Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattorit lisätty vuodelle 2020 ja päivitetty tiedolla ulkomaalaisomisteisuudesta

Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa kuvaa suomalaisten yritysten osallistumista globaaleihin arvoketjuihin muun muassa viennin, tuotannon ja työvoiman näkökulmasta. Tässä julkaisussa päivitetään vuoden 2019 indikaattorit tuoreimpiin julkaistuihin tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietoihin perustuen sekä lisätään vuoden 2020 tiedot ennakollisiin tarjonta- ja käyttötaulukoihin perustuen. Vuoden 2020 ennakollisten tietojen tasapainotuksessa on lähtökohtana käytetty vuoden 2019 välituotekäytön korjattua rakennetta. Vuosien 2019 ja 2020 rakenteet saattavat silti poikkeuksellisesta koronavuodesta johtuen poiketa toisistaan hieman tavanomaista enemmän, mikä voi johtaa tietojen laajempaan tarkentumiseen myöhemmin.

Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan indikaattorit jaetaan kolmeen kokonaisuuteen: arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan pääindikaattorit, arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan työvoimaindikaattorit (vuodet 2013–2019) sekä toimialoittainen ulkomaankauppa.

Pääindikaattorit ja työvoimaindikaattorit luokitellaan toimialan lisäksi yritystyyppien mukaan: yritysten ulkomaankauppaan osallistuminen sekä yritysten koko ja konsernisuhde. Tässä julkaisussa tietoja on päivitetty myös uudella yritystyypillä: ulkomaalaisomisteisuudella. Maakohtaisia vienti- ja tuontitietoja ei ole jaoteltu yritystyypeittäin ja ne julkaistaan karkeammalla toimialatasolla (A21) kuin muut indikaattorit (A64).

Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan pääindikaattorit kuvaavat yritysten tuotantoa, arvoketjuja ja ulkomaankauppaan osallistumista arvonlisän näkökulmasta. Arvonlisäviennin indikaattorit kuvaavat sekä kotimaisia että ulkomaille ulottuvia tuotantoketjuja ja antavat tarkemman kuvan erilaisten yritysten rooleista näissä ketjuissa.

Indikaattorien avulla saadaan tarkempaa tietoa esimerkiksi eri toimialojen bruttomääräisestä ja arvonlisäpohjaisesta viennistä (Kuvio 1) sekä erilaisten yritysten roolista viennin mahdollistajina (ks. indikaattori Bruttoviennin kotimainen arvonlisä, tuottajatoimialan mukaan). Kuviossa 1 näkyvä vientiarvojen ero esimerkiksi osoittaa, että suurten bruttoviejätoimialojen viennistä merkittävä osa on ulkomailla tuotettua arvonlisää.

Kotimaisen arvonlisän huomioimisen hyödyllisyyttä havainnollistaa hyvin vertailu tietojenkäsittelypalvelutoimialan ja koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistuksen toimialan välillä. Molempien toimialojen bruttoviennin arvo on suunnilleen viisi miljardia euroa, mutta tietojenkäsittelypalveluiden bruttoviennistä suurempi osa, noin 78 prosenttia, muodostuu Suomessa. Koksia ja jalostettua öljyä valmistavan teollisuuden kohdalla vain 21 prosenttia bruttoviennistä koostuu Suomessa tuotetusta arvonlisästä. Tietojenkäsittelypalvelualan vienti siis sisältää enemmän Suomeen jäävää arvonlisää kuin öljyteollisuuden vienti.

Kymmenen suurimman vientitoimialan joukko ei ole pääpiirteittäin muuttunut edellisen, vuotta 2019 koskevan, julkistuksen tilanteesta. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus on yhä suurin toimialoista sekä bruttoviennin että viennin sisältämän kotimaisen arvonlisän mukaan. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus on sen sijaan ohittanut paperin valmistuksen toiseksi suurimpana vientialana.

Kuvio 1. Bruttoviennin ja kotimaisen arvonlisäviennin arvo toimialoittain, miljoonaa euroa, 2020

Työvoimaindikaattorit kuvaavat työntekijöiden osallistumista globaaleihin arvoketjuihin eri toimialoilla ja erilaisissa yrityksissä. Indikaattorit kuvaavat esimerkiksi eri koulutustason omaavien työllisten jakautumista eri toimialoille ja eroja naisten ja miesten osallistumisessa ulkomaankauppaan.

Kuvio 2 kuvaa ulkomaankauppaan osallistuvien yritysten työvoimaa muihin yrityksiin verrattuna, työllisten koulutustason mukaan. Vuonna 2019 korkeasti koulutettujen osuus oli suurin sekä vientiä että tuontia harjoittavissa yrityksissä. Joko pelkästään vientiä tai pelkästään tuontia harjoittavat yritykset hyödynsivät korkeasti koulutettua työvoimaa vähemmissä määrin, mutta eivät yhtä vähän kuin niissä yrityksissä, jotka eivät harjoittaneet ulkomaankauppaa ollenkaan. Yritykset, jotka eivät harjoittaneet ulkomaankauppaa, hyödynsivät matalasti koulutettua työvoimaa hieman muita yrityksiä enemmän, mutta enemmistö näidenkin yritysten työvoimasta oli kuitenkin koulutukseltaan keskitasoa.

Kuvio 2. Työntekijöiden osuus koulutustason ja yrityksen ulkomaankauppaan osallistumisen mukaan, %, 2019

Toimialoittainen ulkomaankauppa kuvaa tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppaa sekä arvonlisäpohjaista ulkomaankauppaa toimialan ja kauppakumppanimaan mukaan. Ulkomaankaupan tiedot näyttävät esimerkiksi Suomen tärkeimmät kauppakumppanimaat bruttoviennin ja arvonlisäviennin näkökulmasta.

Venäjän hyökkäyksen johdosta ulkomaankaupan alueellisiin tietoihin kohdistuu entistä suurempaa mielenkiintoa. Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tilaston tietoja on hyödynnetty Tieto&trendit -artikkelissa sekä Tilastokeskuksen infosivulla hyökkäyksen vaikutuksista. Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tietojen pohjalta voidaan esimerkiksi nähdä, että vuoden 2013 jälkeen Venäjän viennin synnyttämä kotimainen arvonlisä on laskenut yli miljardilla eurolla. Sen sijaan tarkastellessa Suomen kokonaisviennin taustalla olevaa ulkomaista arvonlisää, joka on peräisin Venäjältä, maan merkitys näyttäytyy erilaisena. Venäjällä tuotetun arvonlisän merkitys Suomen viennissä laski vuoteen 2015 asti, mutta kääntyi sitten nousuun. Vuotta 2020 koskevien tietojen perusteella Venäjältä peräisin olevan arvonlisän arvo Suomen bruttoviennissä oli likimain samaa tasoa kuin vuonna 2013 eli ennen Krimin valtausta.

Kuvio 3. Kotimaisen arvonlisän vienti Venäjälle ja Venäjältä peräisin olevan arvonlisä kaikessa viennissä, miljoonaa euroa , 2013–2020

Suomen arvonlisäpohjaista ulkomaankaupan tilastointia on kehitetty Tilastokeskuksen ja OECD:n kanssa yhteistyössä perustuen OECD:n ja WTO:n luomaan Trade in Value Added-kehikkoon (TiVA). Yhteistyössä on panostettu tietojen tuottamiseen aiempaa lyhyemmällä aikaviiveellä sekä aiempaa tarkemmalla tasolla. Kehitystyön tuloksena syntyy tarkempi kuva suomalaisten yritysten integroitumisesta globaaleihin arvoketjuihin sekä integroitumisasteen vaikutuksista esimerkiksi työpaikkoihin.

Kokeellisten tilastojen alla julkaistavat indikaattorit ovat osa Tilastokeskuksen ja OECD:n vuosina 2019 ja 2020 toteuttaman yhteisprojektin tuloksia. Yhteisprojektin loppuraportti Globalisation in Finland: Granular Insights into the Impact on Businesses and Employment perustuu arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan ensimmäisen julkaisun indikaattoreihin, joita osaltaan päivitetään tässä julkaisussa.

Tietokantataulukot sisältävät esitettyjen tietojen lisäksi lukuisia arvonlisäpohjaista ulkomaankauppaa kuvaavia muuttujia eri tarkkuustasoilla. Muuttujien selitykset löytyvät kokeellisen tilaston menetelmäselosteesta otsikon Indikaattorit alta. Tulevia julkaisuja voidaan muokata käyttäjätarpeiden mukaan, esimerkiksi muuttamalla julkaistavia yritysjaotteluita.

Arvonlisäpohjaisen ulkomaankaupan tiedot pyritään päivittämään jatkossa vuosittain maaliskuussa. Tiedot täydentyvät uusilla vuositiedoilla ja lisäksi edellisten vuosien tiedot päivitetään vastaamaan viimeisimpiä kansantalouden tilinpidon tietoja ja panos-tuotosrakenteita.

Lisätietoja: yliaktuaarit Kasperi Lavikainen 029 551 3674 ja Merja Myllymäki 029 551 3533

Vastaava osastopäällikkö Katri Kaaja

Taulukot