9.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Palvelujen tuottajahintaindeksi kuvaa palvelujen hintakehitystä yritysten näkökulmasta. Palvelujen tuottajahintaindeksi kuuluu suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä.

Indeksi seuraa yrityksiltä toisille yrityksille ja julkisyhteisöille (Business to Business, BtoB), kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) sekä kaikille loppukäyttäjille (Business to All, BtoAll) tarjottujen palvelujen hintakehitystä. 

Tilaston perusjoukko

Palvelujen tuottajahintaindeksin perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa toimivat yritykset, jotka tarjoavat CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokkiin H-S (pl. K ja O) kuuluvia palvelutuotteita. 

Palvelujen tuottajahintaindeksin laadintaperiaate on tuotepohjaisuus. Indeksi kuvaa tietyn palvelutuotteen hintojen kehitystä yrityksen päätoimialasta riippumatta. Mikäli palvelualan yritys tuottaa myös tavaroita, yritys ei kuulu tavaratuotannon osalta palvelujen tuottajahintaindeksin kuvausalueeseen. Toisaalta yritys, joka tuottaa pääosin teollisia tavaroita, saattaa tuottaa myös palveluita, jolloin yritys kuuluu palvelutuotannon osalta palvelujen tuottajahintaindeksin kuvausalueeseen.

Tilastoyksikkö

Palvelujen tuottajahintaindeksin tilastoyksikkö on toimialayksikkö.

Mittayksikkö

Palvelujen tuottajahintaindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta laskettuja muutosprosentteja. 

Perusajankohta

Palvelujen tuottajahintaindeksin perusajankohta on vuosi 2015 (2015=100). 

Viiteajankohta

Palvelujen tuottajahintaindeksin viiteajankohta on neljännesvuosi. Joissain tapauksessa kerätyt hintatiedot viittaavat neljännesvuoden ensimmäiseen, toiseen tai kolmanteen kuukauteen. Neljännesvuosittaisten indeksien julkaisun yhteydessä julkaistaan myös kyseisen neljänneksen kuukausittaiset indeksipisteluvut. Tilasto julkaistaan tilastoneljännestä seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Viitealue

Palvelujen tuottajahintaindeksin maantieteellinen viitealue on koko Suomi. 

Kattavuus

Palvelujen tuottajahintaindeksi kattaa seuraavat CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokat:
  • H Kuljetus- ja varastointipalvelut
  • I Majoitus- ja ravitsemispalvelut
  • J Tieto- ja viestintäpalvelut
  • L Kiinteistöalan palvelut
  • M Ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut
  • N Hallinto- ja tukipalvelut
  • P Koulutuspalvelut
  • Q Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
  • R Taide-, viihde- ja virkistyspalvelut
  • S Muut palvelut
Alaindeksejä julkaistaan tapauskohtaisesti myös kaksi-, kolme- tai nelinumerotasolla.

Ajallinen kattavuus

Uusista 2015=100 indekseistä on saatavilla aikasarjat vuoden 2015 tammikuun indeksitiedoista lähtien. Vanhojen indeksien osalta 2010=100 ja 2005=100-sarjoja tuotetaan toistaiseksi. Palvelujen tuottajahintaindeksin kuukausittaiset pisteluvut ovat saatavilla tammikuusta 2017 lähtien. 

Jakelutiheys

Tilasto julkaistaan neljännesvuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Palvelujen tuottajahintaindeksi ei revisoidu.

Käsitteet

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Palvelujen tuottajahintaindeksi

Palvelujen tuottajahintaindeksi kuvaa yrityksiltä toisille yrityksille ja julkisyhteisöille (Business to Business, BtoB), kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) sekä kaikille loppukäyttäjille (Business to All, BtoAll) tarjottujen palvelujen hintakehitystä.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Palvelujen tuottajahintaindeksissä on useita mahdollisia harhalähteitä. Näitä harhalähteitä ovat muun muassa:
  • otantavirhe
  • puutteelliset tuote- ja yrityskehikot
  • vastauskato
  • laadunmuutokset hintakeruussa olevissa palvelutuotteissa
  • substituutioharha

Oikea-aikaisuus

Palvelujen tuottajahintaindeksit julkaistaan tilastoneljänneksen jälkeisen kuukauden 24. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Täsmällisyys

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Täydellisyys

Palvelujen tuottajahintaindeksin pistelukuja julkaistaan CPA-tuoteluokituksen nelinumerotasolla ja sitä korkeammilla aggragaattitasoilla. Tiedot julkaistaan kuitenkin vain sellaisella tasolla, ettei yksittäisen yrityksen hintojen kehitystä ole mahdollista päätellä.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Palvelujen tuottajahintaindeksiä ei revisoida.

Otantavirhe

Tuottajahintaindeksien laskenta perustuu otokseen. Otantaan liittyy aina otantavirhe. Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu paneeliasetelmaan - dataa on kerätty toistuvasti samoilta vastaajilta pidemmän ajanjakson kuluessa. Tämä menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja. 

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

  1. Substituutioharha
    • Tuottajahintaindekseissä käytetään Laspeyresin indeksikaavaa. Indeksejä koskevassa teoreettisessa kirjallisuudessa käsitellään usein Laspeyresin indeksikaavaan mahdollisesti liittyvää substituutioharhaa. Harhan suunta riippuu siitä, mitä indeksi mittaa. Tuottajahintaindeksien kohdalla substituutioharha saattaa aiheutua siitä, että yritykset reagoivat (voittoa maksimoidessaan) suhteellisten hintojen muutoksiin tuotantomääriään muuttamalla. Esimerkiksi öljyalalla toimiva yritys voi kevyen polttoöljyn hinnan noustessa suhteessa bensiiniin, tuottaa enemmän kevyttä polttoöljyä. Tällöin Laspeyresin kaavalla laskettu indeksi aliarvioi hintakehitystä yrityksen näkökulmasta katsottuna. Substituutioharhan merkitys riippuu siitä, kuinka suuressa mittakaavassa yksittäiset toimipaikat pystyvät uudelleen suuntaamaan tuotantoaan suhteellisten hintojen muuttuessa.
  2. Uusista tuotteista aiheutuva harha
    • Tuottajahintaindeksit saattavat sisältää harhaa, joka johtuu uusien tuotteiden tai palvelujen ilmestymisestä markkinoille. Uusista tuotteista puhuttaessa usein viitataan sähköteknisiin ja elektronisiin tuotteisiin tai digitaalisiin palveluihin, joiden tuotanto ja myynti saattavat kasvaa varsin nopeasti. Myös palvelutoimialoilla rakennemuutos on nopeaa ja uusia palveluja kehitetään jatkuvasti. Jos muutos on voimakasta, tällöin indeksi ei välttämättä kuvaa riittävällä tarkkuudella taloudessa tuotettujen hyödykkeiden keskimääräistä hintakehitystä.
  3. Laadunmuutoksista aiheutuva harha
    • Tuottajahintaindeksien tavoitteena on kuvata puhdasta hintakehitystä ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa. Laadunmuutosongelmaan törmätään yleensä joko silloin, kun tiedonantaja ilmoittaa, ettei keruussa ollutta tuotetta enää valmisteta, tuoda tai viedä tai että olemassa olevaan tuotteeseen on tehty muutoksia. Laadunmuutokset voivat aiheuttaa indeksiin virhettä, koska aidon, puhtaan hinnanmuutoksen määrittäminen voi olla vaikeaa, ja kääntäen, laadunmuutoksista johtuvan hinnanmuutoksen osuutta voi olla vaikea arvioida ja eliminoida laskelmista. Jos tuotteen vaihtuessa koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi tuotteen ominaisuuksien muutoksesta, niin saatetaan jättää huomiotta aito hinnanmuutos, jolloin indeksi ei kyseisen tuotteen osalta virheellisesti muutu ollenkaan. Jos taas koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi aidosta hinnanmuutoksesta, voi tuotteen ominaisuuksista johtuva muutos jäädä huomiotta ja indeksi muuttuu liikaa.

Peittovirheet

Palvelujen tuottajahintaindeksit ovat tuotepohjaisia tilastoja, eli tuotetta valmistavan, vievän tai tuovan yrityksen päätoimialalla ei ole väliä. Tilastoinnin periaatteena on myös taloudellinen omistajuus, eli esimerkiksi tuotteen vientiä ja tuontia ei määritä tuotteiden fyysinen liikkuvuus maiden rajojen yli, vaan taloudellinen omistajuus ja sen vaihtuminen. Aineistot, joista tilaston otokset ja painorakenteet muodostetaan, eivät välttämättä ota näitä seikkoja täydellisesti huomioon, mikä voi aiheuttaa otokseen sekä yli- että alipeittoa.

Katovirhe

Kuukausittainen vastauskato on tuottajahintaindekseissä 5-10 prosenttia.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia lyhyen aikavälin yritystilastojen asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Palvelujen tuottajahintojen aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia yli ajan.

Indeksin perusvuosi on 2015. Julkistuksissa käytettävä luokitus on vuodesta 2015 alkaen CPA 2015-tuoteluokitus aiemman toimialaluokituksen sijaan. Perusvuosien 2010=100- ja 2005=100-indeksien julkaisemista jatketaan. Perusvuosien 2010=100- ja 2005=100-indeksejä lasketaan eteenpäin ketjuttamalla uusimman perusvuoden indeksillä, eli ne kehittyvät vuodesta 2018 alkaen samalla tavalla kuin perusvuoden 2015=100-indeksi.

Perusvuoteen 2015 siirtymisen yhteydessä myös indeksien laskentamenetelmä uudistettiin. Vuodesta 2019 alkaen palvelujen tuottajahintaindeksi on vuosittainen ketjuindeksi. Käytännössä ketjuindeksimenetelmään siirtyminen tarkoittaa, että palvelujen tuottajahintaindeksin painorakenne päivitetään vuosittain. Uusi painorakenne tulee voimaan aina kunkin vuoden ensimmäisen neljänneksen indeksistä lähtien. Painorakenteen lisäksi myös tuoteluokkia ja yritysotosta on mahdollista päivittää vuosittain. Indeksin perusvuosi säilyy ennallaan (2015=100). Muutokset parantavat indeksin laatua, koska niiden avulla voidaan jatkossa ottaa nopeammin huomioon tuotannossa, viennissä ja tuonnissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset.

Vanhojen perusvuosien kokonaisindeksien ketjutuskertoimet ovat saatavilla käyttäjän käsikirjassa.
 

Indeksien painorakenteet päivitetty vuonna 2022

Painorakenteiden laatimisessa käytetään tuoreimpia saatavilla olevia kansantalouden tilinpidon tietoja. Tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulujen tuoreimmat tiedot koskivat vuotta 2019. Erillisiä lisäkorjauksia painoihin tehtiin toimialoilla, joihin koronaviruspandemia on eniten vaikuttanut. Näitä toimialoja ovat vesiliikenne, ilmaliikenne, majoituspalvelut, ravitsemispalvelut sekä matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palvelut. Painorakenteen lisäksi myös tuoteluokkia ja yritysotosta on päivitetty.

Painotaulukot löytyvät tilaston dokumentaatiosta.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen laatimat hyödykkeitä koskevat hintaindeksit voidaan kuvata järjestelmänä, jonka tavoitteena on mitata hintakehitystä tuotannon ja jakelun eri vaiheissa. Maatalouden, teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit kuvaavat tuotteen hinnan muodostuksen alkupään hintakehitystä tuotteiden lähtiessä tuottajalta tai tuotteiden saapuessa maahan. Tukkutavaroiden hintaindeksi sijoittuisi jakelun toiseen vaiheeseen. Tilastokeskus ei laadi hintaindeksiä tukkutavaroille. Tukku- ja vähittäiskaupan marginaalit kuuluvat palvelujen tuottajahintaindeksien kuvauskohteeseen: Tuoteluokituksessa ne kuuluvat pääsääntöisesti luokkiin 46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) ja 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa); moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus on eriytetty luokkaan 45. Tilastokeskus ei laadi hintaindeksejä kaupan marginaaleista.

Kulutustavaroiden ja -palveluiden loppukäytön hintakehitystä mitataan kuluttajahintaindeksillä. Tukkutavaroiden ja kaupan marginaalien hintaindeksejä ei toistaiseksi tuoteta.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Palvelujen tuottajahintaindeksin kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Palvelujen tuottajahintaindeksiä käytetään deflaattorina kansantalouden tilinpidossa. Kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötauluja käytetään palvelujen tuottajahintaindeksin painorakenteen laadinnassa.

Sisäinen yhtenäisyys

Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit mittaavat yritysten tuottamien tuotteiden ja palvelujen hintakehitystä. Tuottajahintaindeksit siis kuvaavat inflaatiota yritysten näkökulmasta. Tuottajahintaindeksit kuuluvat suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Teollisuuden tuottajahintaindeksit julkaistaan kuukausittain ja palvelujen tuottajahintaindeksi julkaistaan neljännesvuosittain.

Teollisuuden tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä: teollisuuden tuottajahintaindeksi, vientihintaindeksi, tuontihintaindeksi, kotimarkkinoiden perushintaindeksi ja verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi (ent. tukkuhintaindeksi). Palvelujen tuottajahintaindeksi taas kuvaa yrityksiltä toisille yrityksille ja julkisyhteisöille (Business to Business, BtoB), kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) sekä kaikille loppukäyttäjille (Business to All, BtoAll) tarjottujen palvelujen hintakehitystä. Kaikki edellä mainitut indeksit mittaavat hintakehitystä hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla, koska hintakäsitteet ja mukana olevat tuoteryhmät vaihtelevat indekseittäin.

Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien tuottamisessa käytettävät menetelmät ovat yhteneväiset.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Palvelujen tuottajahintaindeksi perustuu otokseen. Indeksin laskennassa käytettävät tiedot kerätään erillisellä tiedonkeruulla otokseen osuneilta yrityksiltä. Palvelujen tuottajahintaindeksin otoskehikkona käytetään Tilastokeskuksen Yritysrekisterin sekä Yrityspalvelut -tilaston tietoja. Otantamenetelmät voivat vaihdella eri toimialojen välillä. Pääasiallisina otantamenetelminä on käytetty PPS-otantaa (Probability Proportional to Size) ja harkinnanvaraista otantaa tai näiden yhdistelmää. Palvelut, joiden hintakehitystä indeksissä seurataan, on valittu yhteistyössä tietoja toimittavien yritysten kanssa. 

Tiedonkeruumenetelmä

Palvelujen tuottajahintaindeksin laskennassa käytettävä hinta-aineisto kerätään pääasiassa yrityksiltä. Aineisto kerätään verkkokyselyn ja sähköpostikyselyiden avulla. Suoraan yrityksiltä kerätyn tiedon lisäksi hyödynnetään Kuluttajahintaindeksin indeksipistelukuja ja hinta-aineistoa. 

Verkkokyselyn suunnittelussa on kiinnitetty huomiota käyttäjäystävällisyyteen vastausrasitteen pienentämiseksi. Vastauskatoa seurataan kuukausittain.  

Tiedonkeruun tiheys

Pääsääntöisesti hintoja kerätään palvelutuotteesta riippuen kuukausittain tai neljännesvuosittain. Tapauskohtaisesti hinnat voidaan kerätä myös harvemmin.  

Kustannukset ja vastausrasite

Tiedonantorasitus on viimeksi mitattu syksyllä 2018. Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien kuukausittaisessa tiedonkeruussa kyselyyn vastausajan mediaani on 15 min per varauskerta per vastaaja. Keskimääräinen otoskoko per keruukerta on 915 vastaajaa, ja vastauksia annetaan vuosittain noin 11 000 kertaa.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Palvelujen tuottajahintaindeksi on niin sanottu vuosittainen ketjuindeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä,
että indeksien painorakenne päivitetään vuosittain, vaikka perusvuosi säilyykin viisi vuotta samana. 

Palvelujen tuottajahintaindeksin kokonaisindeksi kuvaa indeksissä mukana olevien tuoteluokkien keskimääräistä hintakehitystä. Yrityksen ilmoittamilla yksittäisillä hintaseurattavilla tuotteilla, varianteilla, ei ole omia painoja, vaan yrityskohtaiset CPA-tuoteluokkaindeksit, mikroindeksit, lasketaan luokkaan kuuluvien tuotteiden hintasuhteiden (=nykyhinta/vertailuajankohdan hinta) geometrisena keskiarvona. Mikroindeksit aggregoidaan kokonaisindeksiksi ja CPA-tuoteluokituksen ylemmille tasoille Laspeyresin indeksikaavan mukaisesti kutakin tuoteluokkaa ja yritystä vastaavalla painokertoimella. Toisin sanoen yksittäisten tuotteiden hintasuhteiden muutoksilla on erisuuri vaikutus kokonaisindeksiin.

Aineiston/datan validointi

Palvelujen tuottajahintaindeksin hinta-aineistoa tutkitaan tarkemmin, jos
  1. hinnan kuukausi- tai vuosimuutos on merkittävän suuri
  2. palvelutuotteen ominaisuudet ovat muuttuneet 
  3. hinta on pysynyt muuttumattomana poikkeuksellisen kauan.
Tietoja toimittaviin yrityksiin ollaan tarpeen vaatiessa yhteydessä lisätietojen saamiseksi. 

Menetelmädokumentointi

Palvelujen tuottajahintaindeksin (2015=100) menetelmäseloste löytyy tilaston käyttäjän käsikirjasta

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tämän tilaston kohdalla noudatetaan seuraavia asetuksia:

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152)
  • EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan sillä tasolla, etteivät yksittäisen yrityksen tiedot ole yksilöitävissä. Eurostatille toimitettavissa aineistoissa tällaiset tiedot liputetaan luottamuksellisiksi. 

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Julkaistut palvelujen tuottajahintaindeksit toimitetaan neljännesvuosittain Eurostatille, joka julkaisee niitä omilla verkkosivuillaan. 

Muu tiedonjakelu

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen, julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Palvelujen tuottajahintaindeksin yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole tällä hetkellä pääsyä mikroaineistoon. 

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeet

Tuottajahintaindeksejä käytetään kuvaamaan lyhyen aikavälin inflaatiopaineita talouden eri sektoreilla. Tuottajahintaindeksejä hyödynnetään myös bruttokansantuote- ja volyymilaskelmissa. Tutkimuslaitokset ja yritykset hyödyntävät indeksejä erilaisissa selvityksissä, seurannoissa ja ennusteissa. Lisäksi tuottajahintaindeksejä käytetään sopimusten indeksiehdoissa.

Käyttäjätyytyväisyys

Eurostat arvioi puolivuosittain lyhyen aikavälin yritystilastojen asetusvaatimusten täyttymistä. Palvelujen tuottajahintaindeksi kuuluu lyhyen aikavälin yritystilastoihin, ja Suomen viimeisin arvio asetusten täyttämisestä oli maksimi eli 10 pistettä.

Laadun arviointi

Palvelujen tuottajahintaindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään. Myös aggregaattitason tiedot tarkistetaan.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Siiri Pesonen
yliaktuaari
029 551 3819

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.