Lama myllersi eniten nuoria toimipaikkoja

1990-luvun alun lama perkasi markkinoilta etenkin pieniä ja nuoria yrityksiä. Suhdannetekijöiden ohella yritysten selviytymiseen vaikuttavat monet muut tekijät, esimerkiksi kansainvälinen kilpailu ja koulutettu henkilöstö.

Satu Nurmi

Suomen talouden rakenteet ja toimintaympäristö ovat mullistuneet viime vuosikymmeninä. Teollisuuden työvoiman määrä on vähentynyt 1980-luvun alkupuolelta lähtien, kun taas palvelusektori on lisännyt työvoimaosuuttaan. Kehityskulku on ollut samansuuntainen myös muissa teollistuneissa maissa. Laajamittainen yritys- ja toimialatason rakennemuutos ja 1990-luvun alun laman aikainen toiminnan rationalisointi ovat johtaneet teollisuuden yrityskannan uusiutumiseen ja työvoiman osittaiseen uudelleensijoittumiseen. Samanaikaisesti Suomi on noussut elintasoltaan, kilpailukyvyltään ja tuottavuudeltaan maailman kärkimaiden joukkoon. Kilpailukyvyn parantuminen on varmasti helpottanut kansantaloutemme sopeutumista kansainvälisen kilpailun asettamiin paineisiin. Toisaalta on pohdittu sitä, miten kaupan ja omistuksen kansainvälistyminen vaikuttaa Suomen työllisyyteen ja tuottavuuteen jatkossa.

Pienten ja keskisuurten yritysten rooli uusien innovaatioiden lähteenä sekä talouden kasvun ja teknologisen kehityksen moottorina on hyvin keskeinen. Suomessa pk-sektori myös työllistää merkittävän osan työvoimasta. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan vuonna 2004 pienten ja keskisuurten (alle 250 henkilön) yritysten osuus kaikista yrityksistä oli 99,8 prosenttia ja ne työllistävät 62 prosenttia koko työvoimasta. Yrityksen koon ohella myös yrityksen iän on todettu selittävän yrityksen työllisyyskasvua ja henkiinjäämisen todennäköisyyttä. Uusia yrityksiä ja toimipaikkoja syntyy vuosittain paljon, mutta elinkaaren alkuvaiheessa niistä myös tuhoutuu merkittävä osa.

Yli puolet aloittaneista eivät selvinneet neljää vuotta

Yritysten henkiinjäämistä voidaan tarkastella useilla eri tavoilla. Ensinnäkin kumulatiivinen henkiinjäämisaste kuvaa uusien toimipaikkojen henkiinjäämisen todennäköisyyttä. 1990-luvun laman tarkastelussa käytettiin lähteinä teollisuustoimipaikkojen paneeliaineistoa sekä yritysrekisteriä. Tulosten mukaan vuosina 1989-97 syntyneistä toimipaikoista yli puolet ei selviä neljää vuotta ja vain 35 prosenttia on jäljellä kahdeksan vuoden jälkeen. Alle kolmasosa (29 %)jatkaa toimintaansa 12 vuoden jälkeen. Uudet toimipaikat joutuvat siis käymään läpi suhteellisen rajun valikoitumisprosessin ensimmäisinä vuosinaan.

Henkiinjäämistä voidaan tarkastella myös kohorteittain eli tarkastelemalla kunakin vuonna syntyneitä toimipaikkoja erikseen. Erityisen kiinnostuksen kohteena on suhdanteiden vaikutus eri vuosina syntyneisiin toimipaikkoihin. Kun tarkastellaan teollisia vähintään viiden henkilön toimipaikkoja (toimialat 15-37), havaitaan, että juuri ennen lamaa vuosina 1989-90 syntyneitä teollisia toimipaikkoja on kohdannut suurempi kato ensimmäisten toimintavuosien aikana kuin aiempina vuosina syntyneitä toimipaikkoja (Kuvio 1). Vuonna 1990 syntyneistä toimipaikoista on jäljellä neljän vuoden jälkeen noin puolet, kun taas ennen nousukautta vuosina 1985-86 syntyneistä toimipaikoista on jäljellä lähes 70 prosenttia. Näyttäisi siis siltä, että elinkaaren alkuvaiheessa henkiinjääminen on erityisen herkkää suhdannevaihteluiden vaikutukselle. Herää kuitenkin kysymys, koetteliko lama nuoria ja hieman vanhempia toimipaikkoja eri tavoin?

Kuvio 1. Uusien teollisuustoimipaikkojen henkiinjääminen ensimmäisten neljän vuoden aikana (yritys perustettu ajalla 1985-1990)

Kun tarkastellaan eri-ikäisten (1-5-vuotiaiden) teollisten toimipaikkojen henkiinjäämistä erikseen nousu- ja laskusuhdanteessa (Kuvio 2), havaitaan, että nousukauden (1986-90) aikana eri kohorteista poistuu toimipaikkoja melko samaan tahtiin. Sitä vastoin laskukauden (1990-94) aikana nuorimmista kohorteista poistuu toimipaikkoja selvästi nopeampaan tahtiin. Suhdanteet näyttävät vaikuttavan myös erikokoisiin toimipaikkoihin eri tavalla. Tulosten mukaan laskusuhdanne alentaa erityisesti pienten (alle 25 henkilön) toimipaikkojen henkiinjäämisen todennäköisyyttä. Tulokset ovat samanlaiset teollisuuden ja palvelualojen (toimialat 40-74) toimipaikoille.

Kuvio 2. Eri-ikäisten teollisuustoimipaikkojen henkiinjääminen noususuhdanteessa (yritys perustettu ajalla 1981-1986)

Eri-ikäisten teollisuustoimipaikkojen henkiinjääminen laskusuhdanteessa (yritys perustettu ajalla 1985-1990)

1990-luvun alun laman negatiiviset vaikutukset näyttävät siis kohdistuneen erityisesti nuoriin ja pieniin toimipaikkoihin, joiden henkiinjäämisen edellytykset heikkenivät suhteellisesti enemmän kuin vanhempien ja suurempien toimipaikkojen. Tähän voivat olla syynä nousukauden huumassa perustettujen nuorempien toimipaikkojen epärealistiset odotukset tai heikommat toimintaedellytykset perustamisvaiheessa. Rahoitusolosuhteiden heikkenemisen merkitys voi olla suurempi pienille toimipaikoille, koska sisäistä rahoitusta on huonommin saatavilla. Lisäksi suuremmissa toimipaikoissa ja yrityksissä on helpompi sopeutua alhaisempaan kysyntään työvoimaa vähentämällä joutumatta lopettamaan koko toimintaa. Kokemustekijöiden ja oppimisen vaikutus selviytymiseen voi korostua erityisesti laskusuhdanteen aikana, jolloin alalla pidempään toimineet toimipaikat selviytyvät paremmin.

Oma vientitoiminta auttaa selviytymistä

Suhdannetekijöiden ohella toimipaikkojen henkiinjäämistä selittävät myös monet muut yritys- ja toimialakohtaiset tekijät, kuten kansainvälinen kilpailu. Toimipaikan oma vientitoiminta edesauttaa markkinoilla pysymistä teollisuudessa. Sitä vastoin tuontikilpailulle altistuminen tekee toimialan toimipaikoista haavoittuvampia. Kuten odotettua, nopeasti kasvavilla toimialoilla selviytyminen on helpompaa. Kriittisestä alkuvaiheesta selviytyneet uudet toimipaikat kasvavat suhteellisesti vanhempia toimipaikkoja nopeammin, mutta vallitsevan taloudellisen tilanteen vaikutus on merkittävä. Kasvu on nopeaa erityisesti T&K-intensiivisillä teollisuuden toimialoilla, joilla tutkimus- ja kehittämismenojen suhde henkilöstön lukumäärään on korkea. Tulokset kertovat myös, että koulutettu henkilöstö on erityisen tärkeää pienten ja nuorten toimipaikkojen kasvulle.

Lähteet:Nurmi Satu, 2004. Essays on Plant Size, Employment Dynamics and Survival. Helsingin kauppakorkeakoulu. Maliranta Mika, Nurmi Satu, 2004. Do Foreign Players Change the Nature of the Game among Local Entrepreneurs? ETLA Maliranta Mika, Nurmi Satu, 2006. Does Foreign Penetration Stimulate Creative Destruction in Local Market? Tutkimus meneillään.

Satu Nurmi on Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorion tutkimuspäällikkö.
Lisätietoja puh. (09) 1734 2926 tai YR-tutkimus.laboratorio@stat.fi

Päivitetty 11.12.2006

Jaa