14.8.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Yliopistokoulutustilasto on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. Se sisältää tietoja yliopistojen tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista ja suoritetuista tutkinnoista. Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa. Tutkintotietoja käytetään myös Tilastokeskuksen tutkintorekisterin päivittämiseen.

Yliopistokoulutustilaston tiedot perustuvat korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon (VIRTA) opintotietopalvelusta kerättyihin tietoihin. Opiskelijatiedot kuvaavat opiskelijoiden määrää tilastoitavan vuoden syyskuun 20. päivän tilannetta, kun taas tutkintotiedot kuvaavat koko tilastoitavan vuoden aikana suoritettuja tutkintoja.

Tilaston kuvaus

Yliopistokoulutuksen tilasto sisältää tietoja yliopistojen ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen uusista opiskelijoista, opiskelijoista ja tutkinnoista vuosittain.

Vuoden 2002 opiskelijatiedot kuvaavat ajankohdan 20.9. tilannetta. Aikaisempien vuosien tiedot kuvaavat ajankohdan 31.12. tilannetta. Tämän johdosta vuoden 2002 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tutkintotiedot ovat koko kalenterivuoden tietoja. Tilastolain mukaisesti tilaston perustana olevat henkilötiedot ovat salaisia. Niistä tehdyt tilastot ovat pääsääntöisesti julkisia.

Tilaston perusjoukko

Yliopistokoulutustilasto kattaa Suomen kaikki yliopistot, joihin kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön alaiset yliopistot, sekä puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu. Tietoa tuotetaan yliopistoittain.

Opiskelijatiedonkeruu sisältää kaikki tilastovuonna 20. syyskuuta läsnä- tai poissaoleviksi ilmoittautuneet yliopistotutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat. Lisäksi aineisto sisältää ei-tutkintoon johtavista koulutuksista erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien koulutukset sekä erikoistumiskoulutuksia suorittavat. Näitä ei-tutkintoon johtavien koulutusten tietoja ei tarvita itse tilastojulkistusta varten, mutta niitä käytetään H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen aineistoissa sekä tutkintorekisterissä.

Tutkintotiedonkeruu sisältää kaikki tilastovuonna suoritetut yliopistotutkinnot.  Lisäksi aineisto sisältää ei-tutkintoon johtavista koulutuksista valmistuneet erikoislääkärien ja erikoishammaslääkärien suoritukset sekä erikoistumiskoulutusten suoritukset. Näitä ei-tutkintoon johtavien koulutusten tietoja ei tarvita itse tilastojulkistusta varten, mutta niitä käytetään H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen aineistoissa sekä tutkintorekisterissä.

Tilastoyksikkö

Yliopistokoulutustilaston tilastoyksiköitä ovat opiskelija ja suoritettu tutkinto.

Mittayksikkö

Yliopistotilaston tiedot julkaistaan opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen lukumääränä, sekä prosentteina.

Perusajankohta

Tilastossa ei käytetä indeksejä.
 

Viiteajankohta

Yliopistotilasto kuvaa opiskelijamäärää tilastovuoden 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja suoritettujen tutkintojen määrää koko kalenterivuodelta.

Viitealue

Yliopistokoulutustilaston viitealue on koko Suomi.

Kattavuus

Yliopistokoulutustilasto kattaa opetus- ja kultturiministeriön alaiset yliopistot sekä puolustusministeriön alaisen Maanpuolustuskorkeakoulun.

Ajallinen kattavuus

Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen tilastovuoteen 2013 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen. Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot.

Jakelutiheys

Yliopistokoulutustilasto julkaistaan kerran vuodessa toukokuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Käsitteet

Kokopäiväopiskelija

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori-, erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:
- peruskoulukoulutus
- lukiokoulutus
- ammatillinen koulutus
- ammattikorkeakoulukoulutus
- yliopistokoulutus.

Opiskelija

Yliopistotilastossa opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Tutkintoa suorittavia opiskelijoita ovat alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, lisensiaatintutkintoa, tohtorintutkintoa ja ammatillista jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat. Erillisiä aineenopettajan kasvatustieteellisiä opintoja suorittavat on siirretty aineistovuodesta 1993 lähtien ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Opiskelijatiedot ovat vuodesta 2002 alkaen 20.9. tilanteen mukaiset sisältäen yliopistoihin syyslukukauden aikana ilmoittautuneet opiskelijat. Vuoteen 2001 asti opiskelijatiedot olivat 31.12. tilanteen mukaiset.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Osa-aikaopiskelija

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori- , erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Tutkinto

Yliopistotilastossa tutkinnot ovat koko kalenterivuoden (1.1.-31.12.) tietoja. Yliopistoissa suoritettuja tutkintoja ovat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, lisensiaatintutkinnot, tohtorintutkinnot, erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot. Alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi katsotaan myös erilliset erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opintojen suoritukset.



Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus

Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto.

Huomautus:
Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Ulkomaalainen opiskelija

"Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" , "Ammattikorkeakoulutus" ja "Yliopistokoulutus" -tilastoissa ulkomaalaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen. Ulkomaalaisiksi on laskettu lisäksi kaikki ne opiskelijat, joilla ei ole kansalaisuustietoa. Tiedot yliopistokoulutuksen ulkomaalaisista opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Uusi opiskelija

Vuodesta 2012 alkaen yliopistotilastossa uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia,
joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa ko. yliopistossa.

Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ko. yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia.
Yliopistokoulutuksen uusi opiskelija oli vuoteen 2001 asti kalenterivuonna ko. yliopistossa koulutuksen aloittanut.

Yliopisto

Yliopistotilastossa yliopistoilla tarkoitetaan oppilaitostyyppiin 42 kuuluvia oppilaitoksia. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistoissa järjestetään myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.

Yliopistokoulutus

Yliopistokoulutuksella tarkoitetaan yliopistoissa järjestettävää koulutusta. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Lähdeaineiston tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun heikentävästi. Myös tietojen poiminnassa saattaa tapahtua virheitä. Tietojen käsittelyprosessissa aineiston laatu kuitenkin varmistetaan ja korjataan mahdollisuuksien mukaan.

Tarkkuus ja luotettavuus

Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tilaston tuottamiseen käytetään Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannon (VIRTA) opintotietopalvelusta poimittuja tietoja ja Maanpuolustuskorkeakoulun toimittamia tietoja. Opintotietopalvelun tiedot perustuvat korkeakoulujen hallinnollisiin opiskelijarekistereihin. Tietojen laatu on hyvä.

Mahdollisia puuttuvia opiskelija- tai tutkintotietoja ei ole saatu tiedonkeruussa. Puuttuvat tiedot ovat useimmiten puuttuvia henkilötunnuksia. Tämä koskee etenkin ulkomaalaisia opiskelijoita. Henkilötunnuksia täydennettiin aineistoon Tilastokeskuksessa Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmän avulla.

Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys

Yliopistokoulutustilaston tiedot julkaistaan opiskelijatietojen osalta 8 kuukauden viiveellä ja suoritettujen tutkintojen osalta 5 kuukauden viiveellä.

Oikea-aikaisuus

Yliopistokoulutustilaston tiedot julkaistaan opiskelijatietojen osalta 8 kuukauden viiveellä ja suoritettujen tutkintojen osalta 5 kuukauden viiveellä.

Oikea-aikaisuus (ennakko) / TP1

Yliopistokoulutustilastosta ei julkaista ennakkoa.

Täsmällisyys

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Täsmällisyys (käyttäjä) / TP3

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
 

Täsmällisyys (tuottaja) / TP3

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.
 

Täydellisyys

Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoa, tilasto sisältää täten tiedot kaikista Suomen yliopistoissa opiskelevista ja suoritetuista tutkinnoista.

Täydellisyysaste (käyttäjä) / R1_U


 

Täydellisyysaste (tuottaja) / R1_P


 

Tietojen revisioituminen

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietojen revisoitumiskäytännöt

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Otantavirhe

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Keskivirheet (käyttäjä) / A1a


 

Keskivirheet (tuottaja) / A1b


 

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Aineiston tietoihin tehtiin pieniä korjauksia ohjelmallisesti, esimerkiksi oppilaitokseen kirjoille tulon päivämääriä korjattiin oikeaan muotoon.

Peittovirheet

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
 

Ylipeiton osuus / A2


 

Mittausvirhe

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.
 

Katovirhe

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.
 

Yksikkökato / A4


 

Eräkato / A5


 

Käsittelyvirhe

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Mallista johtuva virhe

Ei ole relevanttia tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).
 

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Yliopistokoulutustilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:a. Kansallinen koulutusluokitus 2016 pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen tilastovuoteen 2013 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen. Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot.

Vuodesta 2012 alkaen uudet opiskelijat ovat kyseenomaisen tutkinnon kyseenomaisessa yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa kyseenomaiseen yliopistoon kirjoille tulleita. Myös muut tilastoinnissa tapahtuneet muutokset voivat vaikuttaa eri vuosien vertailtavuuteen.

Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002). Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2001 alkaen kansallisella koulutusluokituksella.

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus / CC2

Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen. Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Yliopistokoulutustilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, tilasto ei sisällä osavuosittaisia tietoja.Tilastotiedot ovat yhtenäisiä eri vuosien välillä.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Kansantalouden tilinpidon tuottavuustutkimuksessa käytetään tutkintorekisterin koulutusastetietoa työssäkäyntitilaston kautta.
Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tilastoista ja muista täydennysaineistoista.

Sisäinen yhtenäisyys

Vuodesta 2002 ja siitä eteenpäin opiskelijatiedot kuvaavat ajankohdan 20.9. tilannetta. Aikaisempien vuosien tiedot kuvaavat ajankohdan 31.12. tilannetta. Tämän johdosta vuoden 2002 ja sen jälkeiset tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin.

Vuodesta 2012 alkaen yliopistokoulutustilastossa uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa kyseisessä yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon kyseisen yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia. Vuoteen 2001 asti yliopistokoulutuksen uusi opiskelija oli kalenterivuonna kyseisessä yliopistossa koulutuksen aloittanut.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Yliopistokoulutustilaston lähdeaineistona käytetään korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) poimittuja henkilöpohjaisten opiskelija- ja tutkintoaineistojen tietoja.

Maanpuolustuskorkeakoulu toimittaa opiskelija- ja tutkintotietonsa erikseen VIRTA:n aineistosta Tilastokeskuksen aineistojen vastaanottopalvelun kautta.

Tiedonkeruumenetelmä

Tiedonkeruutiedostot korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA), toimitetaan CSC-Tieteen tietotekniikan keskus OY:ltä hallinnollisena aineistona sft-palvelimen kautta CSV-muodossa Aineistojen vastaanottopalvelun kautta Tilastokeskukseen.

Tiedonkeruiden tietosisältöä ylläpitää CSC-Tieteen tietotekniikkakeskus OY korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon wiki-sivustolla. Tiedonkeruiden sisältö tarkistetaan vuosittain ennen uutta tiedonkeruukierrosta VIRTA:n viranomaistiedonkeruiden asiantuntijaryhmässä. Ryhmässä on jäsen myös Tilastokeskuksesta. Lisäksi joka kolmas viikko kokoontuu etäkokouksina VIRTA-opintotietopalvelun yhteyshenkilökokous.

Tiedonkeruun tiheys

Tilaston aineisto kerätään kahtena ajankohtana. Tilastovuoden lokakuussa noin 20.10. opiskelijat 20.9. poikkileikkaustilanteen mukaisina ja tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuun alussa tutkinnot koko päättyneeltä kalenterivuodelta.

Yhteisten yksiköiden osuus / A3


 

Tilastollinen tietosuoja

Yliopistokoulutustilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.

Kustannukset ja vastausrasite

Tilastoaineisto on hallinnollinen aineisto, joten se ei aiheuta vastausrasitetta.
 

Menetelmät

Tiedon käsittely

Sekä opiskelija- että tutkintoaineistosta ajetaan tarkistus- ja virhelistat oppilaitoksittain. Tarkistusohjelmat (omansa opiskelijoille ja tutkinnoille) tarkistavat kaikkien yliopistojen tiedot ja tekevät jokaiselle yliopistolle listat virheistä avaimen mukaan sekä pdf-raportin oppilaitoksen opiskelijoista / tutkinnoista. Virhelistat ja raportit lähetetään jokaiselle yliopistolle. Jos yliopiston tiedoista muodostuu tyhjä virhelista, lähetetään vain pdf-raportti ja kerrotaan ettei virheitä löytynyt. Oppilaitokset palauttavat tiedot virhelistan korjauksista Tilastokeskukselle sekä tekevät lisäksi korjaukset itse tietovarantoon. Tilastokeskuksessa korjatut tiedot viedään sas-korjausohjelmalla aineistoon. Jos oppilaitoksen tiedoissa on huomattavan paljon virheitä, niin tiedot voidaan ottaa uudelleen Tilastokeskukseen tietovarannosta, kun oppilaitos on korjannut tietonsa sinne.
Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein.

Korjattuun aineistoon yhdistetään luokituksia koulutusluokituksesta ja oppilaitosrekisteristä. Henkilöille haetaan tietovarastosta kansalaisuus, kotikunta ja äidinkielitiedot väestörekisterin valmistuttua. Virheellisille henkilötunnuksille käytetään oppilaitoksilta ja väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja.

Kun aineistot (opiskelijat ja tutkinnot) ovat valmiit, niin aineistoista ajetaan SAS:lla suorat jakaumat, joita verrataan aineistojen tietoluetteloihin, ja otetaan ylös mahdolliset virheelliset arvot. Virheelliset arvot korjataan siten, että aineisto on yhtäpitävä muuttujaluettelon kuvauksen kanssa.

Aineiston/datan validointi

Yliopistokoulutustilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, yliopistoille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Kausitasoitus

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.
 

Imputointiaste / A7


 

Oikaisut

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.
 

Menetelmädokumentointi

Lähtöaineisto on kokonaisaineisto, johon puuttuvat tiedot täydennetään yliopistoilta.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Väestö- ja elinolotilastot

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Yliopistokoulutus-tilaston perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilö- ja yritystietojen suojausohjeita.

Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, josta yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12§).

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutus (koulutuskoodi tai koulutusala), koulutusaste, yliopisto, koulutusmaakunta ja sukupuoli. Opiskelija- ja tutkintotiedot on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan. Yliopisto-tilaston opiskelija- ja tutkintotiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun yksilöpohjainen aineisto on karkeistettu yliopiston ja koulutusmaakunnan tasolle.  
 
Yliopistokoulutus-tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Yliopistokoulutus-tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisussa -dokumentin periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus, pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampaa alueluokitusta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietojen jakaminen

Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.

Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.

Muu tiedonjakelu

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Saatavuus ja selkeys

Yliopistokoulutustilasto ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu).
Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat
www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus
 

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä. 

Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja, joihin sisältyvät myös yliopistokoulutustilaston tiedot. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saat Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.

Tietojen revisioitumislinjaukset

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Relevanssi

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Käyttäjien tarpeet

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.

Käyttäjätyytyväisyys

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.
 

Laatudokumentointi

Yliopistokoulutus -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadunhallinta

Yliopistokoulutus -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Laadun arviointi

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Yliopistokoulutustilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Laadunvarmistus

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan verkkosivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Yliopistokoulutustilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa (pdf).

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston verkkosivulla.
 

Tilaston asiantuntijat

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.