiden väliset vertailut ovat hankalia, ellei mahdottomia, koska samalla tavalla laadittuja rekisteripohjaisia perhetilastoja kuin Suomessa ei ole muissa maissa lukuun ottamatta Tanskaa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Perhetiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 1990, jolloin avoparit alettiin päätellä yhdessä asumisen perusteella. Perhejulkaisussa on otostutkimuksia apuna käyttäen estimoitu vuosille 1960 ja 1970 koko maan osalta perhejakauma mukaan lukien avoparit, joilla ei ole yhteisiä lapsia. Vuoden 1980 ja 1985 luvut on tulostettu uudella luokituksella alkuperäisestä aineistosta. Avoparien ottaminen mukaan tilastoon lisää perheiden määrää ja samalla vähentää yhden vanhemman perheiden määrää, koska osa vanhemmista asuu avoliitossa uuden puolison kanssa. Perhetilastossa ei päätellä saman sukupuolen avopareja paitsi siinä tapauksessa, että kaksi keskenään ei naimisissa olevaa eikä rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa naista asuu yhdessä lapsen kanssa, jolle toinen nainen on biologinen äiti ja toinen vahvistettu äiti.

Se, että lapsen asemaan luokiteltavan henkilön siviilisäädylle ei enää vuoden 1990 jälkeen aseteta rajoitteita, lisää niin ikään perheiden määrää. Nyt esim. äitinsä luo asumaan palannut eronnut henkilö muodostaa äitinsä kanssa perheen, aikaisemmin äiti ja lapsi tilastoitiin perheväestön ulkopuolisiksi.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen muissa tilastoissa pohjatietona väestön osalta käytetään väestötilaston aineistoa. Näin ollen Tilastokeskuksen eri tilastot täsmäävät väestötietojen suhteen.

Vuosittain laadittujen perhetilastojen luvut poikkeavat joidenkin väestölaskentojen perheluvuista. Näissä väestölaskennan tilastoissa on käsitteenä asuntokuntaväestö, jolloin perheiden tilastoista putoavat pois ne perheet, joiden asunto ei täytä asunnon kriteerejä.

Sisäinen yhtenäisyys

Ei eroja.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Suomen väestötilasto perustuu Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä saataviin tietoihin. Paikalliset väestörekisteriviranomaiset päivittävät väestötietojärjestelmään jatkuvasti tietoja maassa asuvan väestön keskuudessa tapahtuvista väestönmuutoksista. Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot DVV:stä konekielisessä muodossa viikoittain.

Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (21.8.2009/661). Päättyneen vuoden väestönmuutosilmoituksia odotetaan seuraavan vuoden tammikuun viimeiseen päivään saakka.

Väestörakennetilaston tiedot poimitaan väestötietojärjestelmästä. Väestörakennetilaston tiedot puolestaan ovat perhetilaston lähtökohtana.

Tiedonkeruumenetelmä

Vuodesta 1975 lähtien Tilastokeskus on saanut väestötiedot Digi- ja väestötietoviraston (DVV) ja Ahvenanmaan valtionviraston ylläpitämästä väestötietojärjestelmästä viikoittain. Tietojen saanti perustuu lakiin Tilastokeskuksen asemasta tilastoviranomaisena.

Tiedonkeruun tiheys

Tiedot kerätään vuosittain.

Kustannukset ja vastausrasite

Perhetilasto johdetaan muista Tilastokeskuksessa olevista tiedoista, joten lähtötiedoista ei ole rahallisia kustannuksia. Vuositilaston tekeminen vie noin 4 henkilötyökuukautta. Vastausrasitetta ei ole, koska lähteenä on rekisteriaineisto.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Perheet muodostetaan ohjelmallisesti väestörakenneaineiston tiedoista sen jälkeen, kun henkilöt ovat saaneet rakennus- ja huoneistonumeron.

Aineiston/datan validointi

Kaikkien henkilöiden pitää kuulua joko perheväestöön tai ns. ei-perheellisiin ja näiden kahden joukon summan pitää olla sama kuin aineiston lähtöväestön määrä. Valmiin aineiston jakaumia verrataan edelliseen vuoteen, minkä lisäksi aineiston muodostamisen yhteydessä on lukuisia laskureita ja loogisia tarkistuksia.

Menetelmädokumentointi

Perheet muodostetaan ohjelmallisesti väestörakenneaineiston tiedoista sen jälkeen, kun henkilöt ovat saaneet rakennus- ja huoneistonumeron. Väestörakenneaineisto on kokonaisaineisto, joka on poimittu väestötietojärjestelmästä.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista.

Digi- ja väestötietovirasto toimittaa Tilastokeskukselle viikoittain väestötietojärjestelmään rekisteröidyt henkilöiden väestötiedoissa tapahtuvat muutokset.

Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siihen on poimittu väestötietojärjestelmästä kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset. Tilasto laaditaan kotikuntalain (201/1994) mukaan määräytyneen kotikunnan ja siellä olevan vakinaisen asuinpaikan mukaan.

Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista (21.8.2009/661). Ulkomaiden kansalaisten oleskeluoikeudet määritellään ulkomaalaislaissa (301/2004). Tilastokeskus ja Digi- ja väestötietovirasto ovat laatineet aineistosopimuksen tietojen toimituksesta. Vuoden 2008 EU-regulaation mukaan perhetietoja toimitetaan Eurostatille 27 kuukauden kuluessa viiteajankohdasta.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Väestötilastoissa yksilön tunnistetieto on pseudonymisoitu, eli henkilön tietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja.

Tietosuojakäytänteiden mukaisesti tiedon jakelussa alueittain noudatetaan karkeistussääntöjä, mikäli taulukossa on arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Tällöin alle raja-arvon jääviä lukumääriä ei ilmoiteta tai niitä ei jaeta arkaluonteisen muuttujan luokkiin.

Tilastolain mukaan tutkimuskäyttöön luovutettava aineisto on muokattava muotoon, josta tilastoyksiköitä ei voida tunnistaa suoraan tai välillisesti. Välillisen tunnistamisen estämiseksi on tunnistamisen kannalta keskeisiä muuttujia muokattava tilanteeseen sopivilla tilastollisilla tietosuojamenetelmillä.

Otoksen luovuttaminen kokonaisaineiston sijaan toimii keskeisimpänä tietosuojamenetelmänä.
Tilastokeskuksessa on otannan lisäksi käytetty aineistoa rajoittavista menetelmistä mm. muuttujien luokittelun karkeistamista, muuttujien poistamista tai yksittäisen yksikön saamien muuttujan arvojen peittämistä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Perheet-tilaston julkistukset ja Perheet-tilaston tulevat julkistukset Tilastokeskuksen sivuilla.

Tietojen jakaminen

Tietoja perheistä toimitetaan Euroopan unionin (Eurostat) ja YK:n tilastotoimistoille ja Pohjoismaiseen vuosikirjaan.

Saatavuus ja selkeys

Perheitä koskevat perustiedot ovat saatavilla kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen veloituksettomassa tilastotietokannassa.

Yleistietoa ja pitkiä aikasarjoja koko maan perheistä on Väestötilaston kotisivuilla.

Väestötilastoja vuodesta 1750 lähtien on digitoitu pdf-muotoon Kansalliskirjaston Doria-palveluun:
  • Väestörakenne ja Väestönmuutokset -julkaisuja Doriassa
  • Väestölaskenta-julkaisuja Doriassa
  • Perhejulkaisuja Doriassa
Maksullisessa tietopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa perheistä mm. kunnan osa-alueittain.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin on hyvä ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi tai jättämällä sähköpostilla soittopyynnön, jossa on kerrottu yhteystiedot ja mitä soittopyyntö koskee.

Aineistojen toimitusmuotoja ovat

  • aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta,
  • aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja
  • otosaineistojen luovutus tutkijalle.

Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Käyttäjien tarpeet

Tilastotiedot perheistä ovat laajasti käytössä, käyttäjiä ovat muun muassa:
  • julkinen hallinto
  • kansalliset ja kansainväliset järjestöt
  • yliopistot ja tutkimuslaitokset
  • yritykset
  • oppilaitokset
Tilastot tukevat käyttäjiä suunnittelussa sekä päätöksenteossa.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilastokeskuksen tilastoista ja tiedoista, toimintatavoista, tuotteista ja palveluista voi antaa palautetta palautelomakkeella.

Palautetta perheet-tilastosta voi laittaa myös väestötilastojen sähköpostiosoitteeseen vaesto.tilasto[at]stat.fi.

Laadun arviointi

Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit.

Perheet-tilasto on läpivalaistu vuonna 2014.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua.

Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Pääperiaatteena on, että Tilastokeskuksen tilastojulkistukset ja tilastotietokantapäivitykset julkistetaan arkipäivisin kello 8.00. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille. Tarkempi selostus mm. poikkeavista tavoista löytyy Tilastokeskuksen sivuilta, Tilastojen julkistamisperiaatteista Tilastokeskuksessa.

Tilaston asiantuntijat

Marjut Pietiläinen
erikoistutkija
029 551 2798

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.