Julkaistu: 6.7.2005

Britti tienaa kymmenen kertaa enemmän kuin baltti

EU-maiden väliset suuret palkkaerot kutistuvat puoleen, kun otetaan huomioon ansioiden ostovoima.

EU-alueen suurimmat keskimääräiset vuositulot ansaitaan Tanskassa, Britanniassa ja Luxemburgissa. Pienimmät tulot taas ovat Latviassa, Liettuassa ja Virossa. Tämä tulos saadaan tarkasteltaessa puhtaasti euromääräisiä keskiansioita.

Kun palkat suhteutetaan ostovoimaan, on korkein keskimääräinen palkkataso Luxemburgissa ja sen jälkeen Britanniassa ja Saksassa. Häntäpää eli Latvia, Liettua ja Viro pysyy samana myös ostovoimaan suhteutettuna.

Erot maiden välisissä palkkatasoissa kutistuvat kuitenkin huomattavasti, kun otetaan huomioon palkkojen paikallinen ostovoima. Euroissa latvialaisten ansiot ovat vain yksi kymmenesosa saksalaisten keskiansioista, mutta ero pienenee yhteen viidesosaan ostovoimapariteeteilla laskien.

Keskipalkka teollisuudessa ja palveluissa vuonna 2002

  Euroina Ostovoima-korjattuna Miehet Naiset Keskiasteen
koulutuksen
palkka
korkea-
asteen
palkasta, %
EU 25 28 020 28 020 31 070 22 520 63
Luxemburg 38 100 37 230 40 680 32 720 63
Iso-Britannia 38 540 33 560 44 650 28 660 63
Saksa 34 620 33 460 38 100 28 010 57
Alankomaat 33 680 33 030 36 340 28 440 64
Itävalta 32 430 32 510 36 140 25 630 58
Tanska 41 740 32 410 44 940 35 580 75
Belgia 30 690 30 650 32 330 27 090 63
Ranska 29 140 29 040 31 220 25 200 60
Irlanti 32 190 27 920 36 680 27 880 68
Italia 25 810 27 480 27 490 22 250 68
Suomi 30 970 26 110 33 180 27 150 76
Ruotsi 32 060 25 620 33 980 28 270 67
Espanja 21 060 24 710 23 060 16 750 74
Kypros 22 320 24 350 25 050 17 590 67
Kreikka 18 750 22 470 21 010 15 000 57
Portugali 13 610 17 770 14 860 11 700 51
Slovenia 11 280 16 420 11 790 10 480 45
Tšekki 7 210 13 950 8 070 5 860 50
Slovakia 5 710 13 130 6 550 4 710 49
Puola 7 070 11 950 7 510 6 310 51
Unkari 5 910 11 020 6 300 5 340 37
Viro 4 930 9 420 5 630 4 120 56
Liettua 4 100 8 320 4 480 3 600 57
Latvia 3 620 7 170 4 050 3 140 52

Suuret tulot, suuret erot

Suurimmat sukupuolten väliset palkkaerot EU-alueella olivat Englannissa ja Kyproksella. Näissä maissa naisten palkat olivat keskimäärin 30 prosenttia pienemmät kuin miesten tulot.

Pienimmät erot, alle 20 prosenttia, olivat Sloveniassa, Unkarissa, Puolassa, Liettuassa, Belgiassa, Ruotsissa sekä Suomessa. Erot eivät kuitenkaan sellaisenaan heijasta naisten ja miesten välistä palkkakuilua tai samasta työstä maksettavaa erisuuruista palkkaa, koska tarkastelussa ei ole huomioitu ammatin vaikutusta tulotasoon.

Koulutus näkyy palkassa vähiten Suomessa

Suomessa keskiasteen ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkat ovat lähempänä toisiaan kuin missään muussa EU-maassa. Vuonna 2002 keskiasteen koulutuksen saaneiden keskipalkka oli 76 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskiansioista.

Espanjassa ja Tanskassa palkkaero keski- ja korkea-asteen suorittaneiden välillä oli Suomen jälkeen EU-alueen alhaisimpia.

Suurin ero oli Unkarissa, jossa keskiasteen käynyt ansaitsi vain 37 prosenttia korkeakoulutuksen hankkineen palkasta. Myös Tšekissä, Sloveniassa, Slovakiassa, Liettuassa, Latviassa sekä Puolassa koulutukseen perustuva palkkaero oli suuri.

Tiedot perustuvat Eurostatin vuoden 2002 palkkarakennekartoitukseen.

- Liisa Salekari

Lähde: Eurostat News Release 68/2005


Päivitetty 6.7.2005