Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Julkaistu: 15.12.2003

Maahanmuuttajat opiskelevat ahkerasti

Parantavatko koulutus ja kielitaito maahanmuuttajien työn saantia? Eivät ainakaan itsestään selvästi ja suoraviivaisesti. Maahanmuuttajien elinolotutkimus 2002 kertoo selvistä eroista eri ryhmien välillä. Parhaiten ovat työllistyneet virolaiset, heikoimmin somalialaiset.

Seppo Paananen ja Kirsti Pohjanpää

Tilastokeskus selvitti viime vuonna venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten maahanmuuttajien asumista, työtä, terveydentilaa ja muita hyvinvointiin liittyviä asioita. Nämä ryhmät valittiin, koska ne ovat suomalaisittain suuria ja edustavat lähialuemuuttoa ja pakolaisuutta, Suomeen muuton keskeisiä ryhmiä.

Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa koulutusta ja maan valtakielten suomen ja ruotsin taitoa. Pohjoismaisen integraatioajattelun perusoletuksiin kuuluu se, että niin puutteellinen koulutus kuin heikko kielitaitokin hidastavat maahanmuuttajien työn saamista ja yhteiskuntaan sopeutumista. Vastaavasti ajatellaan, että riittävä koulutus ja suomen kielen osaaminen ovat työn saamisen perusedellytyksiä.

Seuraavassa verrataan maahanmuuttajaryhmien koulutusta ja kielitaitoa sekä ryhmien työmarkkinamenestystä. Tällä tavalla saadaan käsitystä siitä, kuinka vahvalla pohjalla koulutusoptimismiin nojaava integraatioajattelu lepää. Toisaalta tulokset antavat viitteitä myös siitä, ovatko maahanmuuttajat hyötyneet koulutusta ja kielitaitoa koskevista satsauksistaan. Maahanmuuttopolitiikan uusien linjausten mukaan Suomi yrittää tulevaisuudessa houkutella erityisesti hyvin koulutettuja maahanmuuttajia.

Somalialaisten työllistyminen heikkoa

Tutkituista maahanmuuttajaryhmistä ovat virolaiset työllistyneet parhaiten. Vuonna 2001 joka viides virolainen oli työtä vailla, kun venäläisistä ja vietnamilaisista oli työttömänä noin 40 prosenttia ja somalialaisista jopa joka toinen. Kaikissa ryhmissä pääkaupunkiseudulla asuvat olivat työllistyneet jonkin verran paremmin kuin muulla Suomessa asuvat maahanmuuttajat.

Ikärakenteen puolesta somalialaiset voisivat olla halutuinta työvoimaa. Pääosa somalialaisista ja vietnamilaisista on nuoria, ja somalialaisten joukossa on erityisen vähän on yli 45-vuotiaita. Sen sijaan tutkimukseen osallistuneiden venäläisten ja virolaisten ikäjakauma muistuttaa hyvin paljon suomalaisten ikäjakaumaa.

Vuosina 1991-2001 Suomeen muuttaneiden venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten työttömyysasteet (%)

kuva

Venäläiset ja virolaiset hyvin koulutettuja

Varsinkin tietotekniikan yhteydessä toistellaan loputtomasti, että Suomen kaltaisen pienen maan voima on koulutuksessa ja osaamisessa. Maahanmuuttajien elinolotutkimuksen ryhmät jakautuvat koulutuksen suhteen kahteen joukkoon.

Joka neljännellä somalialaisella ja joka viidennellä vietnamilaisella ei ole edes perustason tutkintoa. Erityisen huonosti koulutettuja ovat somalialaiset naiset, mutta myös vietnamilaisilla naisilla on miehiä huonompi koulutustaso.

Sen sijaan venäläiset ja virolaiset ovat hyvin koulutettuja, lähes 90 prosentilla on vähintään keskiasteen tutkinto. Vastaavantasoinen tutkinto on noin 70 prosentilla suomalaisista.

Oheisessa taulukossa ovat sekä ennen että jälkeen Suomeen muuton suoritetut tutkinnot. Maahanmuuttajat ovat innokkaita opiskelijoita, sillä lähes 40 prosenttia vastanneista on suorittanut jonkin tutkinnon Suomeen saapumisensa jälkeen. Näistä yleisimpiä ovat ammatilliset tutkinnot, jollaisen on suorittanut noin joka viides. Lisäksi joka kymmenes somalialainen ja vietnamilainen on suorittanut peruskoulun ja vietnamilaisista 13 prosenttia on käynyt myös lukion Suomessa. Perus- ja keskiasteen tutkintoja suorittavat lähinnä 20-35-vuotiaat. Korkea-asteen tutkinnon on suorittanut Suomeen muuttonsa jälkeen noin 6 prosenttia vastanneista.

Tutkimuksen perusteella ei synny selkeää kuvaa siitä, mikä on koulutuksen ja työssä käynnin yhteys. Virolaisten ja vietnamilaisten työllistyminen ei juuri lainkaan tunnu olevan yhteydessä tutkintoon, kun taas työssä olevilla venäläisillä ja somalialaisilla oli jonkin verran parempi koulutus kuin työllistymättömillä maanmiehillään.

Maahanmuuttajien (20-64 v.) sekä koko väestön1 (25-64-v.) koulutustaso, %

Koulutustaso Venäläiset Virolaiset Somalia-
laiset
Vietnami-
laiset
Suoma-
laiset
Ei koulutusta 2 2 24 19 -
Perusaste 7 10 27 34 28
Keskiaste 53 67 39 39 40
Korkea-aste 38 21 10 8 32
Yhteensä 100 100 100 100 100
Vastaajia 525 308 324 193

1 Koko väestöä (25-64 v.) koskevat tiedot ovat vuodelta 2001.
Lähde: Väestön koulutusrakenne. Tilastokeskus.
Maahanmuuttajaryhmiä koskevat tiedot: Maahanmuuttajien elinolotutkimus 2002. Tilastokeskus. Pohjanpää ym. 2003.

Vietnamilaisilla yllättävän huono suomi

Yleensä ajatellaan, että juuri Suomessa maan valtakielten osaaminen on työn saannin tärkeimpiä edellytyksiä. Virolaiset arvioivat odotetusti oman kielitaitonsa selvästi paremmaksi kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Vain 3-5 prosenttia virolaisista piti vaikeana selvitä arkisissa tilanteissa suomen kielellä. Sen sijaan joka kolmannella vietnamilaisella, joka neljännellä somalialaisella ja noin joka viidennellä venäläisellä on vaikeuksia suomen kielen kanssa.

Venäläiset ja virolaiset miehet ja naiset arvioivat kielitaitonsa kuta kuinkin yhtä hyviksi. Sen sijaan pakolaismiehet arvioivat selviävänsä keskimäärin useammasta kielenkäyttötilanteesta kuin pakolaisnaiset. Alle 35-vuotiaat somalialaiset ja vietnamilaiset arvioivat kielitaitonsa hiukan paremmaksi kuin vanhemmat maanmiehensä.

Suomen tai ruotsin kielen osaaminen on selvästi yhteydessä työllistymiseen. Työssä olevat maahanmuuttajat arvioivat järjestään kielitaitonsa paremmaksi kuin työttömät. Myös opiskelijoiden kielitaito on keskimääräistä selvästi parempi. Erityisen suuria erot olivat somalialaisten ja vietnamilaisten parissa. Työssä tai opiskelemassa olevat somalialaiset arvelivat selviävänsä suomen kielellä keskimäärin 6,4 kielenkäyttötilanteessa seitsemästä, kun taas muut somalialaiset arvioivat kielitaitonsa vähintään melko hyväksi vain 3,8 tilanteessa. Vietnamilaisten osalta tilanne on vastaavanlainen: työssä tai opiskelemassa olevat vietnamilaiset saavat keskimäärin 5,2 ja muut vietnamilaiset 3,1 hyvän kielitaidon pistettä.

Kielitaidon ja työllistymisen yhteyttä pohdittaessa on otettava huomioon se, että kielitaito saattaa olla joko syy tai seuraus. Työ tai opiskelupaikan voi saada kielitaidon ansiosta, mutta toisaalta työssä olo ja opiskelu parantavat kielitaitoa. Myös koulutuksen yhteys kielitaitoon vaikuttaa: sekä somalialaiset että vietnamilaiset pitivät omaa kielitaitoaan sitä heikompana, mitä vähemmän koulutusta heillä oli. Lähimuuttajien osalta kielitaidon ja koulutuksen yhteys ei ollut niin selvä.

Suomen (tai ruotsin) kielen taito melko huono tai erittäin huono eräissä kielenkäyttötilanteissa, %

Kielenkäyttötilanne Venäläiset Virolaiset Somalia-
laiset
Vietnami-
laiset
Keskustelu ystävien kanssa 17 4 30 36
Lääkärissä käynti ilman tulkin apua 17 3 21 27
Selviää nykyisessä työssä 9 3 12 17
Asiointi puhelimitse sosiaali- ja
työnvälitys-virkailijoiden sekä työnantajien kanssa
23 5 27 33
Radion ja tv:n uutisten ja
ajankohtaisohjelmien ymmärtäminen
26 4 26 37
Sanoma- tai aikakauslehtien lukeminen 23 5 27 41
Kirjallisen työpaikkahakemuksen tekeminen 26 11 34 35

Työmarkkinoiden suvaitsevaisuus koetuksella

Suomessakin maahanmuuttajakeskustelu on ajankohtaistumassa työvoimapulan vuoksi. Lähivuosikymmeninä muuttajia on jopa houkuteltava Suomeen. Muut länsimaat kilpailevat samoista osaajista, eikä ole itsestään selvää, että Suomi pärjää työvoimakilpailussa. Tulevista muuttajista keskustellaan työvoimapotentiaalina, mutta maassa jo olevista ihmisistä puhutaan usein integroimisen ongelmina.

Maahanmuuttajien integroitumisesta puhuttaessa oletetaan, että koulutuksen ja kielitaidon kaltaiset kompetenssit auttavat saamaan töitä. Tulosten mukaan venäläisten ja virolaisten koulutus on hyvällä tolalla, mutta pakolaisten koulutuksessa on pahoja puutteita. Maahanmuuttajaryhmien koulutustaso parantuu sitä mukaa, kun lapset käyvät suomalaista koulua.

Myös kielitaito kehittyy, kun maassa asumisaika kasvaa. Lienee kuitenkin selvää, että pelkkä maassa asuminen ei kehitä kielitaitoa, kuten vietnamilaisten, Suomessa pisimpään asuneiden pakolaisten kohtalaisen heikko suomen kielen taito osoittaa. Kielen oppimiseksi tarvitaan koulutusta, motivaatiota ja tilaisuuksia harjoitella uutta kieltä.

On kiinnostavaa seurata, kuinka venäläisten työmarkkinaura kehittyy tulevaisuudessa. Tällä hetkellä venäläisten työllisyystilanne ei ole kovin hyvä. Koulutuksesta sen ei pitäisi olla kiinni, sillä lähes 40 prosenttia venäläisistä on suorittanut tutkinnon joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että koko väestön yliopiston tai ammattikorkeakoulun suorittaneiden osuus on runsaat 30 prosenttia.

Virolaiset ovat jo lyöneet itsensä läpi työmarkkinoilla. Heidän työllistymisensä syinä on hyvän koulutuksen ohella hyvä suomen kielen osaaminen ja varmasti myös kulttuurisesta läheisyydestä johtuvaa selviämistä.

Myös Suomessa pitkään asuneet vietnamilaiset ovat jo löytäneet paikkansa. Tutkimuksen mukaan lähes kaikki, 90 prosenttia työssä olevista, työskentelevät yksityisellä sektorilla. Vietnamilaiset elävät yhteisöllistä elämää ja arvatenkin ainakin osa työskentelee omissa tai maanmiestensä omistamissa yrityksissä. Suljetuilla työmarkkinoilla koulutuksen ja kielitaidon puutteet eivät haittaa yhtä paljon kuin avoimilla.

Somalialaisten ei ole kovin hyvin onnistunut päästä työhön, vaikka he ovat nuoria ja terveitä. Eräs ongelma on suhteellisen alhainen koulutustaso, joka tosin korjaantuu hyvää vauhtia, kun lapset käyvät suomalaista koulua. Työtä odotellessaan aikuisetkin somalialaiset ovat opiskelleet varsin ahkerasti. Kun toisen polven somalialaisten koulutus ja kielitaito ovat kohdallaan, mitataan myös suomalaisten työmarkkinoiden suvaitsevaisuutta toden teolla.

Lähteet: Pohjanpää, Kirsti (2003): Maahanmuuttajanaiset ja -miehet työelämässä. Hyvinvointikatsaus 2003:4.
Pohjanpää, Kirsti, Paananen, Seppo & Nieminen, Mauri (2003): Maahanmuuttajien elinolot. Venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elmää Suomessa 2002. Elinolot 2003:1. Tilastokeskus 2003.


Päivitetty 15.12.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi