5.7.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Palkkarakennetilasto kuvaa Suomessa työskentelevien palkansaajien tunti- ja kuukausiansioita sekä niiden muodostumista ja hajontaa. Tunti- ja kuukausiansiot ovat kokonaisansioita, ja ne sisältävät peruspalkkojen lisäksi kaikki säännöllisesti maksettavat lisät sekä luontoisedut ja ylityökorvaukset, mutta eivät lomarahoja ja tulospalkkioita. 

Kuukausiansiot lasketaan tilastossa kokoaikaisille palkansaajille, tuntiansiot sekä koko- ja osa-aikaisille palkansaajille. 

Ansioita voidaan tarkastella tilastossa joko palkansaajiin tai yrityksiin liittyvien ominaisuuksien perusteella, ks. kohta Luokitukset.

Tilaston kuvaus

<section id="page">

Palkkarakennetilasto kuvaa kaikkien työnantajasektoreiden palkansaajien lukumääriä, tunti- ja kuukausipalkkoja sekä palkkojen muodostumista ja hajontaa. Määrävuosina tilastossa käsitellään myös vuosiansioita.

</section>

Tilaston perusjoukko

Kaikki palkansaajat jotka työskentelevät toimialoilla (TOL2008) B-S yli 5 hengen yrityksissä. 

Tilastoyksikkö

Palkkarakennetilasto perustuu yritysten, kuntien ja valtion raportoimiin tietoihin. Tilastotiedot julkaistaan kuitenkin palkansaaja- tai palvelussuhdetasolla, julkaistavasta ansiokäsitteestä riippuen. Julkaistavat kuukausiansiotiedot koskevat kokoaikaisia palkansaajia, ja julkaistavat tuntiansiotiedot koskevat palvelussuhteita, vaikka niistä käytetään tilastossa perinteiden mukaisesti termiä "palkansaaja". Tämä tarkoittaa siis sitä, että tuntiansiokohtaisissa tiedoissa yksi palkansaaja voi edustaa useampaa palkansaajaa, mikäli hänellä on useampi palvelussuhde. 

Eri aineistoja yhdistetään toisiinsa palkansaajien henkilötunnuksiin perustuvien surrogaattitunnusten sekä yritystunnusten perusteella. 

Mittayksikkö

Ansiot ilmoitetaan euroina kuukaudessa tai euroina per palkattu tunti. Palkattu tunti tarkoittaa kaikkia tunteja, joilta ansioita on maksettu, oli palkansaaja tuolloin töissä tai ei. Esimerkiksi sairausaika lasketaan palkattuihin tunteihin mukaan, mikäli työantaja on maksanut siltä palkat. Huom: Rinnakkaiskäsite tehdyt tunnit tarkoittaa vain niitä tunteja, jolloin palkansaaja on suorittanut työtehtäviään. 

Perusajankohta

Palkkarakennetilasto julkaistaan joka vuosi erillisenä tilastona. Jokaisen vuoden tilasto kuvaa vain ja ainoastaan kyseistä tilastovuotta, eikä vertailukelpoisuutta aiemmin vuosiin voida kattavasti taata. Näin ollen perusajankohta ei ole tilastossa relevantti käsite. 

Viiteajankohta

Tilastovuoden syyskuu (yksityisen sektorin kuukausipalkkaiset), vuoden viimeinen neljännes (yksityisen sektorin tuntipalkkaiset), lokakuu (kuntasektori) ja marraskuu (valtion palkansaajat). 

Viitealue

Palkkarakennetilaston viitealueena on koko Suomi. Käytettävissä olevat alueluokitukset ovat: Kuntaluokitus ja
maakuntaluokitus.

Kattavuus

Palkkarakennetilasto kuvaa toimialojen (TOL2008) B-S palkansaajia. Julkisen sektorin osalta (kunnat, valtio) se kattaa kaikki kyseisillä toimialoilla tilastointikuukautena työskennelleet palkansaajat. Yksityisen sektorin osalta palkkarakennetilasto kuvaa yli 5 hengen yrityksissä työskenteleviä palkansaajia. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää yksityisellä sektorilla yritysten ylin johto sekä yrityksen päätoimialan mukaan maa-, metsä- ja kalatalouden, työnantajakotitalouksien ja kansainvälisten järjestöjen toimialat.

Ajallinen kattavuus

Tilastoa on julkaistu vuodesta 1995. Tiedot julkistetaan vuosittain. Joskin jokaista vuosittaista julkistusta täydennetään toisella samaa tilastovuotta koskevalla julkistuksella, joka lisää tilastoon tiedon siitä, missä toimipaikassa palkansaaja työskentelee, ja missä kyseinen toimipaikka sijaitsee ja mikä sen toimiala on.

Jakelutiheys

Palkkarakennetilaston tiedot julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tilastovuoden ensimmäisen julkistus ilmestyy noin yhdeksän kuukautta viiteajankohdan päättymisen jälkeen. Tilastovuoden toinen toimiala- ja sijaintitiedot täydentävä julkistus ilmestyy noin 15 kuukautta viiteajankohdan päättymisen jälkeen. 

Käsitteet

Ammatti

Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen kansallista ammattiluokitusta. Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin 15 000.

Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike.

Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.

Kertaluonteiset palkkaerät

Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.

Palkkarakennetilasto:

Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.

Ansiotasoindeksi:

Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.

Työvoimakustannustutkimus:

Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.

Työvoimakustannusindeksi:

Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.

------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.

Kokoaikainen

Palkkarakennetilasto:

Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on kokoaikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä työaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähintään 16 tuntia, on palkkarakennetilastossa määritelty kokoaikaisiksi.

Yksityisen sektorin palkkatilastot:

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta.

Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.

Julkisen sektorin palkkatilastot:

Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.

Työvoimakustannustutkimus:

Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.

Vrt. Osa-aikainen.

Kokonaisansio

Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kts. Kokonaistyöaika.

Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- lisä- ja ylityön ansio
- osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
- muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka).

Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.
Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.

Kokonaisansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi yksityisen sektorin tuntipalkkatilastossa kokonaisansio sisältää säännöllisen tehdyn työajan ansion lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.

Vrt. Säännöllisen työajan ansio.

Kokonaistyöaika

Kokonaistyöaika muodostetaan palkkarakennetilastossa henkilökohtaisen säännöllisen viikkotyöajan sekä tilastointijakson keskimääräisten palkattujen lisä- ja ylityötuntien perusteella. Varallaolon tunteja ei ole sisällytetty kokonaistuntimäärään. Kokonaistyöaika kuvaa palkanmaksun perusteena olevaa työaikaa kuukaudessa.

Kokonaistyöaikaa ei voida palkkarakennetilastossa määrittää, mikäli henkilön säännöllistä viikkotyöaikaa ei tunneta.

Kokonaisansio perustuu kokonaistyöaikaan. Kts. Kokonaisansio.

Vrt. Säännöllinen viikkotyöaika.

Kuukausipalkkainen

Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi ja ansio on usein saman suuruinen kuukaudesta toiseen. Kuukausipalkkainen palkansaaja on yleensä toimihenkilö. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Osa-aikainen

Palkkarakennetilasto:

Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on osa-aikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä viikkotyöaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähemmän kuin 16 tuntia, määritellään palkkarakennetilastossa osa-aikaisiksi palkansaajiksi.

Yksityisen sektorin palkkatilastot:

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi.

Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.

Julkisen sektorin palkkatilastot:

Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.

Työvoimakustannustutkimus:

Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.

Vrt. Kokoaikainen.

Palkansaaja

Palkansaaja on henkilö, joka on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla.

Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina.

Työvoimakustannustilastossa yrittäjät, jotka maksavat osankaan ansiostaan itselleen palkkana, luetaan palkansaajiin.

Palkatut tunnit

Palkatuilla tunneilla tarkoitetaan niitä kokonaistyöajan tunteja, joilta palkansaajille on maksettu palkkaa. Palkatut tunnit voivat olla tehtyjä työtunteja tai ei-tehtyjä eli poissaolotunteja (vuosilomat, sairauslomat, yleiset vapaapäivät, muut vapaat).

Palvelussuhteen luonne

Palvelussuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa palvelussuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi palvelussuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu.

Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.

Yksityisen sektorin palkkatilastoissa vastaava käsite on työsuhteen luonne.

Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).

Sopimusala

Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja ja ne solmitaan tietyksi määräajaksi.

Säännöllinen viikkotyöaika

Palkansaajien säännöllinen viikkotyöaika kerätään pääsääntöisesti palkkatiedusteluiden yhteydessä. Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan kuitenkin sopia erikseen ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Opettajilla säännöllinen viikkotyöaika on viikoittainen palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä.

Yksityisellä sektorilla säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa työehtosopimuksessa määritellyn ajanjakson aikana. Julkisen sektorin virasto- ja toimistotyöaikaa noudattavilla palkansaajilla keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on 36,25 tuntia ja yleistä työaikaa noudattavilla 38,25 tuntia viikossa.

Palkkarakennetilastossa on lähinnä tuntipalkka-aloilla 40-tuntista työviikkoa tekevien säännöllistä viikkotyöaikaa lyhennetty ns. pekkassopimuksen mukaisesti alakohtaisin ratkaisuin. Lähtökohtana on tällöin ollut entisen ansiotason turvaaminen. Työajan lyhentäminen erillisin vapaapäivin on otettu huomioon säännöllistä viikkotyöaikaa määritettäessä siten, että 40 -tuntista työviikkoa tekevien säännölliseksi viikkotyöajaksi on määritetty 37,89 tuntia. Kuntien tuntipalkkaisilla työajan lyhennys on toteutettu säännöllistä viikkotyöaikaa lyhentämällä, ei palkallisen tai ei-palkatun vapaan määrää lisäämällä.

Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio.

Vrt. Kokonaistyöaika.

Säännöllisen työajan ansio

Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).

Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään kuitenkin myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.

Säännöllisen työajan ansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi tuntipalkkatilastoissa säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.

Vrt. Kokonaisansio.

Tehdyt työtunnit

Palkkatilastot:

Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin.

Työvoimakustannustutkimus:

Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit.

Tuntipalkkainen

Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus tehdystä ja ei-tehdystä työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Tuntipalkkainen palkansaaja on yleensä työntekijä. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Työnantajasektori

Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000).

Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:

Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset

Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset

Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.

Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.

Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).

Työsuhteen luonne

Työsuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa työsuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi työsuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu.

Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.

Kuntasektorin ja valtion palkkatilastoissa vastaava käsite on palvelussuhteen luonne.

Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Palkkarakennetilaston lähdeaineistoina käytetään yrityksille tehtäviä kyselyjä. Yritykset raportoivat tietoja palkansaajien työsuhde- ja ansiotiedoista. Näin ollen tilasto on riippuvainen sen lähdeaineistojen laadusta. Lähdeaineistot tarkastetaan ja validoidaan ja ne ovat yleistasolla luotettavia. Yksittäisissä tapauksissa, joissa tarkastellaan vähäiseen palkansaajajoukkoon liittyviä ansioita, ovat palkkarakennetilaston tiedot epävarmempia, sillä esimerkiksi lähdeaineistojen otosasetelmasta johtuen yksittäisen yrityksen valikoituminen vastaajayritykseksi voi vaikuttaa esim. tarkastelujoukon keskiarvoansiotietoihin.

Oikea-aikaisuus

Tilastovuoden tiedot perustuvat loppuvuoden (syys-marraskuun) aineistoihin lähteestä riippuen. Palkkarakennetilaston tiedot julkaistaan noin yhdeksän kuukautta tilastovuoden päättymisestä. Tilaston toinen toimiala- ja sijaintitiedot täydentävä julkaisu ilmestyy noin viisitoista kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Pitkähkö viive johtuu siitä, etteivät kaikkien aineistolähteiden tiedot ole käytettävissä tätä aiemmin. 

Täsmällisyys

Palkkarakennetilaston tietojen julkistamisessa ei ole esiintynyt viivettä. Tiedot on julkistettu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. 

Täydellisyys

Palkkarakennetilasto koostuu noin 1,35 miljoonasta työsuhde- ja palkkatiedosta. Perusjoukon tasolle korotettuna nämä työsuhde- ja palkkatiedot edustavat noin 1,65 miljoonaa palvelussuhdetta.

Tietojen revisioituminen

Tiedot eivät revisoidu.

Käsittelyvirhe

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Palkkarakennetilaston tiedot ovat lähtökohtaisesti vertailukelpoisia Suomen maakuntien ja kuntien välillä. On kuitenkin huomattava, että koska tiedot perustuvat yksityisen sektorin osalta otokseen, jota ei ole vakioitu maakunta- tai kuntatasolla, eri alueiden välillä voi esiintyä tästä johtuvia epätarkkuuksia. 

Ajallinen vertailukelpoisuus

Palkkarakennetilasto tuotetaan vuosittain, mutta tilastoa ei tule varsinaisesti tarkastella aikasarjanäkökulmasta. Toisin sanoen, tilastosta ei ole suotavaa laskea vuosittaisia muutoksia. Tilaston tietosisältö muuttuu vuosittain Suomen ammatti- ja toimialarakenteen muuttuessa, ja näin ollen tilaston aggregaattitason luvut kuvaavat muutosta koko maan tasolla, eivät palkansaajatasolla. Lisäksi vastauskadon myötä etenkään tarkimman tason ammattitiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosien väillä. Esimerkiksi palkansaajien ansiokehitystä tarkasteltaessa ansiotasoindeksi on palkkarakennetilastoa parempi lähde.

Palkkarakennetilastoa on tuotettu vuodesta 1995 lähtien ilman suuria menetelmämuutoksia. Selkein menetelmäpäivitys tehtiin vuoden 2001 palkkarakennetilastoon, ja tämän johdosta vuosien 1995–2000 tiedot ovat vertailukelpoisia ainoastaan pidemmän aikavälin tarkastelussa. Tilastovuoden 2001 jälkeen tuotetut palkkarakennetilastot muodostavat toisen yhtenäisen aikasarjan.

Vuoden 2006 palkkarakennetilastossa laskettiin kuntasektorin opettajille tuntiansiot ensimmäistä kertaa. Lisäksi kuntasektorin vähennettyä palkkaa saaneille palkansaajille muodostettiin ensimmäistä kertaa ansiotietoja. Täten vuoden 2006 ja sen jälkeiset tiedot eivät ole kuntasektorin osalta täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden.

Vuoden 2014 palkkarakennetilastossa käytettiin lisäaineistona ensimmäistä kertaa Verohallinnon Palkka.fi-palvelusta saatua aineistoa. Tämä aineisto sisältää pääasiassa pienten, alle kymmenen hengen yritysten tietoja, ja täydentää tältä osin palkkarakennetilaston tietosisältöä. Vuonna 2014 Palkka.fi-aineistosta saatiin tiedot noin 26 000 palkansaajasta, jotka perusjoukon tasolle korotettuna vastasivat noin 60 000 palkansaajaa. Palkka.fi-aineiston lisääminen vaikutti keskimäärin keskiarvoansioita laskevasti. Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskiarvoansio aleni noin 15 euroa, yksittäisissä ammattiluokissa vaihtelut olivat suurempia.

Vuoden 2015 palkkarakennetilastoon tarkennettiin tuntipalkkaisten palkansaajien kuukausiansioiden muodostussääntöjä. Tämän johdosta ansiotiedot eivät ole vertailukelpoisia useilla ammattiluokkien ”8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät” ja ”9 Muut työntekijät” ammattiryhmillä vuodesta 2015 eteenpäin.

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon tehtiin muutos tuntipalkkaisten palkansaajien tuntiansiolaskentaan, ks. muutoksia tässä tilastossa . Muutos vaikutti n. 210 000 yksityisen sektorin tuntipalkkatyöntekijän ansioihin, laskien niitä 3,9 prosenttia. Kolme neljäsosaa näistä palkansaajista työskenteli teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Tämän muutoksen johdosta tuntiansiotiedot eivät ole vertailukelpoisia verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Muutokset virallisessa ammattiluokituksessa aiheuttavat ongelmia tietojen vertailukelpoisuudessa. Ammattiluokitus on päivittynyt vuosina 2001 ja 2010. Vuoden 2001 ammattiluokituspäivitys oli vuoden 2010 luokituspäivitystä pienempi, joskin sekin aiheutti epäjatkuvuutta ammattiluokituksessa sen tarkimmalla tasolla. Vuoden 2010 ammattiluokituspäivitys oli kokonaisvaltainen. Ammattiluokitusta ”AML 2010” on käytetty vuoden 2010 palkkarakennetilastosta lähtien. Ammattiluokittaiset tiedot ovat vertailukelpoisia vuosien 1995–2009 ja vuodesta 2010 eteenpäin vain ammattiluokituksen karkeimmalla tasolla, eivätkä tälläkään tasolla täydellisesti.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Ansionäkökulmasta keskeisimmät palkkarakennetilaston vertailulähteet ovat Verottajan julkaisemat vuosiansiotilastot sekä Eläketurvakeskuksen (ETK) julkaisema ansiotilasto. Palkkarakennetilaston tiedot eroavat hieman näiden tilastojen tiedoista.

Verottajan tiedot sisältävät kaikki veronalaista työtuloa saaneet ja ETK:n kaikki eläkemaksujen alaista ansioita saaneet palkansaajat. Palkkarakennetilasto sisältää puolestaan yli 5 hengen yrityksissä työskennelleet palkansaajat.

Tämän ohella palkkarakennetilasto ilmoittaa ansiot kuukausi- tai tuntikohtaisesti, eli ottaen huomioon, sen mitä palkansaaja ansaitsee tai ansaitsisi kyseisellä palkkatasolla. Verottajan ja ETK:n tilastot huomioivat pienimmätkin, esimerkiksi yhtä päivää koskevat ansiot samalla painolla tilastoissaan.

Palkansaajien lukumääriätietojen osalta vertailu onnistuu parhaiten työnantajasektorikohtaisiin palkkatilastoihin, työvoimatutkimukseen ja työssäkäyntitilastoon. Palkansaajien määrät ovat lähes identtiset alakohtaisiin palkkatilastoihin verrattaessa, mutta työvoimatutkimuksen sekä työssäkäyntitilaston ja palkkarakennetilaston välillä esiintyy palkansaajien lukumäärässä eroja, jotka johtuvat tilastointiajankohdista sekä tilastojen kuvausjoukoista.

Lisäksi on syytä huomata että sektorikohtaiset erot palkansaajien määrässä johtuvat erilaisista määritelmistä: Palkkarakennetilastossa esimerkiksi valtiosektorin palkansaajamäärä perustuu työnantajasektoriin, joka sisältää valtion budjettitalouden, kun taas työssäkäyntitilastossa sekä työvoimatutkimuksessa käytetään virallista sektoriluokitusta 2012. Tilastojen sektorikäytänteitä ollaan yhtenäistämässä vuosien 2020-2022 aikana. 

Sisäinen yhtenäisyys

Palkkarakennetilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä. Eri lähteistä oleville tiedoille muodostetaan yhtenäinen ansiokäsite 'kokonaisansiot'. Tämä edesauttaa vertailtavuutta eri lähdeaineistojen kesken.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Ansio- ja työsuhdetiedot koostetaan useista eri lähteistä. Palkkarakennetilasto yhdistää Tilastokeskuksen muut palkkatilastot yhdeksi kokonaisuudeksi. Nämä tilastot ovat: yksityisen sektorin kuukausipalkat, yksityisen sektorin tuntipalkat, kuntasektorin palkat ja valtion kuukausipalkat. Tämän lisäksi palkkarakennetilastossa käytetään lisäaineistona Verohallinnon keräämää Palkka.fi-aineistoa. 

Yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston keskeisimpänä lähteenä ovat Elinkeinoelämän keskusliiton toimittamat tiedot. Lisäksi tilastoa täydennetään Autoliikenteen työnantajaliiton (ALT), Autoalan keskusliiton (AKL), Avaintyönantajien (AVAINTA), Kirkon työmarkkinalaitoksen (KISV) ja Teatterin tiedotuskeskuksen toimittamilla järjestöaineistoilla. Näiden aineistojen ohella tilastoa täydennetään järjestäytymättömille yrityksille tehtävällä TK:n tekemällä tiedonkeruulla. Tiedustelu koskee pääsääntöisesti kaikkia otosyritykseen työsuhteessa olevia palkansaajia. Kuukausipalkkaisten tiedot kerätään yhden kuukauden jaksolta.

Yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston päälähteenä ovat Elinkeinoelämän keskusliiton tiedot. Tilastoa täydennetään em. järjestöaineistoilla sekä Tilastokeskuksen järjestäytymättömille yrityksille tekemällä tiedonkeruulla. 

Kuntasektorin aineisto saadaan Tilastokeskuksen suorittamalla tiedonkeruulla. Valtion aineisto puolestaan saadaan Tahti-rekisteristä. 

Tämän ohella palkkarakennetilaston tietoja täydennetään seuraavasta lähteistä: 
Yritysrekisteri 
Työssäkäyntitilasto
Koulutusrekisteri
Väestörekisteri

Tiedonkeruumenetelmä

Palkkarakennetilastossa ei ole omaa tiedonkeruuta. Ks. yksityisen sektorin kuukausipalkkatilaston, yksityisen sektorin tuntipalkkatilaston tai kuntasektorin palkkatilaston laatuseloste. 

Tiedonkeruun tiheys

Palkkarakennetilastossa käytetyt tiedot kerätään vuosittain. 

Tilastollinen tietosuoja

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Yksittäistä henkilöä tai työnantajaa ei saa tunnistaa luovutettavasta aineistosta. Mikäli muuttujan kohdalla oleva tieto perustuu alle kolmen työnantajan tietoihin, sitä ei julkisteta. Samoin menetellään, mikäli tieto perustuu yli 80-prosenttisesti yhden työnantajan tietoihin.

Menetelmät

Tilastoprosessi

Tilaston tuotantoprosessi on kuvattu erilisissä dokumenteissa.

Tiedon käsittely

Tietojen käsittely painottuu lähdeaineistojen harmonisointiin. Tämän ohella aineistosta tarkastetaan poikkeavat havainnot (outlierit) iqr- ja z-score-metodeilla.

Aineiston/datan validointi

Lähdeaineistot ovat validoituja koska ne tulevat valmiista ja julkaistuista tilastoista, pois lukien Palkka.fi-aineisto, joka käsitellään erillisillä tilasto-ohjelmilla. Tämän aineiston laatu varmistetaan loogisin tarkasteluin, rajaamalla epäuskottavat arvot tilastosta ulos, sekä winsoroimalla (poistamalla pienimmät ja suurimmat havainnot). 

Kausitasoitus

Tietoja ei kausitasoiteta.

Menetelmädokumentointi

Palkkarakennetilasto liittää yhteen seuraavat palkkatilastot: kuntasektorin kuukausipalkat, valtion kuukausipalkat, yksityisen sektorin kuukausipalkat ja yksityisen sektorin tuntipalkat. Kaikille palkansaajille määritellään työnantajasektorista, sopimusalasta ja palkkausmuodosta riippumatta yhteiset ansiokäsitteet ja luokitukset.

Yksityisen sektorin palkka-aineisto perustuu pääasiassa työnantajajärjestöjen keräämiin palkkatietoihin. Työnantajajärjestöjen keräämää aineistoa täydennetään Tilastokeskuksen omalla tiedonkeruulla, joka kohdistuu toimialoihin, joissa yritysten järjestäytymisaste jää alle 70 prosentin. Tämän ohella Tilastokeskus on saanut vuodesta 2014 lähtien Verohallinnolta pienten yritysten palkansaajia kuvaavan Palkka.fi-aineiston. Kuntasektorin palkkatiedot kerätään Tilastokeskuksen toimesta, valtiosektorin palkkatiedot saadaan Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeilta.

Palkkarakennetilaston tavoitteena on kuvata kaikkien yli viiden hengen yrityksissä työskentelevien palkansaajien ansioita. Koska osa yrityksistä jättää vastaamatta joko työnantajajärjestöjen tai Tilastokeskuksen palkkatiedusteluihin, syntyy tarve paikata vastauskatoa. Yksityisen sektorin tiedot korotetaan perusjoukon tasolle Tilastokeskuksen yritysrekisteristä muodostettavan tutkimuskehikon avulla.

Vastauskato on korjattu vuoden 2006 tilastosta lähtien Särndalin suhde-estimaattorilla. Särndalin suhde-estimaattori toimii siten, että korjauskerroin määritellään vastanneiden yritysten henkilökunnan määrän suhteellisen osuuden käänteislukuna. Toisin ilmaistuna, jos N = tutkimuskehikkoon kuuluvien yritysten henkilökunnan lukumäärä ja n = vastanneiden yritysten henkilökunnan lukumäärä, niin estimaattori on N/n. Näin ollen estimaattori antaa suurimman painon niiden yritysten palkansaajille, joiden ositteissa vastauskato on suurinta henkilökunnan lukumäärällä mitattuna.

Estimointiositteet muodostetaan yrityksen kokoluokan ja toimialan mukaan. Järjestäytyneille ja järjestäytymättömille yrityksille muodostetaan omat estimointikehikkonsa. Koska tutkimuskehikko poimitaan ennen tilastoajankohtaa, tutkimuskehikkoon lisätyistä uusista yrityksistä, joiden palveluksessa on vähintään viisi palkansaajaa, muodostetaan oma jälkiosite. Tämän ositteen korotuskertoimeksi määrätään 1.

Julkisen sektorin aineistot ovat kokonaisaineistoja, joten kadon oikaisua ei tarvitse käyttää.

Palkkarakennetilastoa täydennetään rekisteritiedoilla. Esimerkiksi palkansaajan tutkintotieto liitetään aineistoon Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä, ja palkansaajan toimipaikkaa koskevia tietoja työssäkäyntitilastosta. Joka neljäs vuosi EU:n tilastoviranomaiselle Eurostatille laadittavaan laajempaan palkkarakennetutkimukseen sisältyy lisäksi tietoja tulonjako- ja väestötilastojen rekistereistä.


 

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Toimintavaltuudet

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin. Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle toimitetaan tiedot lain (L 254/1993, 9 §:n) perusteella. Tilastokeskus voi antaa tietojen käyttöluvan myös kunnille, kuntayhtymille ja järjestöille tilastolain (280/2004) nojalla.

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Palkkarakennetilasto pohjautuu seuraaviin EU-säädöksiin sekä niiden muutossäädöksiin: 
COUNCIL REGULATION (EC) No 530/1999 of 9 March 1999
COMMISSION REGULATION (EC) No 1916/2000 of 8 September 2000

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietosuoja- sekä luotettavuussyistä tietoja ei palkkarakennetilastossa julkaista tai jaeta eteenpäin mikäli: 
Tieto perustuu alle 30 palkansaajaan 
Tieto perustuu alle 3 yrityksen tietoihin 
Yksi yritys kattaa tiedon havainnoista 80 prosenttia

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Palkkarakennetilastosta muodostetaan EU-asetusten mukaisesti joka neljäs tilastovuosi (2014, 2018, 2022...) Euroopan tilastoviranomaiselle Eurostatille yksikkötason aineisto. Yksikköaineisto sisältää tietosuojatun otoksen tilastosta ja se pitää sisällään säädöksissä määrätyt muuttujat. 

Saatavuus ja selkeys

Tilastojulkistus julkaistaan vuosittain tilaston kotisivulla. Tilastovuoden ensimmäisen julkistuksen yhteydessä julkaistaan 4 tietokantataulukkoa, ja toisen julkistuksen yhteydessä 3 täydentävää taulukkoa. 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tietoja on saatavilla yksikkötason aineistona käyttöluvalla tutkijapalveluista.

Käyttäjien tarpeet

Käyttäjien tarpeita kartoitetaan sidosryhmätapamisissa.

Käyttäjätyytyväisyys

Palkkarakennetilastoista ei ole kerätty erikseen tietoa käyttäjätyytyväisyydestä.

Laatudokumentointi

Tilastossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatuperiaatteita.
 

Laadunhallinta

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). 

Laadun arviointi

Palkkarakennetilaston laatua arvioidaan vaiheittain tilastotuotannon edetessä.

Aika ajoin seurataan ansiotietojen koherenssia Verottajan ansiotulotietoihin nähden. Tällaisissa tarkasteluissa on hyödynnetty myös laajamittaisesti Kelan aineistoja, jotta palkkarakenteen kuukausitason tiedot on voitu sovittaa yhteen verottajan vuositason tietojen kanssa estimoitujen työssäolokuukausien perusteella.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston kotisivulla. Kenelläkään ei ole pääsyä julkistuksen tietoihin ennen virallista julkistuspäivää. 

Tilaston asiantuntijat

Matti Lahdenmäki
yliaktuaari
029 551 3690

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.