14.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Suurten yritysten liikevaihtoennakko kuvaa toimialojensa merkittävimpien yritysten liikevaihdon kehitystä noin kuukauden viiveellä tilastointikuukauden päättymisestä. Ennakon laskennassa käytettävän aineiston muodostavat myyntitiedustelun noin 2000 teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palvelualojen yritystä. Liikevaihto ei sisällä arvonlisäveroa ja vastaa pääsääntöisesti kirjanpitolain mukaista liikevaihtotietoa. Tilastossa mukana olevien rakennusyritysten osalta liikevaihto käsittää kotimaan myynnin.

Tilaston kuvaus


 

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukon muodostavat Tilastokeskuksen myyntitiedustelussa mukana olevat n. 2000 toimialojensa merkittävintä yritystä. Perusjoukkoon eivät kuulu yritykset, joiden liikevaihto koostuu pääosin konsernia palvelevasta toiminnasta, jos konsernin sisäiset myynnit eivät ole markkinaehtoisia. Eräät monitoimialaiset yritykset on jaettu toimialayksiköihin toimialapuhtauden parantamiseksi. Otosjoukko sisältää EU:n kokoluokittelun suuryritysten käsitteen mukaisten eli yli 250 henkilöä työllistävien yritysten lisäksi myös runsaasti pienempiä yrityksiä. Myyntitiedustelu kattaa kaikkien yritysten liikevaihdosta noin 70 prosenttia (vuoden 2018 Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto). Tiedonkeruuta päivitetään kuukausittain.

Tilastoyksikkö

Suurten yritysten liikevaihtoennakon tilastoyksikkö on toimialayksikkö. 

Mittayksikkö

Suurten yritysten liikevaihtoennakon tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Indeksien pohjalta lasketaan myös muutosprosentteja. 

Perusajankohta

Aikasarjojen perusvuotena on vuosi 2015 (2015=100).

Viiteajankohta

Suurten yritysten liikevaihtoennakon viiteajankohta on kuukausi. Tilasto julkaistaan noin kuukauden viiveellä tilastoitavan kuukauden päättymisestä.  

Viitealue

Suurten yritysten liikevaihtoennakko julkaistaan koko maan tasolla. Tilasto sisältää kuitenkin myös toimintoja, jotka on tehty Suomen rajojen ulkopuolella. Suurimmilta yrityksiltä kysytään kuukausittain myyntitiedustelussa tavaroiden ja palveluiden myyntiä ulkomailta ulkomaille. Tieto saattaa sisältää esimerkiksi välityskauppaa, jos se on ilmoitettu Suomessa toimivan yrityksen tilinpäätöksessä. Myyntiedustelun tiedot eivät täysin kata kansantalouden tilinpidon määritelmää globaalista tuotannosta.

Kattavuus

Suurten yritysten liikevaihtoennakko kattaa toimialaluokituksen TOL 2008 :n (Tilastokeskus, Helsinki 2008) kaikki luokat lukuun ottamatta maa-, metsä- ja kalataloutta, rahoitus- ja vakuutustoimintaa, yksityisiä koulutus- ja terveydenhoitopalveluita sekä toimialoja, joilla ei ole yritystoimintaa.

Ajallinen kattavuus

Suurten yritysten liikevaihtoennakon kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot ovat saatavilla verkkosivuilla vuodesta 2010 alkaen.

Jakelutiheys

Tilaston tiedot julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. 

Käsitteet

Alkuperäinen sarja

Indeksisarja, josta ei ole poistettu ei-tuotannollisten tekijöiden vaikutusta. Ei-tuotannollisia tekijöitä ovat esimerkiksi kuukauden työpäivien lukumäärän vaihtelut ja kausivaihtelusta aiheutuvat tuotannon muutokset.

Arvoindeksi

Arvoindeksi on mittari (suhdeluku), joka kuvaa nimellisarvon kehitystä suhteessa perusvuoden vastaavan arvoon. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan arvo on perusajankohdan arvosta. Siten kuukausitilastoissa tarkasteltavan kuukauden arvoindeksipisteluku kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia ko. kuukauden arvo on perusvuoden kuukausikeskiarvosta.

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Asiakaskohtaisen suhdannepalvelu tuottaa maksullisena tietopalveluna nopeaa tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, viennistä, palkoista tai henkilöstömäärästä alueittain. Lisäksi kasvukatsauksen avulla voi saada tarkempaa suhdannekehityksen taustoja selittävää tietoa. Tiedot suhdannekehityksestä toimitetaan asiakkaille sopimuksen mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain.

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Kasvukatsaus

Kasvukatsaus on analyysipaketti, joka antaa kuvioiden, taulukoiden ja selosteen avulla tietoa siitä, miten esimerkiksi liikevaihdon, palkkasumman tai henkilöstömäärän kasvu on jakautunut eri yritysten kesken. Kasvukatsauksen avulla pystytään selvittämään, paljonko esimerkiksi pienyritykset tai pelkästään omalla alueella toimivat paikalliset yritykset vaikuttavat alan kasvuun tai johtuuko alan kasvu vain muutamien voimakkaasti kasvavien yritysten kasvusta. Kasvukatsauksen avulla voidaan seurata kasvuyritysten osuutta toimialan yrityksistä.

Kausitasoitettu sarja

Kausitasoitettu sarja saadaan kun alkuperäisestä aikasarjasta poistetaan kausivaihtelun vaikutus. Kausitasoitetun sarjan luvut ovat keskenään vertailukelpoisia ja näin ollen myös kahden peräkkäisen havainnon vertaaminen on mielekästä. Kausitasoitettua sarjaa voidaan käyttää lyhyen aikavälin kehityssuuntien sekä merkittävien suhdannekäänteiden havaitsemiseen.

Kausitasoitus

Kausitasoituksella tarkoitetaan kausivaihtelun estimoimista ja sen vaikutuksen poistamista aikasarjasta. Tämän seurauksena saadaan kausitasoitettu aikasarja. Kun aikasarjasta poistetaan sekä kausivaihtelu että epäsäännöllinen satunnaisvaihtelu, saadaan aikasarjan trendi. Kauppa- tai työpäiväkorjatut sarjat puolestaan saadaan, kun alkuperäisen aikasarjan havainnoista poistetaan kauppa- tai arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Tilastokeskuksessa aikasarjojen kausitasoituksessa käytetään Tramo/Seats -menetelmää. Tramo/Seats -menetelmässä esipuhdistus perustuu regressiomalliin (joka huomioi mm. äärihavainnot, arkipyhät ja viikonpäivärakenteen) ja varsinainen kausitasoitus aikasarjalle laadittuun ARIMA-malliin.

Kausivaihtelu

Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat.

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat

Liiketoiminnan kuukausikuvaajat ovat yritystoiminnan suhdanteiden seurantaan tarkoitettuja kuukausittaisia ja toimialoittaisia indeksimuotoisia liikevaihto-, vienti-, palkkasumma- ja henkilöstömääräkuvaajia. Kuvaajien tuotanto aloitettiin EU:n lyhyen aikavälin tilastoasetuksen perusteella.

Liikevaihto

Liikevaihdolla tarkoitetaan verohallinnon oma-aloitteisten verojen tietojen (kokonaisaineisto) ja Tilastokeskuksen myyntitiedustelun (2000 toimialojensa suurinta yritystä) pohjalta saatuja myyntitietoja. Oma-aloitteisten verojen aineiston liikevaihto voi sisältää myös tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä kuten käyttöomaisuuserien myynnit, muut tuotot, satunnaiset erät, käänteisesti verovelvolliset ostot, tuotteiden oman käytön sekä agentuurien myynnit. Suurimpia tuloslaskelman liikevaihdosta poikkeavia eriä oikaistaan laskennassa. Tilastokeskuksen myyntitiedustelun liikevaihtokäsite on lähempänä tuloslaskelman liikevaihtoa. Liikevaihto sisältää sekä kotimaan liikevaihdon että vientiliikevaihdon. Liikevaihtoon ei sisälly arvonlisäveroa.

Oma-aloitteisten verojen aineisto

Verohallinnon kausiveroaineisto sisältää kuukausittaisia ja neljännesvuosittaisia työnantajasuorituksia koskevia tietoja ja arvonlisäverotusta koskevien tietojen osalta myös vuosittaisia tietoja. Havaintoyksikkönä on yritys. Oma-aloitteisten verojen aineisto kattaa kaikki verotilimenettelyssä mukana olevat arvonlisäverovelvolliset yritykset sekä palkkoja maksavat työnantajat eli lähes koko Suomen yritystoiminnan. Oma-aloitteisten verojen aineisto oli aikaisemmalta nimeltään kausiveroaineisto.

Paneelilaskenta

Paneelilaskennalla tarkoitetaan laskentamenetelmää, jota käytetään eräiden suhdannetilastojen tuottamiseen. Jos lähdeaineiston kertymä on vajaa uusimpina ajankohtina, laskentaan otetaan pääsääntöisesti mukaan ne tilastoitavat yksiköt, joilla on vertailukelpoinen tieto sekä tarkasteltavalta ajankohdalta että edellisen vuoden vastaavalta ajankohdalta. Tästä joukosta, paneelista, lasketaan muutos, jonka avulla edellisen vuoden vastaavan ajankohdan indeksistä voidaan laskea tarkasteltavan ajankohdan indeksi.

Perusvuosi

Aikasarjan perusajankohtaa kutsutaan perusvuodeksi. Perusvuotena käytetään pääasiassa viidellä jaollista vuotta. Julkistuksissa merkintänä perusvuodelle on esimerkiksi 2010 = 100 tai 2015 = 100. Perusvuoden indeksipistelukujen keskiarvo on 100. Esimerkiksi kuukausittaisissa indekseissä perusvuoden kuukausien indeksipisteluvut kertovat tarkasteltavan muuttujan jakautumisesta eri kuukausille.

Revisio

Revisio tarkoittaa tietojen tarkentumista. Tietojen tarkentuminen johtuu esimerkiksi laskentaan käytettävissä olevan aineiston muutoksista tai saaduista uusista tiedoista.

Trendi

Trendi kuvaa aikasarjan pitkän aikavälin kehitystä. Trendisarja on puhdistettu kausivaihtelusta ja satunnaisesta vaihtelusta, joten esimerkiksi sääolojen ja lyhytkestoisten lakkojen vaikutus ei näy trendissä. Sen sijaan pysyvät muutokset, kuten esimerkiksi veronmuutoksista aiheutuva kysynnän kasvu, näkyvät trendissä. Trendin loppupään osoittaman suunnan tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa. Trendikuvaajan loppuosa saattaa muuttua tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen.

Vuosimuutos

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Uusimmat tiedot tarkentuvat aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittamien tietojen muutosten sekä myyntitiedustelun kohdejoukon muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen tilaston tiedot lasketaan uudelleen jokaisella julkaisukerralla. Tiedot tarkentuvat eniten ensimmäisen ja toisen julkaisukerran välillä. Lisää tietoa asiasta on Tilastokeskuksen käytännöt tilastotietojen muutostilanteissa-sivulla. Tietojen tarkentuminen eri julkaisukertojen välillä sekä pitkällä aikavälillä keskimäärin on esitetty omissa taulukoissaan tilaston kotisivulla. 

Myyntitiedustelun liikevaihtokäsite on pääsääntöisesti kirjanpitolain mukainen. Pitkäkestoisia projekteja lukuun ottamatta myynti kohdistetaan suoriteperusteisesti eli laskutuksen mukaisesti. Aineistossa voi myös olla virheitä esimerkiksi optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen.

Tilasto kuvaa senhetkisten tiedonkeruussa olevien yritysten suhdannetilannetta. Yritysjoukko voi jonkin verran muuttua julkaisujen välillä, jos tiedonkeruuta kohdistetaan uusiin yrityksiin. Tiedonkeruun muutokset huomioidaan laskennassa seuraavasti: Otosta päivitettäessä uuden vastaajan vaikutus pystytään huomioimaan taannehtivasti, jos sillä on ollut liikevaihtoa ennen myyntitiedusteluun ottamista. Tällöin tietolähteenä käytetään Verohallinnon oma-aloitteisten verojen aineistoa. Vastaavasti yritykset, joiden tietojen kerääminen lopetetaan, jäävät pois koko laskenta-ajanjaksolta. Tiedonkeruun muutosten vaikutus tuloksiin on arvioitu pieneksi.

Oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan kuukausittain n. 30 päivän viiveellä kuvattavan ajanjakson päättymisestä. Tiedot kuvaavat viitekuukauden aikana kirjattua liikevaihtoa.

Täsmällisyys

Tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä. 

Täydellisyys

Tilaston tiedot lasketaan jokaisen julkistuksen yhteydessä uudelleen noin vuoden ajalta. Julkistuksen tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia, joskin tuoreimmat tiedot voivat tarkentua aineiston täydentymisen vuoksi.

Koska tilasto kuvaa vain suurimpia yrityksiä, sen vertailtavuus muihin tilastoihin on rajallinen. Tilaston käsitteet vastaavat liikevaihtokuvaajien käsitteitä.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Tilaston uusimmat indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittamien tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen tiedot päivittyvät julkistuksissa yli vuoden ajan. Tiedot tarkentuvat eniten ensimmäisen ja toisen julkaisukerran välillä. Tietojen tarkentuminen eri julkaisukertojen välillä on esitetty omassa taulukossaan tilaston kotisivulla.

Peittovirheet

Suurten yritysten liikevaihtoennakossa kaupan ja teollisuuden yritysten osuus on painottunut liikevaihdolla mitattuna suuremmaksi kuin näiden toimialojen osuus on koko taloudessa. Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilaston vuoden 2018 tietojen mukaan kaupan yritysten liikevaihdon osuus kaikkien toimialojen liikevaihdosta on 28,9 prosenttia, kun taas suurten yritysten liikevaihtoennakossa alan yritysten osuus on 32,2 prosenttia. Teollisuudessa vastaava luvut ovat 38,1 prosenttia ja 43,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupan ja teollisuuden yritysten liikevaihdon kehitys ohjaa suurten yritysten liikevaihtokehitystä enemmän kuin kaikkien yritysten liikevaihtokehitystä.

Toimialoittaiset prosenttiosuudet Yritysten rakenne ja tilinpäätöstilaston vuoden 2018 liikevaihtotietojen ja suurten yritysten liikevaihtoennakon mukaan
Toimialat Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto Suurten yritysten liikevaihtoennakko
Teollisuus 38,1 % 43,1 %
Rakentaminen 8,9 % 5,9 %
Kauppa 28,9 % 32,2 %
Palvelut 24,1 % 18,8 %

Katovirhe

Suurten yritysten liikevaihtoennakon vastauskato oli 11 % vuonna 2019. Vastauskato on laskettu niistä tiedoista, jotka on kerätty silloin, kun tiedot ensimmäisen kerran julkaistaan. 

Mallista johtuva virhe

Uusimpien kuukausien puuttuvia tietoja imputoidaan laskentaan. Näistä saattaa aiheutua virhettä, jos imputoinnit eroavat paljon myöhemmin tulevasta oikeasta havainnosta. 

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot kattavat koko Suomen. Koska tilasto kuvaa vain suurimpia yrityksiä, sen vertailtavuus muihin tilastoihin on rajallinen.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot lasketaan jokaisen julkistuksen yhteydessä uudelleen noin vuoden ajalta. Julkistuksen tiedot ovat ajallisesti vertailukelpoisia, joskin tuoreimmat tiedot voivat tarkentua aineiston täydentymisen vuoksi.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen tuottamat yritystilastot voidaan jakaa rakenne- ja suhdannetilastoihin. Tilastojen erot syntyvät niiden kuvausaikavälin pituudesta, julkaisemisviiveestä sekä tietosisällön laajuudesta siten, että suhdannetilastojen kuvausaikaväli ja julkaisemisviive on lyhempi ja niiden tietosisältö suppeampi kuin rakennetilastoissa. Yritysten rakennetilastoihin kuuluu muun muassa yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, joka kuvaa yritysten rakennetta ja toimintaa vuositasolla. Yritysten suhdannetilastoja ovat muun muassa liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Vuositilastot ovat poikkileikkauksia kyseisen vuoden yritystoiminnasta. Sen sijaan suhdannetiedot on tehty ajallisesti vertailukelpoisiksi esimerkiksi yritysjärjestelyjen ja toimialasiirtojen osalta siten, että indikaattorit kuvaavat kunkin toimialan muutoksia.

Vuositasoisesta yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastosta julkaistaan vuosittain ennakolliset ja lopulliset tilastot. Ennakkotiedot valmistuvat tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa ja lopulliset tiedot joulukuussa.

Koska tilasto kuvaa vain suurimpia yrityksiä, sen vertailtavuus muihin tilastoihin on rajallinen. Tilaston käsitteet vastaavat liikevaihtokuvaajien käsitteitä.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Suurten yritysten liikevaihtoennakon kuukausittaiset, neljännesvuosittaiset, puolivuosittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset. 

Sisäinen yhtenäisyys

Suurten yritysten liikevaihtoennakon tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tilaston lähdeaineistona käytetään Tilastokeskuksen myyntitiedustelusta kuukausittain noin 2 000 toimialojensa merkittävimmältä yritykseltä kerättyä tietoa myynneistä. Otosjoukko sisältää EU:n kokoluokittelun suuryritysten käsitteen mukaisten eli yli 250 henkilöä työllistävien yritysten lisäksi noin 1500 näitä pienempää, liikevaihdoltaan merkittävää yritystä.ilasto). Tiedonkeruuta päivitetään kuukausittain tapahtuneiden yritysjärjestelyiden vuoksi. Suurempi otospäivitys tehdään vuosittain.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Verohallinnon kanssa, että Verohallinto toimittaa oma-aloitteisten verojen aineiston tiedot Tilastokeskukseen kuukausittain sovittuna päivänä. 

Myyntitiedustelun verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Lisäksi tiedustelun vastauskatoa seurataan kuukausittain.

Tiedonkeruun tiheys

Suurten yritysten liikevaihtoennakon tiedot kerätään kuukausittain.

Kustannukset ja vastausrasite


 

Menetelmät

Tiedon käsittely

Suurten yritysten liikevaihtoennakon laskenta perustuu muutosestimointiin. Tietoja ei voida laskea suoraan summaamalla, koska otos ei kata koko yritysjoukkoa. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen noin vuoden ajan.

Aineiston/datan validointi

Suurten yritysten liikevaihtoennakon aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. 

Tilastokeskuksen myyntitiedusteluun perustuvaa tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietyissä muuttujissa on havaittu systemaattisia virhetyyppejä, jotka oikaistaan jo ennen laskentaa. Aineistopäivitysten, kuten aineiston kertymisen tai yritysten muuttuneiden kuukausitietojen takia lasketut indeksit voivat hieman muuttua laskenta-ajankohdasta toiseen. Indeksien laskentavaiheessa oikaistaan tai poistetaan havainnot, jotka osoittautuvat virheellisiksi. Aineisto tarkistetaan jokaisella laskentakerralla yritystasolla käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja liikevaihdon muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset. 

Revisioita tarkastellaan tarkastusprosessin yhteydessä mikro- ja makrotasoilla. Myös eri toimialojen erityispiirteet otetaan huomioon, kun aineistoa validoidaan.

Kausitasoitus

Kausitasoitus on tilastollinen menetelmä, jolla käsitellään aikasarjoja. Menetelmällä poistetaan aineistosta vuoden sisäinen, miltei säännöllisenä toistuva vaihtelu. Tilastossa käytetään Tramo/Seats-menetelmää ja J-Demetra+-ohjelmistoa. Lisäksi kausitasoitus perustuu ESS Guidelines on Seasonal Adjustment -ohjeisiin.

Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin yrityksistä itsestään johtumaton ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Tarkempaa tietoa aikasarjojen kausivaihtelusta ja kausitasoitukseen käytetystä menetelmästä saa Kausitasoitus Tramo/Seats -menetelmällä -selosteesta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yritystilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Tilaston tiedot julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Tilaston tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Julkaisupäivät on koottu julkistamiskalenteriin.

Muu tiedonjakelu

Liikevaihtokuvaajien laaja aineistopohja mahdollistaan myös alueellisten, yritysryhmittäisten tai erilaisten toimialayhdistelmien liikevaihtotietojen tuottamisen maksullisena tietopalveluna. Lisätietoja palvelusta löytyy Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun internetsivuilta.

Saatavuus ja selkeys

Tilastojulkistus julkaistaan kuukausittain tilaston kotisivulla.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä yksikkötason aineistoon. 

Tietojen revisioitumislinjaukset

Tilastokeskuksen verkkosivuilla on kerrottu tarkemmin revisoitumislinjauksista.

Käyttäjien tarpeet

Tietoja voidaan käyttää yritystalouden kehityksen ja markkinoiden lyhyen aikavälin seurantaan. Tilasto kuvaa luotettavasti suurimpien yritysten liikevaihdon kehitystä. Koska pienempien yritysten suhdannekehitys voi poiketa suurista yrityksistä, ainoastaan tämän tilaston perusteella ei voida arvioida koko yrityssektorin suhdannetilannetta.

Laadun arviointi

Suurten yritysten liikevaihtoennakon laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikköaineiston revisioita ja tehdään koherenssitarkasteluja verrattuna muihin suhdannetilastoihin.
 

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston kotisivulla. Kenelläkään ei ole pääsyä julkistuksen tietoihin ennen virallista julkistuspäivää.
 

Tilaston asiantuntijat

Aki Niskanen
yliaktuaari
029 551 2657

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.