Julkaistu: 5.8.2003
Väestöllinen huoltosuhde kurjistuu
Mitä lähemmäksi suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen tulee, sitä enemmän julkisuudessa siitä keskustellaan. Monet kunnat taistelevat elinkelpoisuuden rajalla - syy löytyy ikärakenteesta.
Ikäpyramidi on oiva tapa kuvata väestön ikärakennetta tietyllä hetkellä, mutta ikärakennetta voidaan tarkastella myös laskemalla väestöstä erilaisia tunnuslukuja. Näissä tunnusluvuissa verrataan tietyssä iässä olevia esimerkiksi koko väestöön. Tulokseksi saadaan suhdeluku, jolla voidaan verrata esimerkiksi kuntien ikärakenteita - lasketaan lasten osuutta, työikäisten osuutta ja vanhuseläkeikäisten osuutta koko väestöstä.
Koko väestön ikärakenteen kuvaamiseen yhdellä luvulla on kehitetty myös joukko erilaisia lukuja, joista yleisempään käyttöön on jäänyt väestöllinen huoltosuhde ja väestön taloudellinen huoltosuhde. Jossakin näkee käytettävän näistä nimitystä elatussuhde. Kumpi sitten on parempi ja vähemmän 'leimaava', jääköön kunkin omaan harkintaan. Joka tapauksessa huoltosuhde-sana on ollut virallisemmin käytössä.
Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään. Taloudellisessa huoltosuhteessa verrataan taas työssäkäyviä muuhun väestöön. Luvut esitetään usein 100 työikäistä kohti (katso kaavat Tilastokeskuksen verkkokoulusta osoitteesta: http://www.tilastokeskus.fi/verkkokoulu ).
Taloudellinen huolto- suhde on epävarmojen ennusteiden varassa
Taloudellisessa huoltosuhteessa verrataan niitä henkilöitä, jotka ovat töissä, muuhun väestön- osaan. Idea tietysti on se, että työssäkäyvät kustantavat niitä henkilöitä, jotka eivät ole työssä. Selkeitä tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi lapset, koululaiset, opiskelijat työttömät ja toimeentulotuella elävät.
Eläkeläiset saavat eläkettä, jonka he ovat joskus osittain maksaneet, mutta työssäkäyvät joutuvat osalle eläkkeellä olevista maksamaan verojen kautta lisää eläkettä. Taloudellinen huoltosuhde on kuitenkin lähellä sitä lukua, joka kuvaa huollettavien ja huoltajien välistä todellista suhdetta.
Taloudellisen huoltosuhteen ainoa ongelma on, että monista maista sitä ei saa kuin väestölaskentavuosilta eli kymmenen vuoden välein. Lisäksi sen ennustaminen tulevaisuuteen on lähes mahdotonta ja tarvitsisi tuekseen pitemmän ajan taloudelliset ennusteet. Nehän ovat ennusteista epävarmimpia.
Sen sijaan väestöllinen huoltosuhde on helppo laskea, ja useimmat maat pystyvät laskemaan sen joka vuosi. Suurin puute on, että väestöllinen huoltosuhde mittaa vain ikärakenteen muuttumista, eikä siihen vaikuta mitään se, tekeekö henkilö työtä vai ei. Vaikka väestöllinen huoltosuhde vertaa vain ikärakennetta, on se kuitenkin hyvä tunnusluku vertailtaessa eri väestöjä toisiinsa.
Väestöllinen huoltosuhde lasketaan yleensä kansainvälisissä vertailuissa ottamalla lapsiin mukaan 0-14-vuotiaat ja eläkeikäisiin mukaan 65 vuotta täyttäneet. Näin työikäisiä ovat 15-64-vuotiaat. Nyt kuitenkin monissa maissa suurin osa lapsista - tai paremminkin nuorista - ovat opiskelemassa vielä reilusti 15-ikävuoden jälkeen. Muutoksia on myös tapahtunut vanhimmassa ikäluokassa. Eläkkeelle lähdetään yhä nuorempina. Suomalaisten keskimääräinen eläkeikä on ollut jo vuosia 59 vuotta. Eläkeiän keskiarvon nostoon ei näytä mitkään toimenpiteet purevan - ainakaan lyhyellä tähtäimellä.
Huollettavia yhä enemmän
Oheisessa kuviossa on esitetty väestöllinen huoltosuhde vuodelta 2002 Suomen kunnissa. Väestöllinen huoltosuhde on laskettu siten, että huollettaviin on otettu 0-19-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat. Näin huoltajiksi ovat jääneet 20-59-vuotiaat. Kun luku on 100, on molempia yhtä paljon, luvun ollessa alle sadan on vielä toivoa jäljellä, mutta kun luku ylittää yli sadan, niin huollettavia on jo enemmän.
Väestöllinen huoltosuhde kunnittain vuonna 2002
Väestöllinen huoltosuhde on yli sadan jo 181 kunnassa. Syyt liittyvät syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitykseen. Pohjanmaa - Pohjois-Pohjanmaa -alueella väestöllisen huoltosuhteeseen vaikuttaa korkea hedelmällisyys, mutta muu osa maata on jo menettämässä voimakkaan maassamuuton takia luonnollisen väestönkasvunsa - ja tilanne tulevaisuudessa vain pahenee.
Mauri Nieminen
Päivitetty 5.8.2003
Lisätietoja:sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi