Siirry sisältöön
Siirry etusivulle - Tilastokeskus
Tämä ei ole tilaston uusin dokumentaatio.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa: tilaston dokumentaatio

23.2.2023 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Tilaston kohteena on valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus. Tilasto sisältää tietoja julkisen sektorin organisaatioille valtion talousarviossa myönnetystä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta. Suomessa tehtävän t&k-toiminnan rahoituksen ohella tilasto kattaa myös kansainvälisten tiedejärjestöjen, tutkimusorganisaatioiden ja t&k-ohjelmien rahoitusta. Epäsuora rahoitus, kuten tutkimus- ja kehittämistoiminnan verohelpotukset, ei sisälly tilastoon. Muuttujana on t&k-rahoituksen määrä. T&k-rahoitusta tarkastellaan hallinnonaloittain sekä organisaation ja tutkimuksen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaan.

Tilaston lähtökohtana on arvioida hallituksen ja ministeriöiden tavoitteita tutkimuksen ja kehittämistoiminnan (t&k) tukemisessa. Arviot tutkimusrahoituksesta perustuvat valtion talousarvioesitysten määrärahoihin ja myöntämisvaltuuksiin. Rahoitusta tarkastellaan budjetointi-, ei käyttövuoden mukaan. Tarkastelun kohteena ovat myös t&k-rahoituksessa eri vuosien välillä tapahtuneet muutokset. Tilaston tarkoituksena on selvittää valtion rahoittaman tutkimus- ja kehittämistoiminnan laajuus ja kohdentuminen.

Tilaston laadinnassa noudatetaan OECD:n ja Eurostatin suosituksia. Tiede- ja teknologiatilastojen tuotannossa sovelletaan tilastolakia (280/2004). Lisäksi EU:n tiede- ja teknologiatilastoja koskeva Komission asetus (EY) N:o 753/2004 edellyttää tietojen keruuta ja ohjaa tilastojen laadintaa.

Tilaston perusjoukko

Kohdeperusjoukko on valtion tutkimusrahoitusta jakavat organisaatiot.

Tilastoyksikkö

Perusyksikkönä ovat ministeriöt, virastot ja muut organisaatiot sekä valtion tutkimuslaitokset.

Mittayksikkö

Tilastossa käytetty mittayksikkö on miljoonaa euroa.

Perusajankohta

Menojen reaalimuutosten laskennassa käytetään indeksinä Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksiä (2010=100).

Viiteajankohta

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitustilasto tilasto ilmestyy vuosittain. Tilastovuoden t&k-rahoitus perustuu hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen valtion talousarviosta. Tilastossa kuvataan erityisesti kuluvan vuoden tutkimus- ja kehittämisrahoitusta valtion talousarviossa ja sen muutosta verrattuna edelliseen vuoteen.

Viitealue

Tilasto kattaa valtion hallinnonalan, ei kuntia tai kuntayhtymiä.

Kattavuus

Tilasto kattaa valtion rahoittaman tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja perusjoukkona ovat keskusvirastot, ministeriöt ja niiden alaiset tutkimuslaitokset.

Ajallinen kattavuus

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitustilastoa on varsinaisesti laadittu vuodesta 1975 lähtien. Tilasto siirrettiin vuonna 2002 Suomen Akatemiasta sellaisenaan Tilastokeskukseen.

Talousarvioesitykseen perustuvien ennakkotietojen julkistamisajankohta on tilastovuoden helmikuu (t–10). Hyväksyttyyn tarkistettuun budjettiin perustuvien lopullisten tietojen julkistus on elokuussa (t+8). Ennakkotiedot tarkentuvat myöhemmin lisätalousarvioiden tai tosiasiallisten maksatustietojen myötä. Tavoitteena on tuottaa mahdollisimman validi aikasarja rahoituskehityksestä mahdollisimman nopeasti tiedon käyttäjien saataville. Lopullisiin budjettitietoihin vaikuttavat lisätalousarvioiden lisäksi myös tosiasialliset maksatustiedot.

Jakelutiheys

Tilasto julkaistaan vuosittain.
 

Käsitteet

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimuksella ja kehittämisellä (t&k) tarkoitetaan yleisesti luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Tavoitteena on jotakin olennaisesti uutta.

Tutkimus ja kehittäminen on ominaisuuksiltaan:

Uutta tietoa tavoittelevaa: t&k:n tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja uusia tuloksia. Pelkkä olemassa olevan tiedon soveltaminen uusien ratkaisujen, tuotteiden, prosessien tai menettelytapojen kehittämiseksi ei ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Luovaa: t&k-toiminnalle tunnusomaista on luovuus, ongelmanasettelu, uudenlaisten käsitteiden ja hypoteesien testaaminen. Tuotteiden, prosessien, käytänteiden tai mallien rutiininomainen uudistaminen tai kehittäminen ei ole t&k-toimintaa.

Onnistumisen suhteen epävarmaa: t&k-toiminnalle on tunnusomaista epävarmuus sekä toteutuvien tulosten että tarvittavien resurssien suhteen.

Systemaattista: t&k-toimintaa suoritetaan suunnitelmallisesti ja sen toteutusta seurataan. Toiminnan tarkoitus on määritelty ja siihen on kohdennettu suunnitellut resurssit. T&k-toiminta on usein organisoitu projektiksi, mutta se voi olla myös yhden henkilön tai ryhmän suorittamaa tavoitteellista toimintaa.

Tuloksiltaan siirrettävissä olevaa ja/tai toisinnettavaa: t&k-työn tuottama tieto ja tulokset ovat toisinnettavia ja siirrettävissä.

Tutkimus ja kehittäminen kattaa seuraavia toimintoja:

Perustutkimus, jolle on tunnusomaista uuden tiedon tavoittelu ilman välitöntä käytännön sovellusta. Perustutkimusta on esimerkiksi ominaisuuksien, rakenteiden, syy- ja seuraussuhteiden analyysit, joiden tavoitteena on uusien hypoteesien, teorioiden ja lainalaisuuksien muodostaminen, todentaminen ja selittäminen.

Soveltava tutkimus, jossa tavoitteena on jokin uuden tiedon avulla toteutettava käytännön sovellus. Pyrkimyksenä voi olla esim. sovellusten etsiminen perustutkimuksen tuloksille tai uusien menetelmien ja keinojen luominen tietyn ongelman ratkaisemiseksi.

Kehittämistyö, jolla tarkoitetaan tutkimuksen tuloksena ja/tai käytännön kokemuksen kautta saadun tiedon käyttämistä uusien tuotteiden, prosessien tai menetelmien aikaansaamiseen tai olemassa olevien olennaiseen parantamiseen.

Tutkimusmääräraha

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksella tarkoitetaan valtion talousarviossa tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennettuja määrärahoja ja myöntämisvaltuuksia eli aikeita käyttää rahaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkiseen rahoitukseen sisältyvät ministeriöiden, valtion virastojen ja laitosten käyttöön kohdennetut t&k-varat sekä valtionavut. Valtion liikelaitosten ja kuntien kehittämistyö ei ole laskelmissa mukana.

Yhteiskuntapoliittinen tavoite

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tarkastellaan tilastoissa tutkimuksen yhteiskuntapoliittisen (sosioekonomisen) tavoitteen mukaan. Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen jakaminen erilaisiin tavoitteisiin riippuu luokittelijan eli tässä yhteydessä rahoittajan näkökulmasta. Jaottelu perustuu Eurostatin kansainväliseen NABS-luokitukseen (Nomenclature for the Analysis and Comparison of Scientific Programmes and Budgets, rev. 2007):

Maa-, metsä- ja kalatalous
Teollisuuden edistäminen
Energia
Maankäyttö, liikennejärjestelmät ja muu infrastruktuuri
Maanpuolustus
Maankamara, vesi ja ilmakehä
Ympäristönsuojelu
Terveydenhuolto
Koulutus
Kulttuuri
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit
Muu yleinen tieteen edistäminen
Yliopistot
Avaruus

Luokitukset

Yhteiskuntapoliittinen tavoiteluokka

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilaston laadinnassa noudatetaan OECD:n määritelmiä ja suosituksia. Tutkimusrahoitus tilastoidaan budjetointi-, ei käyttövuoden mukaan. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoiksi lasketaan se osuus menoista, jolla rahoitetaan kyseisen määritelmän mukaista toimintaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rajaaminen jää kuitenkin kyselyn vastaajalle annettujen ohjeiden ja määritelmien perusteella, mikä saattaa aiheuttaa mittausvirhettä. Tilasto on kokonaistutkimus. Katoa ei käytännössä ilmene, sillä vastaajiin otetaan yhteyttä tarvittavissa määrin.

Oikea-aikaisuus

Talousarvioesitykseen perustuvien ennakkotietojen julkistamisajankohta on tilastovuoden helmikuu (t–10). Hyväksyttyyn tarkistettuun budjettiin perustuvien lopullisten tietojen julkistus on elokuussa (t+8).

Täydellisyys

Tilasto kattaa valtion talousarvion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen kokonaisuudessaan.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Ennakkotiedot tarkentuvat myöhemmin lisätalousarvioiden tai tosiasiallisten maksatustietojen myötä. Lisäksi tietojen tarkentumisesta julkaistaan lyhyt tiedote tilaston kotisivuilla ja tietokantataulukot päivitetään.

Peittovirheet


 

Katovirhe

Tilasto on kokonaistutkimus ja katoa ei käytännössä ilmene. Vastaajiin otetaan yhteyttä, mikäli vastausta ei ole saatu.

Käsittelyvirhe

Kun aineisto saadaan, se tarkistetaan epäjohdonmukaisuuksien varalta. Vastaajia pyydetään tarvittaessa lisätietoja vastauksesta.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

T&k-rahoitustilastojen tuottamat tiedot ovat OECD:n ja EU:n jäsenmaissa kokonaistasolla vertailukelpoisia. Merkittävimmät eroavuudet maiden välillä ilmenevät rahoituksen yhteiskuntapoliittisen tavoitteen mukaisessa luokittelussa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

1995 Tutkimuslaitosten ulkopuolinen rahoitus poistetaan valtion t&k-määrärahoista.
1997 Yliopistolliset sairaalat mukaan laskelmiin.
2015 Luonnonvarakeskus aloittaa, kun Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyivät
2016 Nordforsk-luokitteluun perustuvat tarkemmat alaluokat poistetaan käytöstä ja tilastossa siirrytään NABS 2007 mukaiseen tavoiteluokkien jaotteluun
2018 Business Finland aloittaa (entinen Tekes). Ammattikorkeakoulut erotetaan omaksi luokakseen muusta rahoituksesta.
2019 Ruokavirasto aloittaa, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Maaseutuvirasto Mavi sekä osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskusta yhdistyvät.
2020 Yliopistojen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen määrittely perustuu osin aiempien vuosien toteutuneisiin tutkimusmenoihin ja tutkimusmenojen osuuteen yliopistojen perusrahoituksessa. Tutkimusrahoitukseen vaikuttaa tilastovuodelle 2017 tehty laskentamenetelmän päivitys, ja siitä seurannut toteutuneiden tutkimusmenojen nousu. Vuonna 2020 osaan tutkimuslaitosten tutkimusrahoitustietoihin vaikuttaa laskentamenetelmiin tehty päivitys.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen kokonaistasosta on saatavilla vertailukelpoinen aikasarja vuodesta 1970 alkaen. Organisaation ja hallinnonalan mukainen tieto on saatavilla vuodesta 1984 lähtien. Yhteiskuntapoliittisen tavoiteluokan NABS 2007 mukaista aikasarjaa on tehty vuodesta 2008 ja tätä luokittelua edeltävän Nordforsk-luokituksen mukainen tieto löytyy arkistokannasta vuosilta 1972-1981 ja 1981-2014.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa -tilasto kuvaa julkista t&k-rahoitusta; Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tilasto puolestaan kuvaa t&k-toiminnan menoja.

Sisäinen yhtenäisyys

T&k-menotilastossa (toteuma) oleva julkinen rahoitus ei välttämättä ole sama kuin rahoitustilaston julkinen t&k-rahoitus (aikomukset). T&k-rahoitustilastoon, toisin kuin tutkimustilastoon, sisältyy myös kansainvälisten järjestöjen ja organisaatioiden jäsenmaksuja ja rahoitusosuuksia. T&k-toiminnan perusmääritelmä on molemmissa tilastoissa sama.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Valtion talousarvio ja lisäbudjetit. Tiedonkeruu ministeriöille, virastoille, valtion organisaatioille ja tutkimuslaitoksille.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedot kerätään sähköisellä lomakkeella tutkimus- ja kehittämisrahoitusta saavilta ja jakavilta valtionhallinnon yksiköiltä. Tiedonantajia ovat rahoittajaorganisaatiot, virastot, ministeriöt ja niiden alaiset tutkimuslaitokset. Myös tutkimusprojekti voi olla tilastoyksikkönä. Eräiltä osin tiedot saadaan suoraan talousarvioesityksestä.

Menojen reaalimuutosten laskennassa on indeksinä käytetty Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksiä (2010=100). Valtion kokonaismenot ja menot ilman valtion velkaa on deflatoitu kokonaismenojen indeksillä. Tutkimusmenojen deflaattorina on käytetty valtion kulutusmenojen indeksiä. Arvio kustannusten nousutasosta saadaan valtiovarainministeriöltä.
OECD:n ja Eurostatin käyttöön toimitettavaa vertailuaineistoa varten tarvitaan tarkkaa tieteenaloittaista tietoa yleinen tieteen edistäminen -tavoiteluokan tutkimusrahoituksesta. Yliopistojen t&k-rahoitus -alaluokan tieteenalajako voidaan tehdä t&k-tilaston valmistuttua (t+10), käyttäen korkeakoulusektorin menojen tieteenaloittaista jakaumaa. Muu yleinen tieteen edistäminen -alaluokan tutkimusrahoituksen jaottelussa tieteenaloihin käytetään hyväksi Suomen Akatemian tutkimusaloittaisia rahoitustietoja, jotka saadaan Suomen Akatemialta.

Tiedonkeruun tiheys

Tiedot kerätään vuosittain.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Tiedot tarkistetaan niiden saavuttua epäjohdonmukaisuuksien varalta sekä verrataan tietoja kyseessä olevaan talousarvion momenttiin. Hyväksytyt luvut jaotellaan hallinnonalan, organisaation ja yhteiskuntapolittisen tavoiteluokan mukaan.

Aineiston/datan validointi

Tietoja verrataan muun muassa edellisen vuoden vastaukseen ja talousarvioon. Varmistetaan myös, että ilmoitettu budjettimomentti on oikea ja ettei eri tahoilta saaduissa vastauksissa ole päällekkäisyyttä. Tutkimus- ja kehittäminen -tilaston tuottamia lukuja t&k-toiminnan menoista voidaan käyttää apuna tietojen paikkansapitävyyttä ja oikeellisuutta tarkistettaessa. Vastaajilta pyydetään tarvittaessa lisätietoja.

Menetelmädokumentointi

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa -tilastossa noudatetaan Eurostatin ja OECD:n suosituksia tilastomenetelmistä. Tilastointi pohjautuu OECD:n Frascati-manuaaliin.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Yritystilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalaki sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilaston laadinnassa noudatetaan OECD:n ja Eurostatin suosituksia. Tiede- ja teknologiatilastojen (ml. tutkimus- ja kehittämistoimintatilastot) tuotannossa sovelletaan tilastolakia (280/2004). Lisäksi EU:n tiede- ja teknologiatilastoja koskeva Komission asetus (EY) N:o 753/2004 edellyttää tietojen keruuta ja ohjaa tilastojen laadintaa.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Koska tieto valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta on yhteiskunnallisesti merkittävä asia, Tilastokeskus on pyytänyt valtion tutkimuslaitoksilta luvan julkaista niiden laitoskohtaisia tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevia rahoitustietoja.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa -tilaston tulokset julkistetaan määräpäivänä tilaston kotisivuilla. Kotisivun linkeistä löytyvät muun muassa tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin). Eurostat julkaisee myös tietoja valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta (GBAORD) omilla kotisivuillaan.

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa -tilastojulkistus julkaistaan helmikuun loppupuolella. Lukujen tarkentuessa lopullisiksi julkistetaan asiasta tiedote tilaston kotisivuilla. Myös StatFin-tietokanta päivitetään uusilla tiedoilla.
 

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeet

Tietoja käyttävät Suomessa muun muassa julkinen tiede- ja teknologiahallinto budjettisuunnittelun apuna sekä kansainvälisiä vertailutietoja kokoavat Eurostat, OECD. T&k-tiedoilla on myös yleistä poliittista merkitystä arvioitaessa Suomen ja kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. Mahdollisimman reaaliaikainen tieto on toivottua.

Käyttäjätyytyväisyys

Varsinaisia käyttäjätyytyväisyysmittauksia ei tehdä, mutta sen sijaan järjestetään käyttäjätapaamisia t&k-asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa.

Laatudokumentointi

Eurostatille toimitetaan laaturaportti kahden vuoden välein.

Laadun arviointi

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Palvelusähköposti
tiede.teknologia@stat.fi
Heidi Pirkola
yliaktuaari
029 551 3246

Etsitkö aiemmin julkaistua dokumentaatiota?

Ennen 5.4.2022 julkaistu dokumentaatio löytyy tilaston arkistosivuilta.

Siirry arkistosivuille

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.