Summan ongelma

Viime kolumnin lopussa mainitsin, että summaviivakuviolle löytyy vaihtoehtoja, joissa välitettävän informaation määrä lisääntyy (verrattuna summaviivakuvioon) ja samalla voidaan välttää väärinymmärtämisen vaara. Summaviivakuvion käytölle ei ole varsinaista estettä, jos kaikissa sarjoissa vaihtelu on suhteellisen vähäistä ja erityisesti jos vaihtelu on säännöllistä. Jos taas yhdessä tai useammassa esitettävässä muuttujassa on huomattavaa vaihtelua tai hyvin voimakas trendi, summaviivakuvio ei sovellu ollenkaan.

Summaviivakuvion käytön perusteena on useimmiten se, että sillä pystytään esittämään hyvin jonkin kokonaisuuden summan muutokset. On huomattava, että tällaisen kumulatiivisen viivakuvion käytön ehdoton edellytys on, että summalla on järkevä tulkinta. Se ei vielä riitä perusteeksi, että kaikissa osamuuttujissa on käytetty samaa mittayksikköä, vaan niiden pitää myös muodostaa kokonaisuus. Vastaava vaatimushan koskee summapylväskuvioita.

Kuviossa 1 on esimerkki summaviivakuviosta. Siinä on esitetty kolmen suurimman energian käyttäjäryhmän energian kulutuksen muutos. Selkeästi kuviosta näkyy liikenteen energian kulutuksen kasvu. Samoin energian kokonaiskulutus on selkeästi kasvanut. Lämmitykseen käytetyn energian kulutus näyttää laskeneen, mutta teollisuuden energiankulutuksen muutoksista on vaikea mennä sanomaan mitään.

Kuvio 1

Vastaavan informaation, ja vielä tarkemmin esitettynä, saa esille muullakin tavoin. Kuviossa 2 ovat samat luvut, mutta viivakuviona. Kokonaiskulutus on esitetty pylväskuviona "taustalla". Yksittäisiä kuluttajaryhmiä varten on oma asteikko vasemmalla, ja oikealla on eri asteikko kokonaiskulutukselle. Tässä tilanteessa eri asteikkojen käyttö ei olisi välttämätöntä, mutta joissain tilanteissa sekin on tarpeen, jotta summa tulisi havainnollisemmin esille. Viivakuviota varten olevan asteikon ei itse asiassa olisi tarvinnut alkaa nollasta. Tässä tapauksessa kuluttajaryhmien väliset vaihtelut olisi saanut paremmin esille toisenlaisella asteikolla, mutta vasemman puoleisen ja oikean puoleisen asteikon hilaviivojen yhteensovittamisessa tämä tuntui parhaalta ratkaisulta.

Kuvio 2

Kuvioon 1 verrattuna kuviosta 2 saa paljon enemmän irti. Siitä näkee esimerkiksi sen, että liikenteen energiankulutus on ollut laskussa koko ajan. Lämmitykseen ja teollisuuden tarpeisiin energian kulutus puolestaan on kasvanut koko ajan. Teollisuuden energiantarpeissa kuitenkin on ollut enemmän vaihtelua. Kuviosta 2 huomaa lisäksi sen, että teollisuuden energian kulutuksen vaihtelu vaikuttaa eniten kokonaiskulutuksen vaihteluihin.

Kuviossa 3 on toinen vaihtoehto. Siinä on pylväiden sijasta "taustalle" pantu aluekuvio. Periaatteessa se toimii yhtä hyvin kuin kuvio 2. Jostain syystä vain kuvio 2 miellyttää minua enemmän. Kenties syynä on se, että kuviossa 3 summa, viivana (alueena) esitettynä, on liian lähellä teollisuuden energian kulutusta kuvaavaa viivaa. Tästä syystä voisi harkita kuviota 4. Siinä taas eri kuluttajaryhmien erot eivät tule kovin hyvin esille. Valinta on jossain määrin subjektiivinen. Minusta kuvio 2 näyttää havainnollisimmalta.

Kuvio 3

Kuvio 4

Vesa Kuusela

Päivitetty 9.1.2005

Jaa