Kansantalouden neljännesvuositilinpidon tietosisältö on laadittu Euroopan kansantalouden tilinpidon (EKT 2010) mukaisesti (European System of Accounts, ESA 2010). Se kuvaa koko taloutta mutta sisältää myös tietoja yksityiskohtaisemmalla tasolla (sektoreista, toimialoista jne.). Yksi kansantalouden tilinpidon pääaggregaateista on talouden kehitystä kuvaava bruttokansantuote (bkt), josta hintojen muutosten vaikutus on poistettu. Sen muutokseen viitataan myös talouden kasvuvauhtina tai -prosenttina.

Kansantalouden tilinpidossa tietyn maan kohdejoukko koostuu kaikista kotimaisista tilastoyksiköistä (institutionaalisista yksiköistä tai paikallisista toimialayksiköistä, katso luku 3.5). Yksikkö on kotimainen, kun sen pääasiallisen taloudellisen mielenkiinnon keskus on tuossa maassa, toisin sanoen, kun se harjoittaa taloudellista toimintaa maassa pidemmän aikaa (vähintään vuoden).

Kansantalouden tilinpito on kattava. Tämä tarkoittaa, että kaikki kotimaiset taloudelliset yksiköt ovat mukana.

ESA 2010 ohjeiden mukaisesti Kansantalouden tilinpidossa on kaksi tilastoyksikkötyyppiä ja vastaavasti kaksi näkökulmaa talouden tarkasteluun: (a) institutionaalinen yksikkö, (b) paikallinen toimialayksikkö (local KAU). Ensin mainittua käytetään tarkasteltaessa tuloja, menoja ja rahoitusvirtoja sekä varallisuustaseita. Jälkimmäistä käytetään kuvattaessa tuotantoprosessia, sekä panos-tuotosanalyysissä ja alueellisessa analyysissä.

Institutionaalinen yksikkö on talousyksikkö, jolla on itsenäinen päätöksentekovalta päätoiminnassaan. Kotimainen yksikkö on institutionaalinen yksikkö, jonka pääasiallinen taloudellisen mielenkiinnon keskus on ao. talousalueella ja sillä on päätäntävalta toimistaan ja sillä on, tai voisi olla, täydellinen kirjanpito.

Paikallinen toimialayksikkö käsittää kaikki ne institutionaalisen yksikön tuotannolliset osat, jotka sijaitsevat samalla paikalla tai hyvin lähellä toisiaan, ja jotka toimivat samalla NACE Rec.2 toimialatasolla (nelinumerotaso).

Institutionaalinen yksikkö koostuu yhdestä tai useammasta paikallisesta toimialayksiköstä; paikallinen toimialayksikkö kuuluu yhteen, ja vain yhteen, institutionaaliseen yksikköön.

Suomessa käytössä on 1) institutionaalinen yksikkö sektoritileillä ja 2) toimipaikka, joka vastaa paikallista toimialayksikköä tuotantotileillä ja investoinneissa.

ESA 2010 -järjestelmässä kaikki virrat ja varannot mitataan raha-arvoisina, joko euroina tai kansallisina valuuttoina. Poikkeuksen muodostavat vain jotkin väestöön ja työvoimaan liittyvät muuttujat, jotka ilmaistaan henkilöinä, tunteina tai työpaikkoina. Virrat ja varannot tulee arvostaa vaihtoarvoisina, ts. arvosta, jolla ne vaihdetaan, tai voitaisiin vaihtaa, käteiseen. Täten markkinahinta on ESA:n arvottamisen lähtökohtainen hintakäsite.

Käyvien hintojen lisäksi jotkut kansantalouden tilinpidon muuttujat ilmaistaan myös edellisen vuoden hintaisina ja ketjutettuina volyymitietoina (ks. kappale 3.9). Lisäksi on myös mahdollista tuottaa tiedoista kasvuprosentit ja indeksit sekä monia muita tunnuslukuja (esim. prosenttiosuuksia, henkeä kohden laskettuja tietoja, ostovoimakorjattuja tietoja).

Käsite ‘perusvuosi’ ei ole käytössä kansantalouden tilinpidossa. Sen sijaan jotkut kansantalouden tilinpidon muuttujat muodostetaan käsittein ’edellisen vuoden hinnoin’ sekä ’ketjutetuin volyymein’, kuten komission päätös 98/715/EC määrää. Muuttujien esittäminen edellisen vuoden hinnoin mahdollistaa volyymi-indeksin muodostamisen laskentavuoden ja edellisen vuoden välille, ja volyymi-indeksit voidaan ketjuttaa jatkuvaksi volyymisarjaksi.

Suomessa käytetään viitevuotta 2010 ketjutettujen volyymien esittämiseen. Neljännesvuosittaisten ketjutettujen volyymien laskemisessa käytetään annual overlap -menetelmää.

Kansantalouden neljännesvuositilinpidossa viiteajankohtana on vuosineljännes.

Kahden tyyppisiä tietoja kirjataan: virtoja ja varantoja. Virroilla viitataan toimintaan tai vaikutuksiin, jotka tapahtuvat tietyn ajanjakson sisällä. Varannot puolestaan kohdistuvat tietyn ajanhetken tilanteeseen (tavallisesti vuosineljänneksen alku tai loppu).

Kansantalouden tilinpidon viitealue on koko maa.
 

Kansantalouden tilinpito kuvaa koko taloutta. Kaikkien talousyksiköiden taloudellisen mielenkiinnon kohde on kyseisen maan alueella.

Lisäksi käytössä on useita alaluokkia. Kaksi tärkeintä alaluokitusta liittyvät institutionaalisiin sektoreihin ja NACE Rev. 2 mukaisiin toimialaluokkiin. Kaikkien alaluokkien tulee olla kattavia.

ESA 2010:ssä on viisi toisensa poissulkevaa institutionaalista sektoria: (a) yritykset, (b) rahoitus- ja vakuutuslaitokset, (c) julkisyhteisöt, (d) kotitaloudet, (e) kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Nämä viisi sektoria muodostavat yhdessä koko kotimaisen talouden. Kukin sektori on jaettu lisäksi alasektoreihin.

Toimialaluokituksessa ESA 2010 noudattaa NACE Rev.2 luokitusta. Toimialat voidaan ryhmitellä usealle tasolle, esimerkiksi 3, 10, 21, 38, 64 tai 88 toimialaa käsittäviin ryhmiin. Karkein taso käsittää kolme toimialaa: (a) maatalous, metsätalous ja kalatalous, (b) kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, sähkö- kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, rakentaminen, (c) palvelut.

Suomi toimittaa tiedot ESA 2010 -lähettämisohjelman mukaisin luokituksin. Kansallisessa tilaston tuotantojärjestelmässä on kuitenkin tarkempia alaluokkia.

Yleisesti ottaen ESA 2010 -lähettämisohjelma edellyttää tietojen alkavan vuodesta 1995, mutta jotkin tiedot voivat alkaa myöhemmästä vuodesta. Jos vanhempia vuosia on, ne on voitu laskea aiempien ESA versioiden mukaisesti ja ne voivat sisältää käsitteellisiä eroja ESA 2010:n mukaisesti laadittuihin tietoihin. Neljännesvuositilinpidon tiedot alkavat vuodesta 1990.

Kansantalouden neljännesvuositilinpito julkaistaan joka vuosineljännes eli neljä kertaa vuodessa. Kuitenkin riippuen kansallisista käytännöistä, kansantalouden neljännesvuositilinpito saatetaan päivittää uudelleen, kun sektoritilien ja kansantalouden vuositilinpidon tiedot päivittyvät. Neljännesvuositilinpito julkaistaan 60 päivän kuluttua vuosineljänneksen päättymisestä ja päivitetään uudelleen 20 päivää (4. neljännes 15 päivää) myöhemmin.
Vuoden 2019 julkistuspolitiikkauudistuksen jälkeen kansantalouden tilinpito ja maksutase noudattavat Euroopan yhteistä revisiopolitiikkaa (harmonisoitu eurooppalainen revisiopolitiikka, HERP).

Kaikki tiedot julkaistaan kansallisesti sekä toimitetaan Eurostatille aina kun ne päivitetään. Tiedot julkaistaan sekä tilastojulkistuksena että tietokantapäivityksenä. Poikkeuksena ovat neljännesvuositilinpidon kunkin julkistuksen toiset päivitykset, joissa se täsmäytetään vuositilinpitoon ja julkaistaan ainoastaan StatFin-tietokantapäivityksenä.

Tilastokeskuksen käytännöt tietojen muutostilanteissa ovat internet-sivulla:
http://tilastokeskus.fi/org/periaatteet/revisiokaytannot.html

Tilastojen revisiotaulukot julkaistaan tilastojulkistuksissa kohdassa “Tietojen tarkentuminen”: http://stat.fi/til/ntp/rev.html
 

Kansantalouden tilinpidon tietojen tulisi olla käyttäjien käytettävissä niin nopeasti kuin mahdollista, ottaen kuitenkin huomioon tietojen frekvenssin (vuosi vai neljännesvuosi), tietojen luonteen (onko kyseessä talouden rakenteita kuvaava tieto vai suhdannemuutoksia kuvaava tieto) sekä riittävä tasapaino luotettavuuden ja oikea-aikaisuuden välillä.

ESA2010 -lähettämisohjelmassa määritellään kaikkien tilinpidon lähettämistaulujen toimitusviive. Neljännesvuositaulujen tulisi olla käytettävissä 2 tai 3 kuukauden viiveellä neljänneksen päättymisestä. Vuositaulujen toimitusviiveet vaihtelevat 2 kuukauden (pääaggregaatit) ja 36 kuukauden (tarjonta- ja käyttötaulukot) välillä tilastovuoden päättymisestä.

Suomessa tuotetaan joitakin kansantalouden tilinpidon osa-alueita lähettämisohjelmaa nopeammin. Tällaisia ovat mm. vuosittaiset reaalisektoritilit kesäkuussa sekä panos-tuotostaulukot ja tarjonta- ja käyttötaulukot yleensä 23 kuukauden viiveellä.

On hyvän käytännön mukaista, että kansantalouden tilinpidolle on määritelty julkaisupäivät etukäteen ja että nämä julkaisupäivät myös toteutuvat.

Kansantalouden tilinpidon tietojen Eurostat-raportoinnin tulisi tapahtua täsmällisesti ESA2010 -lähettämisohjelman määrääminä ajankohtina tai niitä ennen.

Tilastokeskus toimittaa tietoja Eurostatille usein ennen lähettämisohjelman määräämiä viimeisiä ajankohtia.

Useimmissa maissa kansantalouden tilinpito kattaa kansantalouden tilinpidon pääaggregaatit, julkisyhteisöjen tilit, sektoritilit, aluetilit sekä tarjonta- ja käyttötaulukot. Näissä tietosisältö sekä alaerittelyt (alueiden, sektorien, toimialojen, tuotteiden jne.) voivat kuitenkin poiketa maittain kansallisten tarpeiden ja käytettävissä olevien lähteiden mukaan.

EKT 2010 -lähettämisohjelma määrittelee kansantalouden neljännesvuositilinpidon minimitiedot. Kaikkien EU-maiden on tuotettava nämä tiedot. Tilastokeskus julkaisee yksityiskohtaisempia tietoja kuin lähettämisohjelma vaatii.

Revisiot tulisi nähdä jatkuvana prosessina kansantalouden tilinpidon tietojen laadun kehittämiseksi, kun parempia lähdeaineistoja ja laadintamenetelmiä otetaan käyttöön. Revisioista kertovan metadatan saatavuus on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää kansantalouden tilinpidon tietojen sisältöä ja eri ajanhetkinä päivittyneiden tietojen eroja. Tämän vuoksi tarvitaan tietoa eri ajanhetkinä julkaistujen tilinpidon tietojen päivitysten syistä ja luonteesta (esimerkiksi uusien lähdeaineistojen saatavuudesta tai uusista menetelmistä) sekä määrällistä ja laadullista arviota muutosten kokoluokasta ja suunnasta.

Tietoa julkaistujen tilastotietojen revisioista löytyy Tilastokeskuksen internet-sivuilta tilastojulkistuksista kohdasta “Tietojen tarkentuminen”.

Ei soveltuva.
 

Ei soveltuva.
 

Ei soveltuva.
 

EU:n eri jäsenvaltioiden kansantalouden tilinpidon tietojen vertailukelpoisuus taataan soveltamalla yhteisiä Euroopan kansantalouden tilinpidon (European System of Accounts ESA2010) määritelmiä. Myös maailmanlaajuinen vertailtavuus on mahdollinen, sillä monet Euroopan ulkopuoliset maat soveltavat SNA2008-suositusta, jonka kanssa ESA 2010 on yhtenevä.

Koska kaikkien tilastoitavien ajankohtien tiedot laaditaan samojen ESA2010-määritelmien mukaisesti, ovat eri ajankohtia kuvaavat kansantalouden tilinpidon tiedot täysin vertailukelpoisia. Mikäli joudutaan tekemään perustavanlaatuisia muutoksia menetelmiin tai luokituksiin, tehdään tarvittavat päivitykset pitkälle menneisyyteen ulottuviin aikasarjoihin.

Kansantalouden tilinpidon tilijärjestelmässä eri osa-alueet ovat keskenään yhtenevät: vuosi- ja neljännesvuositilinpito, julkisen sektorin tiedot, reaalisektoritilit, rahoitustilit, aluetilinpito, tarjonta- ja käyttötaulukot. Käytännössä tietojen täydellinen yhtenevyys kaikkina ajanhetkinä voi kuitenkin olla mahdottomuus ja tilapäisiä eroja ilmenee. Erot johtuvat useimmiten eri osa-alueiden erilaisista julkistusviiveistä.

Perustilastoja, kuten yritysten rakenne- ja suhdannetilastoja sekä työvoimatutkimusta, käytetään laajasti kansantalouden tilinpidon lähdetietoina. Kuitenkaan perustilastojen ja kansantalouden tilinpidon tiedot eivät usein ole yhtenevät. Merkittävimpänä syynä ovat erilaiset käsitteet tai määritelmät sekä erot tietojen kattavuudessa. Myös maksutase on kansantalouden tilinpidon tärkeä lähde. Maksutaseen BPM6 - manuaalin mukaiset määritelmät ja kattavuus ovat täysin yhtenevät kansantalouden tilinpidon ESA2010-määritelmien kanssa. Näin ollen maksutaseen muuttujat ovat täysin yhtenevät vastaavien kansantalouden tilinpidon muuttujien kanssa.

Kansantalouden tilinpidon eri osa-alueiden väliset erot koskevat vain viimeisiä havaintoja ja johtuvat laadinta- ja toimitusaikataulujen erilaisista viiveistä. Tämä yhtenevyys koskee myös maksutasetta. Maksutaseen ja kansantalouden tilinpidon tuotantojärjestelmät on integroitu ja tiedot ovat yhtenevät vuodesta 2019 alkaen ja rahoitustilinpidon osalta vuodesta 2020 alkaen.

Katso kohtaa 15.3 osa-alueiden välillä.
 

Katso kohtaa 15.3 osa-alueiden välillä.
 

Kansantalouden tilinpidon tilastojen laadinta perustuu tilastoihin, joita kerätään pääasiassa muihin tarkoituksiin (perustilastot).

Laadinta perustuu moniin tietolähteisiin sisältäen muiden muassa hallinnolliset aineistot, auto- ja yritysrekisterit, tilinpäätökset, verotiedot, budjettiraporit, väestölaskentatilastot, yrityksiä ja kotitalouksia koskevat tilastotiedot, valvontaviranomaisten ja toimialajärjestöjen lausunnot, vuosi- ja neljännesraportit, tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppatilastot, maksutasetilastot.

Kansantalouden tilinpidossa ei ole yhtä ainoaa kyselylähdettä. Lähteet vaihtelevat maittain ja sisältävät laajasti tilastotietoja taloudellisista, sosiaalisista, rahoitukseen liittyvistä ja ympäristöilmiöistä, jotka eivät välttämättä liity tiiviisti kansantalouden tilinpitoon.

Kussakin maassa käytetyt lähteet ja keruumenetelmät vaihtelevat riippuen käsiteltävästä tietojoukosta.
Kaiken kaikkiaan on vaikea listata kaikkia tietolähteitä. Eurostatille toimitetut menetelmäkuvaukset sisältävät yleensä tietoja tärkeimmistä lähteistä (katso kohta 10.6). Lisätietoja tietolähteistä löytyy kansallisilta verkkosivuilta (http://tilastokeskus.fi/til/index.html).

Tiedonkeruu on hyvin maakohtaista ja vaihtelee myös tietolähteen luonteen mukaan, esim. hallinnolliset aineistot, vero- ja autorekisterit, tutkimukset, kirjanpito. Ohjeet löytyvät ESS:n käsikirjasta “Handbook of Recommended Practices for Questionnaire Development and Testing Methods in the ESS”.

Kansantalouden tilinpitoa laativat yksiköt eivät yleensä kerää tietoja itse, vaan vastaanottavat niitä muilta yksiköiltä tai laitoksilta. Maat voivat tuottaa tarkemman kuvauksen kanavista, joilla ulkoista tietoa kerätään.

ESS-ohjeissa suositellaan, että tiedonkeruuseen käytetyt menetelmät tulisi kuvata. Voi olla myös tarkoituksenmukaista täydentää tätä aihetta seuraavilla kohdilla: (i) kansallinen tilastovirasto tavallisesti tekee yhteistyösopimuksen teknisine yksityiskohtineen muiden instituutioiden kanssa siitä, milloin, miten jne., kuinka tiedot toimitetaan; ii) kansantalouden tilinpito osallistuu myös muiden yksiköiden kyselylomakkeiden kehittämiseen.

Tietolähteet kuvataan tilastojen menetelmäkuvauksissa, ks. kohta 10.6.

Kansantalouden neljännesvuositilinpitoa laaditaan vuosineljänneksittäin käyttäen lähteenä perustilastoja. Perustilastojen keruufrekvenssi vaihtelee lähdetietojen mukaan. Esimerkiksi yritystilastot valmistuvat yleensä kuukausittain (ja neljännesvuosittain). Kotitalouksia koskevat tutkimukset ovat saatavilla neljännesvuosittain tai vuosittain (joskus jopa harvemmin).

Kansantalouden tilinpidon laadintafrekvenssi ja -ajankohta eivät välttämättä kulje rinnakkain (kaikkien) perustilastojen keruuaikataulujen kanssa.

Kansantalouden neljännesvuositilinpito tyypillisesti vastaanottaa/kerää neljännesvuositietoja laadinta-aikataulujensa mukaan. Maiden tilastovirastot voivat tuottaa myös kuvauksen ulkoisten tietolähteiden vastaanottamisajoista.

Ei saatavissa.
 

Tietolähteet, menetelmät ja laadintatekniikat ovat maakohtaisia, mutta niitä olisi käytettävä siten, että ESA 2010 -määritelmät ja -käsitteet täyttyvät. Kansantalouden tilinpidon laadintaan löytyy sekä yleisellä että tarkemmalla tasolla ohjeistusta. Katso lisätietoja kohdasta 10.6. Menetelmädokumentointi.

Keskeiset lähestymistavat ja tekniikat kansantalouden tilinpidon laatimiseksi voidaan tiivistää seuraavasti:

Kansantalouden tilinpidon päämenetelmä bkt:n laskemiseen Suomessa on tuotanto- eli arvonlisäyslähestymistapa. Yhdenmukaisuus saavutetaan täsmäytys-/tasapainotusprosessilla. Tietyt erät, kuten vaihto-omaisuuden ja arvoesineiden tai bruttotoimintaylijäämän ja sekatulon muutokset johdetaan jäännöksinä eli residuaaleina. Sektoritilit kootaan sekä pääaggregaattien yhteydessä että sen jälkeen.
Kansantalouden tilinpidon tilastot ovat yhdenmukaisia tietyllä ajanhetkellä.

Aiheeseen liittyvää tietoa löytyy myös kohdista 10.6. ja 17.1.

Tietojen validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että valittava tietosisältö on käynyt läpi hyväksynnän. Se on keskeinen tehtävä kaikilla tilastotieteen aloilla ja erityisen tärkeä kansantalouden tilinpidossa, jonka tietoja käytetään taloudellisen analyysin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) tavoitteena on tällä hetkellä yhdenmukaistaa validointimenetelmiä, jotta tietojen yleistä laatua ja tiedonkulun tehokkuutta voidaan parantaa. Tähän kuuluu muiden muassa yhteisten standardien ja työkalujen määrittely sekä täytäntöönpanon tuki (katso ESS-validoinnin verkkosivusto https://ec.europa.eu/eurostat/data/data-validation). Kansantalouden tilinpito on pilottitilasto tässä. ESA 2010 -validointityöryhmä perustettiin vuonna 2015. Sen tehtävänä oli sopia ja dokumentoida säännöt ESA 2010 -validointikäsikirjaan sekä laittaa säännöt asteittain täytäntöön etukäteisvalidointina kansantalouden tilinpidolle.

Eri lähteistä saatujen tietojen vertailu on olennainen osa kansantalouden tilinpidon kokoamista. Kansantalouden tilinpidossa käytettävät lähdetiedot käyvät läpi usean tarkistuskierroksen Tilastokeskuksessa.

Kausitasoituksen tavoitteena on tunnistaa ja poistaa aikasarjasta kausivaihtelut ja eri kalenterikuukausien työpäiväerot, jotka voivat estää näkemästä suhdannevaihteluja ja pidemmän aikavälin kehityssuuntaa sekä estää taustalla olevien ilmiöiden selkeää ymmärtämistä. Kausitasoitus on täten merkittävä prosessi aikasarjojen tulkitsemisessa ja tärkeä informaatio päätöksentekoon (ESS guidelines on seasonal adjustment, 2015 painos, liite, kohta 1).

Tietyistä kansantalouden tiedoista, etenkin neljännesvuosittaisista pääaggregaateista, tasoittamattomien eli alkuperäisten aikasarjojen lisäksi tietoja julkaistaan erityyppisinä aikasarjoina (kausitasoitettu, työpäiväkorjattu ja trendiaikasarja).

ESA 2010 lähettämisohjelman mukaan neljännesvuosittaiset tiedot on toimitettava kausitasoittamattomana aikasarjana, mutta myös kausitasoitetussa muodossa (mukaan lukien tarvittaessa työpäiväkorjattu sarja) lukuun ottamatta edellisen vuoden hintaisia sarjoja. Neljännesvuosittaisten työpäiväkorjattujen tietojen toimittaminen on vapaaehtoista.

Kausitasoitusmenetelmät on kuvattu neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvauksessa http://stat.fi/til/ntp/ntp_2019-08-30_men_001.html.

Kausivaihtelut käytetyllä Tramo/Seats -menetelmällä on kuvattu myös osoitteessa https://www.stat.fi/til/tramo_seats_fi.html.

Kansantalouden tilinpidon laadintamenetelmä EU:ssa perustuu yleisesti EKT 2010 -tilinpitojärjestelmään.

Tämän lisäksi on tuotettu useita käsikirjoja kansantalouden tilinpidon laadinnan tueksi. EU:n kansantalouden tilinpidon menetelmäkäsikirja neljännesvuositilinpidon laadintaan sekä maailmanlaajuinen Quarterly National Accounts Manual (kansantalouden neljännesvuositilinpidon manuaali) ohjaavat tietojen laadintaa.

Neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html

Tilastokeskus

Talous- ja ympäristötilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Kansantalouden tilinpito laaditaan Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT 2010) mukaisesti, se julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) No 549/2013 Liite A:na. EKT 2010 lähettämisohjelma puolestaan on asetuksen Liite B.

EKT 2010 on muodoltaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ja se määrittää:

• Menetelmät (Liite A) yhteisten käytänteiden, määritelmien, luokitusten ja tilinpidon kirjaussääntöjen käyttöön tilien laadinnassa ja tauluissa yhdenmukaisesti.
• Tietojen lähettämisohjelman (Liite B) mukaiset aikataulut, milloin jäsenmaiden on viimeistään toimitettava tilit ja taulukot.

Tilapäisiä poikkeuksia on myönnetty jäsenmaille vuoteen 2020 saakka komission 26.6.2014 antamalla implementointipäätöksellä 2014/403/EU, sallien täten kansallisten tietojen poiketa tilapäisesti EKT 2010 lähettämisohjelman vaatimuksista.

Muita Kansantalouden tilinpitoon liittyviä lakeja:

• Komission 30. marraskuuta 1998 antama päätös 98/715, sekä komission17. joulukuuta 2002 antama päätös hintojen ja volyymien mittaamisesta kansantalouden tilinpidossa.
• Laki liiallisten alijäämien menettelystä

Useita erillisiä lakeja, koskien usein luokituksia kuten: NACE Rev.2, CPA 2014, COGOG, COICOP, NUTS 2013.

Eurostatin nettisivulla, osassa ‘National accounts’ ja Government finance and EDP’ on lisää Kansantalouden tilinpidolle relevantteja säädöksiä.

Kansallisia tilastoihin liittyviä lakeja on saatavissa: http://tilastokeskus.fi/org/lainsaadanto/index.html

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Euroopan tilastoista annetussa asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (johdanto-osan 24 kappale ja artikla 20 kohta 4) 11 päivänä maaliskuuta 2009 (EUVL L 87, s. 164) säädetään tarpeesta laatia yhteiset periaatteet ja suuntaviivat, joilla varmistetaan käytettyjen tietojen luottamuksellisuus eurooppalaisten tilastojen tuottamiseen ja näiden luottamuksellisten tietojen saatavuuteen ottaen asianmukaisesti huomioon tekninen kehitys ja käyttäjien vaatimukset demokraattisessa yhteiskunnassa. Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä säädetään lisäehdoista, joita tilastovirastojen on noudatettava tilastollisen tietosuojan suhteen (periaate 5).

Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteet on kuvattu verkossa: http://tilastokeskus.fi/meta/tietosuoja/index.html

Tilastokielessä 'luottamuksellisella tiedolla' tarkoitetaan tietoja, joiden avulla tilastolliset yksiköt voidaan tunnistaa joko suoraan tai epäsuorasti ja sitä kautta paljastaa yksittäisiä tietoja. Sen määrittämiseksi, onko tilastollinen yksikkö tunnistettavissa, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat keinot, joita kolmas osapuoli voi mahdollisesti käyttää tilastollisen yksikön tunnistamiseen. Vaikka kansantalouden tilinpidon tiedot ovat yleensä hyvin aggregoituja, saattaa aggregaattien alaerittelyissä ja/tai pienten talouksien alaerissä tämä olla mahdollista. Näissä tapauksissa olisi tehtävä toimenpiteitä, jotta erillisen tilastollisen yksikön tietoja ei paljasteta. Ohjeet, kuinka estää tiedon julkitulo, löytyvät englanninkielisestä Euroopan Komission käsikirjasta ”Handbook on Statistical Disclosure Control”.

Lähetetyt tiedot merkitään joko 'N = ei saa julkaista ennen määräpäivää' tai 'F = vapaa'.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Hyvät käytännöt edellyttävät, että kansantalouden tilinpidon tiedot ja vastaavat uutistiedotteet ilmoitetaan julkistamiskalenterissa, joka julkaistaan hyvissä ajoin ennen kyseisiä julkistuksia.

Kansantalouden tilinpidon tiedot ovat keskeisiä taloustietoja, joita monet kansainväliset organisaatiot julkaisevat parantaakseen tietojen konsistenssia ja hyödyntääkseen synergiahyötyjä tietojen keräämisessä ja arvioinnissa. Inter-Agency Group on Economic and Financial Statistics (jossa oli edustajat Kansainvälisestä järjestelypankista, Euroopan keskuspankista, IMF:stä, OECD:stä ja Maailman pankista) teki vuonna 2016 aloitteen kansantalouden tilinpidon tietojen jaon parantamisesta osana G20 Data Gap Iniative -hanketta.

Tiedot välitetään Eurostatin kautta muille kansainvälisille organisaatioille.

Tilastojulkistusten ja muiden julkaisujen (ks. Kohdat 10.1 ja 10.2) lisäksi kansantalouden tilinpidon tiedot voidaan julkaista sosiaalisen median kanavissa.

Kansantalouden tilinpidon verkko- ja muut julkaisut ovat saatavilla myös englanniksi.

Suomessa kansantalouden tilinpidon tärkeimmät tulokset julkaistaan ​​Tilastokeskuksen verkkosivuilla tilastojulkistuksena. Tilastokeskus voi järjestää tiedotustilaisuuden (voi olla webinaari yms.) kunkin vuoden helmikuun lopussa, kun ensimmäinen julkistus kansantalouden tilinpidon ennakollisista vuositiedoista julkaistaan. Tiedotustilaisuus on mahdollinen myös maaliskuun puolivälissä, kun edellisen vuoden sektoritilit sekä julkisen talouden alijäämä- ja velkaluvut julkaistaan.
Satunnaisesti voidaan järjestää muita tiedotustilaisuuksia.

Ei saatavilla.
 

Uusia lähdeaineistoja tulee saataville koko ajan. Tämän tyyppistä jatkuvaa päivittymistä kutsutaan rutiinirevisioiksi ja niiden vuoksi sekä maiden että koko Euroopan kansantalouden tilinpidon tiedot päivittyvät. Harvemmin tehtäviä aikasarjakorjauksia aiheutuu merkittävistä muutoksista lähdeaineistoissa, luokituksissa tai menetelmissä. Esimerkiksi muutos ESA95-manuaalin mukaisista menetelmistä ESA 2010 -manuaalin menetelmiin aiheutti aikasarjakorjauksen niin jäsenmaiden tasolla kuin euroalueen ja EU:n tasolla.

Kaksi työryhmää edisti ehdotuksia harmonisoidummista rutiinirevisioista ja aikasarjakorjauksista. DMES-ryhmän (Directors of macroeconomic statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä edisti aikasarjakorjausten revisiopolitiikkaa, CMFB-ryhmän (Commitee on monetary, finance and balance of payments statistics) ohjauksessa työskennellyt työryhmä harmonisoitua rutiinirevisiopolitiikkaa.

Viimeisin aikasarjatarkastus tehtiin Suomessa vuonna 2019.

Tilastokeskuksella on revisiopolitiikka kansantalouden tilinpidolle:
http://stat.fi/static/media/uploads/tup/kantilinpito/kansantalouden_tilinpidon_julkaisukaytanteet.pdf

Kansantalouden tilinpidon luvut tuottavat keskeistä informaatiota talouspolitiikan seurantaan ja päätöksentekoon, ennustamiseen, hallinnollisisiin tarkoituksiin, talouskehityksen tiedottamiseksi suurelle yleisölle (suoraan tai epäsuorasti uutistoimistojen kautta) sekä taloudellisen tutkimukseen lähteeksi.

Kansallisella tasolla valtiovarainministeriöt ja aluekehitysministeriöt, tiede- ja akateemiset yhteisöt sekä taloustutkijat ovat yleensä merkittävimpiä kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tiedon käyttäjiä.

Kansainvälisiä instituutioita voidaan pitää tilastovirastojen ”asiakkaina”.

Tiedotusvälineiden reagointia Tilastokeskuksen julkistuksiin ja uutisointiin seurataan säännöllisesti ja ne raportoidaan.

Kansantalouden tilinpidossa on pysyvä yhteistyöryhmä (SKT-ryhmä), joka koostuu Suomen tärkeimpien talousennustelaitosten, Tullihallituksen tilastoyksikön ja Helsingin yliopiston asiantuntijoista sekä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ja maksutaseen asiantuntijoista. Ryhmä kokoontuu kahdesti vuodessa, ja keskusteluaiheina ovat tietojen tai menetelmien viimeaikaiset tai tulevat muutokset tai muut ajankohtaiset kysymykset.

Kansantalouden tilinpidon käyttäjille voidaan tehdä satunnaisesti kyselyitä, kun halutaan kartoittaa käyttäjien tarpeita.

Kansantalouden tilinpidon tärkeys edellyttää, että laadunhallintaan ja laadunarviointiin sovellettavista menettelyistä on oltava saatavilla dokumentaatio. Esimerkkejä tällaisista asiakirjoista ovat kansantalouden tilinpidon laaturaportit ja -arviot sekä tietojen tarkentumisesta kertova analyysi.

Suomessa laaturaportit ovat pakollisia kaikille tilastoille. Ne perustuvat kansalliseen käytäntöön ja ovat saatavilla kunkin tilaston verkkosivulta.

Katso kohta 11.1.
 

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymienvirallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa. Vuosittain Tilastokeskuksessa tehdään tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Asiasta on kerrottu enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnansivulla.
 
Kansantalouden tilinpidon tietojen laatu taataan noudattamalla EKT 2010 -menetelmiä ja asetusta sekä soveltamalla ESS-käsikirjan ohjeita laaturaporttien laadinnasta.

Kansantalouden tilinpidon ja aluetilinpidon tietoihin tehdään useita ​​laaduntarkastuksia laadintaprosessin aikana, esim. etukäteen tehdyt (lähdetilastot), käynnissä olevat (tulokset), jälkikäteen tehdyt (käytetyt menetelmät) ja ulkoiset tarkastukset (Eurostat, Euroopan tai kansallinen tilintarkastustuomioistuin, IMF).

Tilastokeskuksen laatukriteerit ja käytännöt on kuvattu osoitteessa http://tilastokeskus.fi/meta/svt/svt-laatukriteerit.html

Euroopan yhteisön lainsäädännön ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjen (Periaate 6 Puolueettomuus ja objektiivisuus, Periaate 13 Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys ja Periaate 15 Saatavuus ja selkeys) mukaisesti kansantalouden tilinpidon tiedot, jotka täyttävät laatukriteerit ml. riittävä metadata, tulee antaa käyttäjien saataville. Käyttäjille tulee kertoa milloin tiedot ovat saatavilla ja miten ne saa käyttöönsä.

Tilastokeskuksen julkistamisperiaatteet ovat saatavissa internet-sivulta:
http://tilastokeskus.fi/org/periaatteet/julkistamisperiaatteet.html