Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Julkaistu: 7.7.2002

Informaatiosta yhä pienempi osuus hyötykäyttöön

Informaatiotulvasta tai infoähkystä on puhuttu pitkään. Nyt tuon 'ongelman' suuruusluokkakin on tiedossa. Amerikkalaisen Berkeley'n yliopiston tutkijat ovat arvioineet, että vuoteen 2002 mennessä ihmiskunta on tuottanut informaatiota 24 eksatavun edestä. Yksi tavu muodostuu kahdeksan bitin jonosta ja yksi eksatavu on luokkaa 10 potenssiin 18. Suurista luvuista on siis kyse.

Vuodesta 1999 informaation määrän arvioidaan kaksinkertaistuneen, mikä merkitsee noin 25-26 prosentin vuosittaista reaalikasvua. Kyse on siis mitä ilmeisemmin todellisesta ilmiöstä, vaikka luvut olisivatkin vain suuntaa-antavia.

Selityksiä informaation nopealle kasvulle löytyy niin kysyntä- kuin tarjontapuolelta. Yrityksille tiedosta on tullut keskeinen tuotannontekijä. Myös yhteiskuntia ohjataan yhä vain kattavammalla ja yksityiskohtaisella informaatiolla. Samalla informaation tuotanto-, käsittely-, jakelu- ja varastointikustannukset ovat merkittävästi alentuneet.

Tietokoneiden kehitys näyttää edelleen noudattavan suurin piirtein Mooren lakia, jonka mukaan mikrosirun kapasiteetti kaksinkertaistuu puolentoista vuoden välein. Jos tämä kehitys jatkuu vielä esimerkiksi 15 vuoden ajan, kuten uskotaan, se nostaisi tietokoneen kapasiteetin 1000-kertaiseksi nykyisestä. Informaation varastointikustannukset ovat alentuneet noin 99 prosenttia vuosikymmenen takaiselta tasoltaan. Yhden megatavun varastointikustannukset ovat nykyisin noin 0,15 euroa eikä pohjaa tältäkään osin ole vielä saavutettu.

Kovalevykustannukset gigatavua kohti

kuva

Valtaosa Berkeley'n tutkijoiden jäljittämästä informaatiosta on puhelin- ja sähköpostiliikenteen välittämää informaatiota. Sähköpostiliikenteen synnyttämän informaation volyymi on noin 5000-kertainen webin informaatiosisältöön verrattuna. Noin 90 prosenttia informaatiosta on digitaalisessa muodossa ja painetun informaation osuus on vain 0,003 prosenttia kaikesta informaatiosta.

Myös yritysten keräämien tietokantojen laajeneminen vauhdittaa informaation kasvua. Esimerkiksi amerikkalainen vähittäiskauppaketju Wal Mart on rakentanut tietokannan, joka sisältää yli 200 teratavun (1 teratavu sisältää 1 000 miljardia tavua) edestä informaatiota. Tietosuojalainsäädännön kiristyminen ei juuri näytä hidastavan yritysten tietokantojen kasvua. Tämäntyyppisistä kaupallisista tietokannoista on tullut keskeinen liiketoiminnan ohjausväline niin strategisesti kuin operatiivisestikin.

Kiihtyvän kaksinkertaistumisen laki pätee myös tieteelliseen tietoon. OECD:n arvion mukaan tieteellisen tiedon määrä nykyisin kaksinkertaistuu noin 5-7 vuoden välein. Vuoteen 2020 mennessä tämän kaksinkertaistumisen arvioidaan tapahtuvan jo muutaman kuukauden välein.

Johtopäätöksissään Berkeley'n tutkijat kiinnittävät huomiota muun muassa informaation "demokratisoitumiseen". Ihmiskunnan synnyttämä valtava informaatiomassa alkaa olla yksityisenkin ihmisen ulottuvilla muutaman näppäimistön painalluksen takana. Kuka tahansa voi myös synnyttää uutta informaatiota ja julkaista sitä internetissä.

Toisaalta ajankäyttötutkimukset niin Suomesta kuin muualtakin osoittavat, että yksityisten ihmisten käyttämä vapaa-aika median seuraamiseen ja informaation hankintaan ei näytä kasvavan. Laajenevasta informaatiomassasta yhä vain pienempi osuus poimitaan siis todelliseen käyttöön. Samalla ajankäytön rakenne muuttuu; internet ja tietokonepelit nakertavat perinteisen median seurantaan käytettyä aikaa. Etenkin sanoma- ja aikakauslehdet sekä kirjat näyttävät menettävän 'markkinaosuuksiaan'.

Informaation kysynnän kasvu ilmenee selvemmin työpaikoilla. Erään amerikkalaisen selvityksen mukaan keskivertotyöntekijä käsittelee nykyisin informaatiota yhden vuoden aikana enemmän kuin 1900-luvun alun työntekijä koko elinaikanaan.

Informaation määrän nopea kasvu merkitsee todennäköisesti myös informaation uusiutumisvauhdin nopeutumista. Alvin Toffler on puhunut tiedon käyttökelpoisuuden heikkenemisestä; hänen mukaansa puolen vuosikymmenen takaisesta tiedosta enää nelisen prosenttia on käyttökelpoista.

Tällaiset kehitysnäkymät herättävät tietenkin monenlaisia ajatuksia. Aineksia niin toiveikkaisiin kuin synkempiinkin skenaarioihin on olemassa.


Päivitetty 7.7.2002

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi