6.7.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Tulonjakotilasto kuvaa kotitalouksien ja asuntokuntien tulojen rakennetta ja jakautumista väestöryhmittäin ja alueittain Suomessa. Tilasto laaditaan vuosittain, ja sen tietosisältö perustuu kansainvälisiin suosituksiin (OECD (2013) OECD Framework for Statistics on the Distribution of Household Income, Consumption and Wealth; UNECE (2011) Canberra Group Handbook on Household Income Statistics, Second edition 2011). Tulonjakotilasto kuvaa kattavasti kotitalouksien käytettävissä olevia rahatuloja, joka on tulonjakotilaston ensisijainen tulokäsite. Muita päätulokäsitteitä ovat tuotannontekijätulot eli palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, saadut tulonsiirrot sekä maksetut tulonsiirrot. Tilaston pohjalta tuotetaan useita indikaattoreita, joista keskeisimpiä ovat tuloeroja kuvaava Gini-kerroin, kotitalouksien ja asuntokuntien tulojen keskiarvo ja mediaani sekä suhteellinen pienituloisuusaste.

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on rekistereihin pohjautuva aineisto, joka kattaa koko väestön. Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on ensisijainen tietolähde väestöryhmittäisten ja alueellisten tulojen ja tuloerojen kuvaamiseen. Aikasarjatiedot on tilastoitu vertailukelpoisesti vuodesta 1995 alkaen.

Otosaineiston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia, ja ne ovat saatavilla vuodesta 1966 lähtien. Aineiston muodostamisessa noudatetaan ESS EU-SILC-tilastosta annettua asetusta (EU:n parlamentin ja neuvoston asetus 1700/2019, korvannut edeltävän asetuksen 1177/2003). Otosaineisto ei sovellu edustavuuteen liittyvien rajoitusten vuoksi tarkkoihin alueiden tai väestöryhmien välisiin tulonjakotarkasteluihin. Otosaineistossa on toisaalta käytössä luokituksia ja taustatietoja, joiden mukaisia tietoja ei ole kokonaisaineistossa. Näistä luokituksista tärkein on sosioekonominen asema.

Tilaston perusjoukko

Tulonjakotilaston kohdeperusjoukkona ovat yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, toisin sanoen asuntoväestö Suomessa tilastovuoden lopussa (31.12.).                                                                                                                 

Perusjoukossa ovat kaikki yksityiset kotitaloudet ja niihin kuuluvat henkilöt, jotka asuivat vakinaisesti Suomessa tulojen viitevuoden lopussa (31.12., tiedonkeruuvuosi - 1).

Asuntoväestön muodostavat kaikki asuinhuoneistoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston ulkopuolelle jää runsaat kaksi prosenttia koko väestöstä. Heihin kuuluvat osoitteettomat, laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat), pysyvästi ulkomailla ja tilapäisesti Suomessa asuvat henkilöt. Varusmiehet luetaan tilaston perusjoukkoon kuuluviksi.

Tilastoyksikkö

Tulonjakotilaston tilastoyksiköitä ovat yksityinen kotitalous (asuntokuntakotitalous ja yhteisen taloudenpidon kotitalous) henkilö ja kulutusyksikkö. 

Kotitalouden määritelmä eroaa tulonjakotilaston kokonaisaineiston ja otosaineiston välillä. Kokonaisaineistossa kotitaloutena on asuntokunta. Asuntokunnan muodostavat henkilöt, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Asuntokuntaa käytetään kaikissa Tilastokeskuksen rekisteripohjaisissa tilastoissa. Tulonjakotilaston otosaineistossa kotitalous määritellään yhteisen taloudenpidon perusteella haastattelemalla kerättyjen tietojen avulla. Kotitalouden muodostavat henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Perusjoukossa kotitalouksien yhtäpitävyys aineistojen välillä on viime vuosina ollut yksikkötasolla noin 94–95 prosenttia.

Mittayksikkö

Tulonjakotilaston mittayksiköitä ovat eurot, %, kotitalouksien, henkilöiden ja kulutusyksiköiden määrät.

Perusajankohta

Tulonjakotilaston rahamääräisten tietojen reaaliarvojen perusvuotena on tilastovuosi 2020.

Viiteajankohta

Tulonjakotilasto kuvaa tietoja tilastovuodelta, joka on koko kalenterivuosi, ja tilastovuoden lopulta (31.12.).

Viitealue

Tulonjakotilastossa on käytössä alueluokitukset, jotka vastaavat EU:n yhtenäistä alueyksikköjen NUTS –luokitusta (NUTS2 eli suuralueluokitus, NUTS3 eli maakuntaluokitus), seutukunta ja kunta.

Kattavuus

Tulonjakotilasto kattaa yksityiset kotitaloudet Suomessa.

Ajallinen kattavuus

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston aikasarjatiedot kattavat vertailukelpoiset tiedot vuosilta 1995–2020.

Tulonjakotilaston otosaineiston tiedot ovat saatavissa kansainvälisesti vertailukelpoisesti vuodesta 1966 vuoteen 2020.

Jakelutiheys

Tulonjakotilaston tiedot jaetaan vuosittain. Mahdolliset revisiot tehdään aikasarjoihin vuosijulkaisemisen yhteydessä.
 

Käsitteet

Asumiskustannusten tulo-osuus

Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisesta asunnostaan maksamat käyttömenot, asuntolainan korot ja kiinteistövero. Asunnon käyttömenoja ovat sen hallintamuodosta riippuen hoitovastikkeet, vuokrat, vesi- ja jätemaksut, erilliset energiakulut, ylläpitokorjausten kustannukset ja muut asunnon käyttö- ja ylläpitomenot.

Asumiskustannusten tulo-osuus (bruttomääräinen) osoittaa asumiskustannusten osuutta kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista (pl. kiinteistövero). Nettomääräisessä asumiskustannusten tulo-osuudessa ei asumiskustannuksiin eikä käytettävissä oleviin rahatuloihin lueta kotitalouden tulonsiirtoina saamia asumistukia (yleinen asumistuki, eläkkeensaajien asumistuki, opintorahan asumislisä) ja asuntolainan korkojen verovähennysetuutta.

Asumismenot

Asumismenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, asuntolainan korot ja lyhennykset, yhtiövastikkeen rahoitusvastikkeet ja kiinteistövero.

Bruttotulot

Kotitalouden bruttotulot saadaan, kun talouden tuotannontekijätuloihin (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustuloihin) lisätään kotitalouden saamat tulonsiirrot, mutta ei vähennetä maksettuja tulonsiirtoja (mm. veroja ja sosiaaliturvamaksuja).

Ekvivalentti tulo

Ekvivalentti tulo on tulokäsite, jolla pyritään saamaan erityyppisten kotitalouksien tulot vertailukelpoisiksi ottamalla huomioon yhteiskulutushyödyt.

Ekvivalentti tulo = kotitalouden tulot jaettuna kotitalouden kulutusyksiköiden määrällä.

Tulonjakotilastossa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa ns. muunnettua OECD:n kulutusyksikköasteikkoa, jossa
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut yli 13-vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5
- lapset saavat painon 0,3 (lapsiksi on määritelty 0–13-vuotiaat ).

Oletuksena on, että kotitalouden sisällä tulot jakautuvat tasaisesti em. kulutustarpeen suhteessa kaikkien jäsenten kesken.

Gini-kerroin

Gini-kerroin on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Gini-kertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esitetään prosentteina (sadalla kerrottuna). Gini-kerroin kuvaa suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran.

Kotitalous

Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalouden käsitettä käytetään ainoastaan haastattelututkimuksissa.

Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).

Vastaava rekisteripohjainen tieto on asuntokunta. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta.

Kulutusyksikkö

Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa
- kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
- muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5
- lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat).

Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.

Käytettävissä oleva tulo

Ennen tilastovuotta 2011 tulonjakotilastossa käytettiin pääasiassa käsitettä käytettävissä oleva tulo. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin luettiin kaikki kotitalouteen saadut palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (mukaan lukien omistusasunnosta saatava laskennallinen tulo ja omaisuuden veronalaiset myyntivoitot), luontoisedut ja saadut tulonsiirrot, joiden summasta on vähennetty maksetut tulonsiirrot.

Käytettävissä olevien tulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti:

+ palkkatulot
+ yrittäjätulot
+ omaisuustulot (ml. asuntotulo omistusasunnosta ja myyntivoitot)
--------------------------------------------
= tuotannontekijätulot
+ saadut tulonsiirrot (ml. asuntotulo vuokra-asunnosta toiselta kotitaloudelta)
--------------------------------------------
= bruttotulot
– maksetut tulonsiirrot
--------------------------------------------
= käytettävissä olevat tulot

Kun käytettävissä oleviin tuloihin lisätään luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot, saadaan oikaistu käytettävissä oleva tulo. Tulonjakotilastoon tätä käsitettä ei ole muodostettu.

Omistusasujien asuntotulo luettiin tulonjakotilastossa tuotannontekijätuloksi (omaisuustuloksi) ja asuntotulo toiselta kotitaloudelta vuokratusta asunnosta saaduksi tulonsiirroksi. Asuntotulo muodostetaan tulonjakotilastoon edelleen, mutta sitä käsitellään tilastovuodesta 2011 alkaen omana erillisenä tuloeränä (ks. kohta "asuntotulo"). Samoin veronalaisia luovutusvoittoja eli myyntivoittoja käsitellään kansainvälisten suositusten mukaisesti lisätietona (memorandum item).

Käytettävissä olevat rahatulot

Kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo.

Käytettävissä olevien rahatulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti:

+ palkkatulot
+ yrittäjätulot
+ omaisuustulot (ilman asuntotuloa)
--------------------------------------------
= tuotannontekijätulot
+ saadut tulonsiirrot (ilman asuntotuloa)
--------------------------------------------
= bruttorahatulot
– maksetut tulonsiirrot
--------------------------------------------
= käytettävissä olevat rahatulot

Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo.

Tulonjakotilaston pääasiallinen tulokäsite on kansainvälisten suositusten mukainen kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot, jolloin myöskään myyntivoitot ja niistä maksetut verot eivät kuulu tulokäsitteen piiriin. Niitä käsitellään kansainvälisten suositusten mukaisesti tulokäsitteen ulkopuolisena lisätietona (memorandum item).

Tulonjaon kokonaistilaston käytettävissä olevien rahatulojen käsite poikkeaa tulonjakotilaston käytettävissä olevista rahatuloista. Käsitteellisenä erona tulonjaon kokonaistilaston tulokäsite sisältää veronalaiset luovutusvoitot. Käytännöllisistä syistä tulonjaon kokonaistilasto ei sisällä valtaosaa korkotuloista eikä kotitalouksien välisiä saatuja ja maksettuja tulonsiirtoja (mm. elatusmaksuja). Myöskään kiinteistöveroa ei ole vähennetty tulonjaon kokonaistilastossa.

Maksetut tulonsiirrot

Kotitalouden maksetut tulonsiirrot muodostuvat lähinnä välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksusta. Lisäksi maksettuihin tulonsiirtoihin luetaan pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä maksetut elatusavut. Maksettuihin veroihin ei ole laskettu kirkollisveroa, vapaaehtoisia yksilöllisiä vakuutusmaksuja (vuodesta 2000 lähtien katsottu tulonjakotilastossa säästämiseksi) eikä välillisiä veroja. Maksetut tulonsiirrot perustuvat rekisteritietoihin lukuun ottamatta korkotuloista maksettuja lähdeveroja. Vuodesta 2011 alkaen maksettuihin tulonsiirtoihin on luettu myös osa kotitalouksien välisistä tulonsiirroista (mm. toisten kotitalouksien puolesta maksetut laskut ja opiskelua varten annettu raha).

Omaisuustulot

Omaisuustuloja ovat vuokra-, korko- ja osinkotulot, yksityisiin vakuutuksiin perustuvat eläkkeet ja muut tulot (vuodesta 2000 lähtien). Lähdeverolain alaiset korkotulot sisältyvät korkotuloihin bruttomääräisinä. Niistä maksetut lähdeverot sisältyvät maksettuihin tulonsiirtoihin. Kansainvälisissä suosituksissa myyntivoittoja ei lueta tuloiksi, joten myöskään tulonjakotilastossa veronalaiset luovutusvoitot eivät sisälly tulokäsitteeseen. Tulonjaon kokonaistilastossa ne sen sijaan sisältyvät tuloihin.

Ennen tilastovuotta 2011 julkaistuissa tilastoissa asuntotulo ja veronalaiset myyntivoitot sisältyivät omaisuustuloihin. Tilastovuodesta 2011 alkaen asuntotulo ja myyntivoitot on poistettu tulokäsitteestä, koska tilastointi perustuu kansainväliset suositukset täyttävään käytettävissä olevien rahatulojen käsitteeseen. Tietoja vanhalla asuntotulon ja myyntivoitot sisältävällä tulokäsitteellä muodostetaan edelleen vertailutiedoksi ja niitä voi tiedustella Tilastokeskuksesta.

Palkkatulot

Palkkoihin luetaan kotitalouksille palkkana – joko rahana tai luontoisetuna – maksetut tulot. Tulot työsuhdeoptioista sisältyvät tulokäsitteessä luontoisetuihin ja siten palkkoihin. Tulonjakotilastossa käytetty palkkatulojen käsite sisältää säännöllisen työajan palkkatulojen lisäksi mm. ylityökorvaukset sekä sivutöistä saatavat tulot. Myös realisoidut työsuhdeoptiot sisältyvät tulonjakotilaston tulokäsitteessä palkkatuloihin. Palkkatuloista on vähennetty niiden hankkimisesta aiheutuneet menot, ei kuitenkaan matkakustannuksia.

Pienituloisuus

Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti (ns. ekvivalentti rahatulo) ovat pienemmät kuin 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaanitulosta. Tämän tulorajan alapuolelle jäävien osuutta väestöstä kutsutaan pienituloisuusasteeksi. Pienituloisuuden euromääräinen raja vaihtelee vuosittain. Määritelmä perustuu Euroopan unionin tilastolaitoksen Eurostatin suosituksiin. Suomessa ei ole virallista kansallista pienituloisten tai köyhyysrajan määritelmää.

Tulonjakotilastossa siirryttiin käyttämään kansainväliset suositukset täyttävää rahatulokäsitettä pienituloisuuden tilastoinnissa tilastovuodesta 2011 alkaen. Sitä ennen julkaistuissa raporteissa käytettiin laajempaa tulokäsitettä eli kotitalouden käytettävissä olevia ekvivalenttituloja, jolloin tuloksi laskettiin ns. laskennallinen asuntotulo ja myyntivoitot.

Rahatulot

Rahatulot saadaan, kun kotitalouden bruttotuloista vähennetään laskennalliset tuloerät.

Laskennallisia eriä ovat omassa käytössä olevasta omistusasunnosta saatavat laskennalliset tulot. Rahatulot sisältävät työsuhteeseen liittyvät luontoisedut.

Bruttorahatulot = kotitalouden tuotannontekijätulot (palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot ) + kotitalouden saamat tulonsiirrot

Saadut tulonsiirrot

Kotitalouden ja henkilöiden saamat tulonsiirrot muodostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja muista sosiaaliturvaetuuksista, sosiaaliavustuksista sekä muista saaduista tulonsiirroista.

Muita sosiaaliturvaetuuksia ovat mm. kuntoutusavustukset, sairaus- ja vanhempainpäivärahat, lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaukset ja ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha.

Sosiaaliavustuksia ovat mm. lapsilisät, pienten lasten hoidon tuki, sotilasavustus, toimeentulotuki, yleinen asumistuki, opinto- ja tutkimusavustukset sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Muita saatuja tulonsiirtoja ovat mm. kotitalouksien väliset saadut tulonsiirrot. Tiedot perustuvat pääasiassa rekisteritietoihin.

Sosioekonominen asema

Kulutustutkimuksessa ja tulonjakotilastossa kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimivat on edelleen jaettu yrittäjiin ja palkansaajiin haastattelussa ilmoitettujen tietojen perusteella. Yrittäjiksi on luokiteltu myös sellaisia henkilöitä, joita verotuksessa on verotettu palkansaajina (tyypillisesti yrittäjä, joka työskentelee palkansaajana omassa yrityksessään). Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä.

Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan.

Luokitus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1989 sosioekonomisen aseman luokitusstandardiin. Siinä otetaan huomioon henkilön ammatti, ammattiasema, työn luonne ja elämänvaihe (Sosioekonomisen aseman luokitus 1989. Helsinki. Tilastokeskus, Käsikirjoja, 17).

Tulokymmenykset eli tulodesiilit

Muuttujan jakaantumista kuvataan kymmenyksien eli desiilien avulla. Joskus käytetään myös viidenneksiä eli kvintiilejä, jotka on muodostettu vastaavalla tavalla kuin kymmenykset.

Esimerkki tulokymmenysten muodostamisesta:

Nykyisin tulonjakotilastossa käytössä olevat desiiliryhmät eli tulokymmenykset on muodostettu jakamalla ensin kotitalouden tulot talouden kulutusyksiköillä (ns. ekvivalentit tulot). Jokaiselle kotitalouden jäsenelle tulee sama ekvivalentti tulo. Henkilöt järjestetään tämän jälkeen tulojensa mukaiseen järjestykseen ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen ryhmään. Jokaisessa tulokymmenyksessä on siten 10 prosenttia väestöstä. Ensimmäiseen tulokymmenykseen kuuluu pienituloisin kymmenes ja viimeiseen suurituloisin. Tulokymmenysten tulo-osuudet osoittavat, kuinka suuren osan kyseessä olevien tulojen kokonaissummasta kukin kymmenys saa.

Tuotannontekijätulot

Tulonjakotilastossa tuotannontekijätuloja ovat kotitalouksien tuotantotoimintaan osallistumisesta palkkoina, yrittäjätuloina ja omaisuustuloina saamat rahamääräiset korvaukset.

Työtulot

Työtulot ovat kotitalouksien ja tulonsaajien vuoden aikana saamien palkka- ja yrittäjätulojen summa.

Tulonjakotilaston työtulot -käsite sisältää verotuksessa sekä ansio- että pääomatulona verotettuja tuloeriä. Tilastovuodesta 1999 alkaen tulonjakotilaston ansiotulot -käsitteestä on käytetty nimeä työtulot. Käsitteen sisältö ei ole muuttunut.

Työtön

Tulonjakotilastossa työttömäksi luokitellaan henkilö, joka on ollut vuoden aikana vähintään 6 kuukautta työttömänä. Työttömyyskuukaudet kysytään henkilöltä haastattelussa. Haastattelukuukaudet tarkistetaan ja korjataan tarvittaessa rekisteritietojen perusteella (Kelan rekisterin tiedot työttömyyspäivärahoista ja saantiajoista, verorekisterin työttömyyspäivärahat).

Viitehenkilö

Tulonjakotilastossa ja kotitalouksien varallisuustutkimuksessa kotitalouden viitehenkilöksi valitaan se kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. Henkilökohtaiset tulot on määritelty rekisteri- ja haastattelutietojen avulla.

Vaikka tulot ovat viitehenkilön määräävä kriteeri, tietyissä tapauksissa koko kotitalouden toiminta otetaan huomioon (mm. yrittäjätaloudet). Poikkeus on myös eläkeläisvanhempien ja näiden lasten (myös täysi-ikäisten) vertailu, jolloin vanhemmista suurituloisempi merkitään viitehenkilöksi, jos vanhempien yhteenlasketut tulot ylittävät selvästi lapsen tulot.

Yrittäjätulot

Yrittäjätuloihin luetaan mukaan tulot maa- ja metsätaloudesta, elinkeinon harjoittamisesta ja yhtymästä sekä tekijänoikeuspalkkioista. Maatalouden yrittäjätuloihin lasketaan myös erilaiset tuet ja korvaukset kuten tuotantopalkkiot, Euroopan unionin maataloustuet ja satovahinkokorvaukset. Maataloudesta saatuihin tuloihin ei ole laskettu omaan käyttöön otetuista tuotteista saatua laskennallista tuloa.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston tietolähteinä käytetään pelkästään hallinnollisia rekisteriaineistoja, jolloin tilaston laatu riippuu lähdeaineistojen laadusta ja aineistojen käsittelyyn liittyvästä virheestä. Tietolähteiden laatu on hyvä rekisterijärjestelmään perustuvassa tilastoinnissa.

Tulonjakotilaston otosaineisto perustuu edustavaan otantatutkimukseen. Suurin osa tiedoista saadaan hallinnollisista tietolähteistä. Osa tiedoista kerätään haastattelemalla kotitalouksia. Virhelähteitä ovat otantavirhe ja muita virhelähteitä peitto-, mittaus-, kato- ja käsittelyvirheet.

Tulonjakotilaston otosaineiston keskeisimmät virhelähteet liittyvät vastauskatoon. Yksikkökatoa korjataan otanta-asetelmaan (kaksivaiheinen otanta-asetelma) perustuvalla painotuksella. Asetelmapainot korjataan ensin ositteittain otoshenkilöiden sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Tämän jälkeen vastauskorjatut painot skaalataan kotitalousmäärään ja painot kalibroidaan vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja demografisia jakaumia ja tulosummia kokonaisaineistosta. Eräkadosta aiheutuva virhe on otosaineistossa pientä, ja koskee haastattelulla kerätyistä harvoista tulotiedoista merkittävimmin lähdeveronalaisia korkotuloja. Eräkato korjataan imputoimalla.

Tulonjakotilaston tulosten laatuun vaikuttavat kadon ja satunnaisvaihtelun lisäksi peittovirheet (kehikkoperusjoukko poikkeaa kohdeperusjoukosta) ja mittausvirheet (tulosmuuttujan mitattu arvo poikkeaa sen oikeasta arvosta). Nämä virhelähteet ovat vähäisiä molemmissa aineistoissa (kokonais-, otosaineisto).

Osa tulonjakotilaston virhelähteistä voi tuottaa systemaattisia virheitä. Systemaattisia virheitä arvioidaan vertaamalla estimaatteja kokonaisaineistoista ja muista rekistereistä saataviin, koko väestöä koskeviin tietoihin sekä muiden tilastojen vastaaviin tietoihin. Väestötietojen osalta kokonaisaineiston laatua on selvitetty esimerkiksi Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot -tilaston laatuselosteessa. Kokonaisaineiston tulotietojen peittävyys on hyvä käytettyyn tulokäsitteeseen nähden (käytettävissä olevat rahatulot). Tiedoista puuttuvat tuloerät, jotka jäävät kokonaan rekisterien ulkopuolelle tai joita ei lueta tuloksi. Tulotietojen peittävyyttä ja laatua tutkitaan vertaamalla kokonaisaineistoa muihin tilastolähteisiin, kuten Verohallinnon, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin ja Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tietoihin. Vertailuja tehdään säännöllisesti vuosittain ja niistä voi tarkemmin tiedustella Tilastokeskuksesta.

Tulonjakotilaston ostosaineistossa estimaattien harhaa ja tarkkuutta arvioidaan tietojen keskivirheiden avulla.

Tarkkuus ja luotettavuus

 


 

Oikea-aikaisuus

<colgroup> <col width="719" /> </colgroup>

Tilastovuoden tiedot julkaistaan tulonjakotilaston kokonaisaineistosta lopullisina tietoina noin 12–13 kuukauden jälkeen tilastovuoden päättymisestä

 

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Tulonjakotilastosta ei julkaista ennakollisia tietoja.

Oikea-aikaisuus (käyttäjä) / TP2

Tulonjakotilaston lopulliset tiedot julkaistaan noin 12–13 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.

Oikea-aikaisuus (tuottaja) / TP2

Tulonjakotilaston lopulliset tiedot julkaistaan noin 12–13 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.

Täsmällisyys

Tiedot toimitetaan käyttäjille täsmällisesti julkistamiskalenterissa ilmoitettujen julkaisemisajankohtien mukaisesti noin 12–13 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.

Täsmällisyys (käyttäjä) / TP3

Tiedot toimitetaan käyttäjille täsmällisesti julkistamiskalenterissa ilmoitettujen julkaisemisajankohtien mukaisesti noin 12–13 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.

Täsmällisyys (tuottaja) / TP3

Tiedot toimitetaan käyttäjille täsmällisesti julkistamiskalenterissa ilmoitettujen julkaisemisajankohtien mukaisesti noin 12–13 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.

Täydellisyys

-

Täydellisyysaste (käyttäjä) / R1_U

-

Tietojen revisioituminen

Tulonjakotilaston aikasarjatiedot revisioidaan tilastovuodelle ja takautuvasti aikasarjatietoihin, jos korjausten vaikutus keskeisiin tulostietoihin on tilastollisesti merkitsevä ja tietolähteitä on käytettävissä revisiointiin. Tilaston aikasarjatietoja voidaan lisäksi päivittää laajentuneella tietosisällöllä, esimerkiksi luokituksilla.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Tulonjakotilaston ennakolliset tiedot tarkentuvat tilastovuodelle, jos tilastointiin käytettävät tietolähteet päivittyvät tai revisioinnille ilmenee tarvetta havaittujen virheiden tai puutteiden takia ennen lopullisten tietojen julkaisemista. Tilastovuoden menetelmämuutokset ja niiden aiheuttamat revisioinnit aikasarjatietoihin suunnitellaan ennalta. Aikasarjojen revisiointi tehdään, jos vaikutus tilaston keskeisiin tulostietoihin on tilastollisesti merkitsevä.

Keskimääräinen revisio (käyttäjä) / A6

Keskimääräinen revisio Tulonjakotilaston kokonaisaineiston tulosindikaattoreille on 0 % vuosina 1995–2019 ja otosaineiston tulosindikaattoreille noin 0 % vuosina 1987, 1993–2019.

Keskimääräinen revisio (tuottaja) / A6

Keskimääräinen revisio Tulonjakotilaston kokonaisaineiston tulosindikaattoreille on 0 % vuosina 1995–2019 ja otosaineiston tulosindikaattoreille noin 0 % vuosina 1987, 1993–2019.

Keskivirheet (käyttäjä) / A1a

Liite: Liitetaulukot.
Taulukko 1 Pienituloisuusasteen luottamusvälit ja keskivirhe vuosina 1987–2020, tulonjakotilaston otosaineisto
Taulukko 2 Kotitalouksien tulojen ja asumiskustannusten keskivirheet sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2020, tulonjakotilaston otosaineisto

Keskivirheet (tuottaja) / A1b

Ks. kohta 13.2.1a

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Tulonjakotilaston otosaineiston muita virhelähteitä otantavirheen lisäksi ovat peitto-, mittaus-, kato- ja käsittelyvirheet.

Tulonjakotilaston otosaineiston keskeisimmät virhelähteet liittyvät vastauskatoon. Yksikkökatoa korjataan otanta-asetelmaan (kaksivaiheinen otanta-asetelma) perustuvalla painotuksella (Kohta 18.5 Tiedon käsittely). Asetelmapainot korjataan ensin ositteittain otoshenkilön sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Tämän jälkeen vastauskorjatut painot skaalataan kotitalousmäärään ja painot kalibroidaan vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja demografisia jakaumia ja tulosummia kokonaisaineistosta. Eräkadosta aiheutuva virhe on otosaineistossa pientä, ja koskee haastattelulla kerätyistä harvoista tulotiedoista lähdeveronalaisia korkotuloja. Eräkato korjataan imputoimalla.

Tulonjakotilaston peittovirhe on pieni (Kohta 13.3.1.1 Ylipeiton osuus). Samoin vuosittain vakiintuneessa tuotantoprosessissa laadittavan tilaston käsittelyvirhe arvioidaan suhteellisen vähäiseksi (Kohta 13.3.4 Käsittelyvirhe).

Peittovirheet

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston kehikkona on Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon perustuva kokonaisaineisto 31.12. Aineiston virhelähteet on tarkistettu, ja sen laatu on hyvä.

Tulonjakotilaston otosaineiston otoskehikkona on Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään ja Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon perustuva kokonaisaineisto. Otosaineiston perusjoukon viiteajankohta on 31.12. Otoskehikko muodostetaan ennen tilastovuoden loppua, jonka seurauksena otoskehikkoon sisältyy hieman virhettä. Otos tarkistetaan ennen tiedonkeruuta päivitetystä kokonaisaineistosta ja sen jälkeen haastatteluissa, jolloin siitä poistetaan tilaston viiteajankohtana (31.12.) kohdeperusjoukkoon kuulumattomat henkilöt, ns. ylipeitto.  Poimintakehikon ulkopuolelle jääneiden otoshenkilöiden määrä, jotka tahdistuvat rekistereihin viiveellä, on pieni. Haastatteluissa hyväksytyn otoksen ulkopuolelle jäävät kotitaloudesta esimerkiksi yli vuoden ulkomailla oleskelevat silloin, jos heidän Suomessa asuva kotitaloutensa katsoo, että henkilö ei kuulunut kyseiseen kotitalouteen viiteajankohtana. Poimintakehikon ulkopuolelle jääneiden, ns. alipeittoon kuuluvien otoshenkilöiden määrä, jotka tahdistuvat rekistereihin viiveellä, on samoin pieni.

Tilastovuoden perusjoukko täsmentyy tilaston viiteajankohdan jälkeen noin 3 kuukautta myöhemmin Tilastokeskuksen asuntokuntatilaston aineistoon ja tulonjakotilaston kokonaisaineistoon. Tietoja käytetään tulonjakotilaston otosaineiston kalibroinnissa, jolla se saadaan vastaamaan perusjoukkoa. 

Ylipeiton osuus / A2

Tulonjakotilaston otosaineiston ylipeitto oli 1,x % brutto-otoksesta (painottomaton) vuonna 2020.

Mittausvirhe

Tulonjakotilaston aineistot laaditaan integroidusti vakiintuneen tuotantoprosessin työvaiheiden mukaisesti. Muutokset, esimerkiksi tietolähteissä tai tuotantojärjestelmissä, testataan ja mahdolliset virhelähteet tarkistetaan tietoja muodostettaessa. Mittausvirhe on vähäistä rekisterijärjestelmään perustuvassa tilastoinnissa.

Tulonjakotilaston otosaineistossa mittausvirhe liittyy ensisijaisesti haastatteluilla kerättyihin tietoihin, mihin vaikuttavat vastaamisen virhelähteet sekä kohteen että haastattelijan osalta. Virheen arvioidaan olevan suurelle osalle tietoja satunnaista. Tiedonkeruun mittausvirhettä ehkäistään haastattelijoiden koulutuksella ja tiedonkeruun ohjeistuksella, sekä lomakesuunnittelulla ja testauksella. Sähköiselle lomakkeelle on sisällytetty automaattisia tarkistuksia (ääriarvo-, tietojen loogisuustarkistukset). Tiedonkeruusta saadut tiedot tarkistetaan ja virheet korjataan tilastossa.

Katovirhe

Tulonjakotilaston otosaineiston yksikkökato korjataan painotuksella, jolla pyritään poistamaan katovirhe (ks. Kohta 18.5 Tiedon käsittely).  

Yksikkökato / A4

Tulonjakotilaston otosaineiston yksikkökato oli 27,1 % koko netto-otoksesta vuonna 2020 (painottomaton tieto). Tilastossa on käytössä neljän paneelin rotatoiva asetelma. Nettokato oli paneeleittain 1. tutkimuskerralla 48,4 %, 2. tutkimuskerralla 16,9 %, 3. tutkimuskerralla 9,7 % ja 4. tutkimuskerralla 6,9 % vuonna 2020.

Tulonjakotilaston yksikkökato korjataan painotuksella.

Eräkato / A5

Tulonjakotilaston otosaineistossa esiintyy eräkatoa haastattelemalla kerätyissä tiedoissa, lähdeveronalaisissa korkotuloissa ja asumismenojen erissä. Puuttuvat tiedot korjataan imputoimalla. Imputointimenetelminä käytetään vastaajaluovuttaja -menetelmää stokastisesti. Osajoukot muodostuvat ositteista ja eksploratiivisten analyysien perusteella valituista muuttujista.

Lähdeveronalaisissa korkotuloissa eräkato oli xx,x % hyväksytystä otoksesta vuonna 2020 (painottomaton tieto). Asumismenoerissä eräkato vaihteli sahkömenoja lukuun ottamatta 1–2 prosentin välillä hyväksytystä otoksesta vuonna 2020  (painottomaton tieto). Suurin se oli sähkömenoissa, x,x % vuonna 2020.

Käsittelyvirhe

Tulonjakotilaston tietojen käsittelyvirhe on vähäistä. Tiedot käsitellään vakiintuneessa tuotantoprosessissa työvaiheittain.

Mallista johtuva virhe

Tulonjakotilaston otosaineiston otanta-asetelma ja estimointi perustuvat vakiintuneisiin menetelmiin. Käytössä on asetelmaperusteinen estimointi, johon tietojen valinta on tehty malliavusteisesti.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto kuvaa kattavasti asuntokuntien tuloja seuraavien alueluokitusten mukaan: EU:n yhtenäinen alueyksikköjen NUTS-luokitus (NUTS2 eli suuralueluokitus, NUTS3 eli maakuntaluokitus), seutukunta ja kunta.

Tulonjakotilaston otosaineisto perustuu kansallisesti edustavaan otostutkimukseen. Otosaineiston tiedot ovat kansallisesti alueellisesti vertailukelpoisia tilastossa käytettyjen NUTS2- eli suuralueluokituksen mukaan ja kuntaryhmityksen mukaan, ja kansainvälisesti NUTS2-luokituksen mukaan tulokäsitteen ero huomioon ottaen. Tulonjakotilaston otosaineiston tulot vastaavat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta Eurostatin ja OECD:n julkaisemia tietoja. Tällainen poikkeus aiheutuu palkkatulojen luontaisetuuksista, jotka luetaan kattavasti tuloihin kansallisessa tilastoinnissa, mutta ei EU-SILC-tilastossa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston aikasarjatiedot ovat vuosille 1995–2020. Tulonjakotilaston kokonaisaineiston pohjalta muodostettu aikasarja ei ole kokonaan vertailukelpoinen vuosien 1995–2009 ja 2010–2020 välillä.

Otosaineistosta on saatavissa aikasarjatietoja vuodesta 1966 lähtien vuoteen 2020. Tulot on päivitetty aikasarjatietoihin takautuvasti vuodesta 1987 lähtien. Otosaineiston aikasarjan vertailukelpoisuus on hyvä vuosille 1993–2020, ja päätuloerien kohdalla kohtuullisen hyvä vuodesta 1993 taaksepäin varhempiin tilastovuosiin.

Tulonjakotilaston kokonaisaineistossa metsätulojen laskentamenetelmä uudistettiin, kuntoutusrahojen muodostumista tarkennettiin ja uusia tuloeriä lisättiin tulonimikkeistöön tilastovuodesta 2010 alkaen. Uusia tuloeriä ovat elatustuki, saatu elatusapu, verottomat apurahat ja asevelvollisten päivärahat. Maksettu elatusapu lisättiin maksettuihin tulonsiirtoihin veronluonteiseksi maksuksi henkilöille, jotka ovat vähentäneet elatusmaksuja verotuksessa. Elatustuki saadaan suoraan Kelan rekistereistä, mutta saatu elatusapu on johdettu elatusmaksujen maksajien verovähennystiedoista. Myös kuntoutusrahojen muodostamiseen tehtiin tarkennuksia poistamalla henkilöiden kuntoutusrahoista se osuus, joka ohjautuu suoraan työnantajalle.

Sekä otos- että kokonaisaineiston pohjalta laskettavien tulojen aikasarjavertailuihin vaikuttaa pieneltä osin metsämyyntitulojen laskennan muutos. Muutos vaikuttaa ennen kaikkea maatalousyrittäjien tuloihin, joissa on pieni muutos vuosien 2013 ja 2014 välillä. Lisäksi vuonna 2006 siirryttiin metsätulojen verotuksessa myyntituloihin pohjautuvaan verotukseen. Tämän vuoksi metsätulojen käsittely muuttui myös tulonjakotilastossa. Metsätalouden tulot perustuivat vuosina 2006–2013 pääasiassa Verohallinnon vuosi-ilmoitustietoihin eikä täydentäviä tietoja enää kysytty haastatteluissa. Metsätalouden kustannukset arvioitiin prosenttiosuutena metsän myyntituloista, kun ne aiemmin laskettiin haastattelutietoihin perustuvalla regressiomallilla.

Tulonjakotilaston tulokäsitteiden ajallista vertailtavuutta vaikeuttaa myös vuoden 2005 osinkoverouudistus, jossa luovuttiin yhtiöveron hyvityksestä. Ennen verouudistusta yhtiöveron hyvitys luettiin tuloksi osinko-, tuotannontekijä- ja bruttotuloihin. Koska yhtiöveron hyvitys sisältyi myös maksettuihin tulonsiirtoihin, verouudistuksella ei kuitenkaan ole vaikutusta käytettävissä olevan tulon vertailtavuuteen. Tulonjakotilaston aikasarjatiedostoihin verouudistuksesta johtuvat muutokset on korjattu vuosille 1993–2004. Nämä muutokset vaikuttavat samalla tavalla sekä kokonais- että otosaineiston pohjalta tuotettavien tulotietojen ajalliseen vertailuun.

Otosaineistossa muodostettu laskennallinen asuntotulo omistusasunnosta tuotetaan edelleen erillisenä tulokomponenttina ja se luetaan edelleen kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin (mutta ei rahatuloihin). Vuonna 2006 tilastossa uudistettiin asuntotulon laskentatapaa ottamalla huomioon toisaalta yhtenäiset käytännöt muiden Tilastokeskuksen tilastojen (erityisesti kulutustutkimus ja kansantalouden tilinpito) kanssa ja toisaalta ESS EU-SILC-tilastoa koskevan asetuksen vaatimukset. Merkittävimmät muutokset liittyvät otoskotitalouksille ositemenetelmällä laskettujen bruttovuokrien ositteiden tarkentumiseen ja omistusasuntojen poistojen käsittelyyn. Ositteissa tilastollisen kuntaryhmityksen mukainen bruttovuokra on korvattu kunnittaisella ja suurimmissa kunnissa osa-alueittaisella tiedolla (vuodesta 2012 alkaen osa-alueen mukainen bruttovuokra on ollut käytössä useammalla suurkunnalla kuin aikaisemmin). Ositekohtaiset bruttovuokra-arvot perustuvat edelleen Tilastokeskuksen vuokratilaston vapaarahoitteisten asuntojen vanhojen ja uusien vuokrasuhteiden keskimääräisiin vuokriin, mutta havaintomääriltään pienten ositteiden vuokra-arvoja on korjattu vanhojen asunto-osakeyhtiömuotoisten asuntojen myyntihinnoilla. Asuntotulosta ei enää omakotiasujilla vähennetä poistoja. (Ks. Kohta 3.4.) Uudistetulla menetelmällä laskettu asuntotulo on viety takautuvasti aikasarjatietoihin vuodesta 1993 lähtien, joten tulokäsitteet ovat tältä osin vertailukelpoisia, kun tietolähteenä käytetään tulonjakotilaston aikasarja-aineistoa.

Otospohjaisiin kotitalouksien välisiin saatuihin tulonsiirtoihin ei vuoden 2006 tulonjakotilastosta lähtien ole laskettu enää kotitalouden saamia raha- tai muita lahjoja. Syynä on yhtenäisyys ESS EU-SILC-tilaston tulokäsitteen kanssa. Uusi laskentatapa vähentää kotitalouksien keskimääräisiä käytettävissä olevia tuloja noin 150 euroa kotitaloutta kohti.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston aikasarjatiedot ovat vertailukelpoiset vuosille 1995–2020, yhteensä 25 vuotta vuonna 2020. Vuosien 1995–2009 ja 2010–2020 välillä on pieniä eroja tietojen muodostuksessa (ks. Kohta 15.2).

Tulonjakotilaston otosaineiston aikasarjatiedot ovat vertailukelpoiset vuodesta 1987 lähtien vuoteen 2020, yhteensä 33 vuotta. Lisäksi eräitä tietoja on vertailukelpoisesti vuosille 1966, 1971, 1976, 1981 ja 1986. Tulonjakotilaston otosaineiston aikasarjan vertailukelpoisuus on hyvä vuosille 1993–2020, ja päätuloerien kohdalla kohtuullisen hyvä vuodesta 1993 taaksepäin varhempiin tilastovuosiin.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on yhtenäinen Tilastokeskuksen kokonaisaineistoihin perustuvien tilastojen kanssa. Otosaineiston tilastotiedot, Tilastokeskuksen elinolotilasto ja varallisuustilasto on muodostettu integroidusti tulo- ja elinolotutkimuksessa haastatteluilla kerättyjen ja kokonaisaineiston tietojen avulla.

Tulonjakotilaston ohella Tilastokeskuksen varallisuustilasto, kulutustutkimus ja kansantalouden tilinpito sisältävät tulokäsitteitä.

Tulonjakotilaston otosaineiston ja kulutustutkimuksen välillä ei ole merkittäviä käsitteellisiä eroja. Molemmat noudattavat kansainvälisten suositusten mukaista käytettävissä olevan tulon määrittelyä. Tulonjakotilaston asumiskustannukset ja kulutustutkimuksen asumisen kulutusmenot ovat yhtenevät. Kulutustutkimuksen tietoihin luetaan kotitalouden varsinaisten asuntojen ja vapaa-ajan asuntojen asumisen kulutusmenot (ml. laskennallinen kulutus). Tilastoinnissa noudatetaan bruttovuokraperiaatetta ja luokitteluun käytetään yksityiskohtaista kulutusmenojen luokitusta (COICOP-HBS). Edellä mainittujen seikkojen lisäksi tilastojen tiedot saattavat erota otanta- ja tuotantomenetelmistä johtuvista syistä.

Tulonjakotilastot kuvaavat kotitaloussektorin tuloja ja tulonsiirtoja ja ovat siten kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tulo- ja tulonkäyttötilin laajennus. Verrattaessa tulonjakotilaston koko maan tulosummia kansantalouden tilinpidon tulo- ja tulonkäyttötilin eriin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, eräissä määritelmissä ja tilastojen laatimismenetelmässä. Erojen johdosta kansantalouden tilinpidon ja tulonjakotilastojen luvut esimerkiksi kotitalouksien käytettävissä olevan tulon vuosimuutoksista saattavat erota tuntuvastikin toisistaan. Kansantalouden tilinpidon käytettävissä olevaan tuloon mm. sisältyy laskennallinen asuntotulo, mutta eivät myyntivoitot (hallussapitovoitot).

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Tulonjakotilasto on vuositilasto.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Tulonjakotilastot kuvaavat kotitaloussektorin tuloja ja tulonsiirtoja ja ovat siten kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tulo- ja tulonkäyttötilin laajennus. Verrattaessa tulonjakotilaston koko maan tulosummia kansantalouden tilinpidon tulo- ja tulonkäyttötilin eriin on otettava huomioon erot sektorin rajaamisessa, eräissä määritelmissä ja tilastojen laatimismenetelmässä. Erojen johdosta kansantalouden tilinpidon ja tulonjakotilastojen luvut esimerkiksi kotitalouksien käytettävissä olevan tulon vuosimuutoksista saattavat erota tuntuvastikin toisistaan. Kansantalouden tilinpidon käytettävissä olevaan tuloon mm. sisältyy laskennallinen asuntotulo, mutta eivät myyntivoitot (hallussapitovoitot).

Sisäinen yhtenäisyys

Tulonjakotilasto on sisällöllisesti yhtenäinen lukuun ottamatta kotitalouden ja tulojen määritelmäeroista johtuvia eroja aineistoissa (ks. Kohta 3.4), sekä otosaineistoon sisältyvien erityisten virhelähteiden vaikutuksia (ks. Kohta 13.1).

Kokonaisaineiston ja otosaineiston tulotiedot ovat muuten samoja, mutta otosaineistoon sisältyy rekistereistä puuttuvia tulotietoja (lähdeveronalaiset korkotulot, eräät kotitalouksien väliset tulonsiirrot), jotka kerätään haastattelemalla kotitalouksia.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Lähdeaineistot

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on koko asuntoväestön kattava tilastoaineisto, joka kootaan henkilötasolla useista hallinnollisista aineistoista ja rekistereistä. Siten tilasto sisältää yksityiskohtaista tietoa kaikkien asuntokuntien ja niihin kuuluvien henkilöiden tuloista.

Kokonaisaineiston laadinnassa on käytetty seuraavia hallinnollisia aineistoja ja tilastorekistereitä:

  • Digi- ja väestöviraston väestötietojärjestelmä ja Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovaranto
  • Verohallinnon verotietokanta
  • Kansaneläkelaitoksen eläke- ja etuustietokanta (sairausvakuutuskorvaus- ja kuntoutusrekisteri, elatustukirekisteri, opintotukirekisteri sekä asumistukirekisteri)
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunnilta keräämä ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen aineisto
  • Eläketurvakeskuksen eläketapahtumarekisteri
  • Tilastokeskuksen tutkintorekisteri
  • Valtiokonttorin sotilasvammakorvausjärjestelmän tietokanta
  • Finanssivalvonnan (FIVA) tiedot (ansiosidonnaiset työttömyyspäivärahat)
  • Tilastokeskuksen yritysrekisteri
  • Työllisyysrahaston (ent. Koulutusrahasto) tiedot


Tulonjakotilaston otosaineisto perustuu edustavaan otostutkimukseen. Perustiedot kootaan yhdistämällä kotitalouksilta haastattelemalla kerätyt tiedot ja kokonaisaineiston rekisteritiedot hyväksytysti haastatellulle otokselle. Pääosa kotitalouksien luokittelutiedoista sekä ne tulotiedot, joita ei ole saatu rekistereistä, on kerätty haastattelemalla Tulo- ja elinolotutkimuksessa.

Kehikko                                                                                                                                                                                                                                    
Kokonaisaineiston kohdeperusjoukkona on Suomen asuntoväestö tilastovuoden lopussa (31.12). Asuntoväestön muodostavat kaikki asuinhuoneistoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston ulkopuolelle jää runsaat kaksi prosenttia koko väestöstä. Heihin kuuluvat vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat), asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt. Kokonaisaineisto laaditaan yhdistämällä hallinnolliset ja rekisteritietolähteet henkilötunnuksen avulla henkilöille. Asuntokunnan tulot muodostetaan laskemalla yhteen samaan asuntokuntaan kuuluvien henkilöiden tulot.
                                                                                                                                                                                                                               
Otantakehikko                                                                                                                                                                                                              
Otosaineiston kohdeperusjoukko ja viiteajankohta (tilastovuoden viimeinen päivä) ovat samat kuin kokonaisaineistossa. Otantakehikkona on Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään ja Tilastokeskuksen henkilö- ja asuntotietovarantoon perustuva kokonaisaineisto. Otosaineiston perusjoukon viiteajankohta on 31.12. Otoskehikko muodostetaan ennen tilastovuoden loppua, jonka seurauksena otoskehikkoon sisältyy hieman virhettä (Kohta 13.3.1 Peittovirhe). Otos tarkistetaan ennen tiedonkeruuta päivitetystä kokonaisaineistosta ja ylipeitosta aiheutuva virhe korjataan ennen otoksen poimintaa.
                                                                                             
Otantakehikkoa käytetään otannan eri tarkoituksiin, tulonjakotilaston otosaineistossa asuntokuntakotitalouksien ja poimintaluokkien muodostamiseen.

Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmä on yleisesti ottaen tyhjentävä ja ajantasainen henkilöiden osalta. Tietoja väestömuutoksista päivitetään reaaliaikaisesti. Tilastokeskus käyttää tietoja viikoittain henkilö- ja asuntotietovarantoihinsa, joita käytetään tilastollisiin tarkoituksiin, mm.  kuukausittain ennakollisen tilaston julkaisemiseen kunnittaisesta väestöstä sukupuolen mukaan. 

Tulonjakotilaston otosaineisto                                                                                                                                                                                                                                               
Tulonjakotilaston otostutkimuksessa noudatetaan neljän vuoden rotatoivaa paneeliasetelmaa. Kukin paneeli käsittää neljä tutkimuskertaa.

Otanta-asetelman tyyppinä on kaksivaiheinen ositettu otanta-asetelma.  Otannan ensimmäisessä vaiheessa poimitaan master-otos henkilöistä (50 000, poikkeuksellisesti 100 000 vuosina 2016, 2019 ja 2020) systemaattisella otannalla otantakehikosta. Toisessa vaiheessa poimitaan henkilöiden satunnaisotos (5 000) asuntokuntineen master-otoksen ositteista ei-suhteellisella kiintiöinnillä. Henkilöiden poimintatodennäköisyydet eroavat ositteiden välillä. Ositteina ovat sosioekonomisen aseman 12 ryhmää. Sosioekonomiset ryhmät muodostetaan verotettavien tulojen perusteella kotitalouden (asuntokuntakotitalous) suurituloisimman tulotyypin ja tulotason mukaan (yrittäjät poikkeuksena).

Vuonna 2019 otoksen 1. tutkimuskerralle sisällytettiin 500 henkilön lisäotoksen poiminta. Vuonna 2020 otoskoko oli 5 500.

Paneeliasetelman seurauksena tutkimuksen 2.–4. tutkimuskerralle poimitaan 16-vuotiaiden lisäotos noudattaen toisen vaiheen otospoimintaa.                                                                                                       

Otoshenkilöt (ja heidän asuntokuntansa) viittaa väestöön, joka on rekisteröity vakituisesti asuvaksi Suomessa 31. joulukuuta. Otosyksikkönä on 16 vuotta täyttänyt henkilö.  

Tiedonkeruumenetelmä

Tulonjakotilaston kokonaisaineisto on koko asuntoväestön kattava tilastoaineisto, joka kootaan henkilötasolla useista hallinnollisista aineistoista ja rekistereistä. Siten tilasto sisältää yksityiskohtaista tietoa kaikkien asuntokuntien ja niihin kuuluvien henkilöiden tuloista.

Tulonjakotilaston otosaineistoon haastatteluilla kerättyjen tietojen pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä on tietokoneavusteinen puhelinhaastattelu (CATI, computer assisted telephone interview) haastattelijan hallinnoimana, Vain pieni osa haastatteluista (n. 1–2 %) kerätään tietokoneavusteisella käyntihaastattelulla (CAPI, computer assisted personal interview).

Tiedonkeruun tiheys

Tulonjakotilaston tiedot kerätään vuosittain.

Yhteisten yksiköiden osuus / A3

Tulonjakotilaston otosaineistossa yksiköiden osuus, jotka sisältyivät sekä tiedonkeruuseen että hallinnollisiin lähteisiin, oli otoshenkilöistä ja niiden kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä on noin 100 %.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilastokeskuksen tulonjakotilastossa merkittävä kustannusrasite aiheutuu kotitalouksilta haastattelemalla kerätyistä tiedoista, joista ei saada tietoa muilla menetelmillä tai joiden muodostamiseen ei ole käytettävissä hallinnollisia tietolähteitä. Vastausrasite liittyy haastattelutiedonkeruuseen.

Haastatteluista vastaa Tilastokeskuksen Haastattelutiedonkeruut -osasto. Haastattelut tehdään tietokoneavusteisesti Blaise-lomakeohjelmiston avulla valtaosin puhelinhaastatteluina. Kielenä käytetään haastateltavan valinnan mukaan joko suomea, ruotsia tai englantia (tilastovuodesta 2014 lähtien). Vuonna 2020 haastattelun keskimääräinen kesto oli noin 30 minuuttia.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tulonjakotilaston otosaineistossa kotitaloudet ja henkilöt saavat painokertoimen, jolla niiden tiedot korotetaan edustamaan perusjoukon tietoja. Otoshenkilölle muodostetaan aluksi asetelmapaino, joka kuvaa henkilön poimintatodennäköisyyttä otoksessa. Hyväksytylle otokselle paino korjataan otoshenkilön sisältymistodennäköisyyden käänteisluvulla. Vastauskatoa korjataan edelleen aineistoon kalibroimalla (CALMAR-makro) painot vastaamaan perusjoukon keskeisiä tunnettuja jakaumia ja summia. Menettelyllä pyritään pienentämään kadon valikoivuuden aiheuttamaa harhaa ja tuottamaan mahdollisimman tarkkoja estimaatteja tärkeimmille tulomuuttujille.

Vuoden 2020 aineiston painojen kalibroinnissa käytettiin seuraavia tietoja:                                                                                     

  • alue (maakuntajako, jossa Helsinki ja muu pääkaupunkiseutu erikseen; tilastollinen kuntaryhmitys)
  • asuntokunnan koko                                                               
  • jäsenten ikä- ja sukupuoliryhmät
  • 16 vuotta täyttäneiden koulutusaste
  • keskeisten tuloerien kokonaissummat: palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, työttömyyspäivärahat (peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, ansiosidonnainen osuus), eläkkeet, asunto- ja opintolainojen korot
  • tulonsaajien lukumäärät (ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, palkkatulot, eläketulot)                               
  • pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvien henkilöiden lukumäärä asuntoväestössä (rekisteripohjainen tulokäsite, tulonjakotilaston kokonaisaineisto)

Kalibrointitiedoista pienituloisiin asuntokuntiin kuuluvien lukumäärä otettiin käyttöön tilastovuonna 2015 ja koulutusaste tilastovuonna 2016 korjaamaan kasvaneesta kadosta seurannutta lisääntynyttä harhaa. Vaikutus 16 vuotta täyttäneiden henkilöiden koulutusjakaumaan oli merkittävä: peruskoulun varassa tai vailla koulutustietoa olevien lukumäärä kasvoi ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden lukumäärä pieneni. Sitä vastoin väestöryhmien mediaanitulojen muutokset ja vuosimuutokset olivat pieniä. Väestöryhmien väliset tulosuhteet eivät muuttuneet. Kalibrointimuutoksella ei ollut vaikutusta keskeisten tunnuslukujen ajalliseen vertailukelpoisuuteen.

Aineiston/datan validointi

Tulonjakotilaston kokonaisaineistoon muodostettavien tietojen oikeellisuus varmistetaan tarkistamalla eri lähdeaineistoista käytettävien tietojen virheettömyys ja yhtäpitävyys johdettavia luokituksia ja muuttujia varten. Tarkistuksia tehdään lisäksi otosaineistossa sen jälkeen, kun kokonaisaineiston tiedot on yhdistetty otokselle. Kokonaisaineiston tulotietojen peittävyys on hyvä käytettyyn tulokäsitteeseen nähden (käytettävissä olevat rahatulot). Tiedoista puuttuvat tuloerät, jotka jäävät kokonaan rekisterien ulkopuolelle tai joita ei lueta tuloksi.                                                                                                                                                                             
Väestötietojen osalta kokonaisaineiston laatua on selvitetty esimerkiksi Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot -tilaston laatuselosteessa. Tulotietojen peittävyyttä ja laaditun aineiston laatua tutkitaan vertaamalla kokonaisaineistoa muihin tilastolähteisiin, kuten Verohallinnon, Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin ja Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tietoihin. Vertailuja tehdään säännöllisesti vuosittain ja niistä voi tarkemmin tiedustella Tilastokeskuksesta.

Otosaineiston keskeisin virhelähde on yksikkökato, jota korjataan otanta-asetelmaan perustuvalla painotuksella. Tulosten laatuun vaikuttavat kadon ja satunnaisvaihtelun lisäksi peittovirheet (kehikkoperusjoukko poikkeaa kohdeperusjoukosta) ja mittausvirheet (tulosmuuttujan mitattu arvo poikkeaa sen oikeasta arvosta).  Vain pieni osa tuloeristä kerätään haastatteluilla (mm. lähdeveronalaiset korkotulot). Tiedonkeruun sähköiselle lomakkeelle on sisällytetty tietojen uskottavuus- ja loogisuustarkastuksia. Tietoja prosessoidaan tiedonkeruun jälkeen tarpeellisin tarkistuksin ja editoinnein yksikkötasolla, pääasiassa automaattisilla proseduureilla noudattaen vakiosääntöjä. Eräkato imputoidaan hot-deck-menetelmällä. Osa virhelähteistä voi tuottaa systemaattisia virheitä. Systemaattisia virheitä arvioidaan vertaamalla estimaatteja kokonaisaineistoista ja muista rekistereistä saataviin, koko väestöä koskeviin tietoihin sekä muiden tilastojen vastaaviin tietoihin. Vertailuja tehdään vuosittain ja niitä voi tiedustella Tilastokeskuksesta.

Kausitasoitus

Tulonjakotilasto on vuositilasto.

Imputointiaste / A7

Tulonjakotilaston otosaineistossa haastattelemalla kerättyjen tietojen imputointiasteet (painottomaton) tilastovuonna 2020:

  • Lähdeveronalaiset korkotulot xxx19,6 %
  • Asumismenoerät: sähkö xx5,8 % ja muut erät xxx1-2 %.

Oikaisut

-

Menetelmädokumentointi

Tulonjakotilaston otosaineiston tietosisältö perustuu ESS EU-SILC:n tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions, EU:n parlamentin ja neuvoston asetus 1177/2003; 1700/2019).

Luokituksissa käytettävät tulotiedot pohjautuvat tulonjakotilaston tarpeisiin muodostettuihin tietoihin. Nämä tulotiedot noudattavat kansainvälisiä tulonjakotilaston suosituksia: OECD (2013) OECD Framework for Statistics on the Distribution of Household Income, Consumption and Wealth, OECD Publishing; UNECE (2011) Canberra Group Handbook on Household Income Statistics, Second Edition 2011.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yhteiskuntatilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tulonjakotilaston otosaineiston tietosisältö perustuu ESS EU-SILC-tilastoa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) koskevaan EU:n parlamentin ja neuvoston kehysasetukseen 1177/2003; 1700/2019.  

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tietojen käsittely on rajattu käyttövaltuuksin tilaston tekijöille. Kaikki Tilastokeskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat allekirjoittaneet salassapitosopimuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäviksi säädetyt tiedot.

Tilastonlaadintaa ohjaa tilastolaki (280/2004). Henkilötietojen käsittelyssä tilastolain ohella tulee sovellettavaksi EU:n yleinen tietosuoja-asetus EU 2016/679 ja kansallinen tietosuojalaki. Tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen salassapidosta säädetään laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) eli julkisuuslaissa.

Tulonjakotilaston otosaineiston tietoja liitetään Tilastokeskuksen tulonjakotilaston palveluaineistoon. Palveluaineisto ei sisällä suoria tunnistetietoja. Tietosuojan varmistamiseksi tunnistusta helpottavien tulomuuttujien arvoja karkeistetaan.

Tulonjakotilaston otosaineiston ja elinolotilaston perustana olevan tilastoaineiston tietoja luovutetaan EU:n tilastovirastoon Eurostatiin EU-SILC-tilastoa (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) varten. Tilastoaineisto ei sisällä suoria tunnistetietoja. Aineistoon tehdään lisäksi maille yhteiset ja tarvittaessa kansallisesti erityiset suojaustoimenpiteet. Eurostat luovuttaa EU-SILC-tilaston aineistoa hakemuksesta tutkimuskäyttöön. Aineistoja käsittelevät tutkijat kirjoittavat salassapitosopimuksen.

Tilastollisia suojausmenetelmiä on kuvattu muun muassa julkaisussa the Handbook on Statistical Disclosure Control (2010).

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Tulonjakotilaston kokonaisaineiston alueittaisia tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen ohella taulukkotietoina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämässä tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetissa.

Tulonjakotilaston tulotietoja käytetään Tilastokeskuksen elinolotilastoon. Tulonjakotilaston otosaineisto ja elinolotilasto perustuvat samaan otosaineistoon. Tietoja käytetään kansainväliseen ESS EU-SILC-tilastoon (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions). EU:n tilastovirasto Eurostat vastaa EU-SILC:in tilastoinnista ja sen tilastoaineistojen luovuttamisesta tutkimuskäyttöön. Tutkimuskäyttö edellyttää käyttölupahakemusta.

Tulonjakotilaston otosaineistosta toimitetaan lisäksi OECD:lle (OECD IDD) ja määrävuosin Luxemburg Income Study's (LIS) kansainväliseen tietokantaan. Ne julkaisevat kansainvälisesti vertailukelpoisia tietoja tilastosivuillaan.

Muu tiedonjakelu

Tulonjakotilastosta on saatavissa tietoja maksullisina erityisselvityksinä, muun muassa taulukkoaineistoina, Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta. Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen kotitalouden antamia vastauksia.

Saatavuus ja selkeys

Tulonjakotilaston tiedot julkaistaan Tilastokeskuksen Suomen virallisen tilaston (SVT) aihealueiden alla tilaston kotisivuilla.  Aihealueita ovat Työ, palkat ja toimeentulo, Väestö ja yhteiskunta, ja Asuminen ja rakentaminen. Kotisivun linkeistä löytyvät tilastojulkistukset, maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin) ja muun muassa tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät.

Julkistuksissa ja tietokantataulukoiden alaviitteissä on kuvattu, mihin perusaineistoon kukin tieto pohjautuu (kokonaisaineisto tai otosaineisto). Myös taulukoissa ilmaistu perusjoukko kertoo, kummasta perusaineistosta tiedot ovat: Asuntokuntia ja asuntoväestöä koskevat tiedot ovat tulonjakotilaston kokonaisaineistosta, kotitalouksia koskevat tiedot otosaineistosta.

EU:n tilastovirasto Eurostat julkaisee EU-SILC-tilaston (EU-SILC, Statistics on Income and Living Conditions) tietoja omilla kotisivuillaan. Tilastokeskus julkaisee kansainvälistä tietoa internet-sivuillaan, ks. tuotteet ja palvelut, kansainvälistä tilastotietoa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tulonjakotilaston otosaineistosta laaditaan vuosittain palveluaineisto, jota luovutetaan anonymisoituna yksikkötason mikroaineistona (nk. palveluaineisto) tieteelliseen tutkimuskäyttöön, tilastollisiin selvityksiin ja mikrosimulointiin Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kautta. Palveluaineiston tietojen käyttö on luvanvaraista. Hakemukseen on sisällytettävä aineiston käyttötarkoitus, tutkimussuunnitelma ja allekirjoitetut salassapitosopimukset tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä. Palveluaineisto on maksullinen.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti, eikä tilastotaulukoista käy ilmi yksittäisen kotitalouden antamia vastauksia. Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä. Ohje 6.2.2020 10 (16).

Tulonjakotilaston otosaineiston ja elinolotilaston tietoja sisältävä kansallinen aineisto luovutetaan EU:n tilastovirastoon Eurostatiin kansainvälistä, vertailevaa ESS EU-SILC-mikroaineistoa varten. Eurostat luovuttaa mikroaineistoa (EU-SILC Users’ Database) anonymisoituna tieteelliseen tutkimuskäyttöön käyttölupapäätöksen perusteella. Eurostatin kautta hankittavassa aineistossa ovat mukana EU-SILC-tutkimusta tekevien maiden aineistot. Suomen tiedot ovat saatavissa Eurostatin kautta pidemmällä viipeellä kuin Tilastokeskuksesta. Lisätietoja ESS EU-SILC-mikroaineistosta saa Eurostatin verkkosivuilta.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Tulonjakotilaston ennakolliset tiedot tarkentuvat tilastovuodelle, jos tilastointiin käytettävät tietolähteet päivittyvät tai revisioinnille ilmenee tarvetta havaittujen virheiden tai puutteiden takia ennen lopullisten tietojen julkaisemista. Tilastovuoden menetelmämuutokset ja niiden aiheuttamat revisioinnit aikasarjatietoihin suunnitellaan ennalta. Aikasarjojen revisiointi tehdään, jos vaikutus tilaston keskeisiin tulostietoihin on tilastollisesti merkitsevä.

Relevanssi

Tulonjakotilaston relevanssia arvioidaan käyttäjiltä saadun palautteen, tilastotietojen käytön (StatFin -taulukot) seurannan ja erillisten tietopyyntöjen perusteella.

Käyttäjien tarpeet

-

Käyttäjätyytyväisyys

-

Laatudokumentointi

Tulonjakotilaston laatudokumentoinnissa noudatetaan Tilastokeskuksen Suomen virallisen tilaston (SVT) ohjeistusta.

Laadun arviointi


Laadun arviointi, ks.  SVT-laatukriteerit ja laatuselostesuositus.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tilastokeskuksen tilastojen julkistamisperiaatteet koskevat muun muassa tilastojen julkistamistapaa ja ajankohtaa sekä tietojen salassapitoa ennen julkistamista. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Erityistapauksissa tietoja voidaan luovuttaa ns. embargo-periaatteella ennen virallista julkistamisaikaa.

Tilaston asiantuntijat

Kaisa-Mari Okkonen
yliaktuaari
029 551 3408

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.