Äidit tilastoissa 2021

Äitienpäivää vietetään Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina, joka vuonna 2021 on 9.5. Äitienpäivä sai Suomessa virallisen aseman vuoden 1927 jälkeen, ja liputuspäivä siitä tehtiin vuonna 1947.
Lähde: Yle Oppiminen, Äitienpäivä, toukokuun 2. sunnuntai - itsetehtyjä kortteja ja ansiomerkkejä.
 

Lähes 1,6 miljoonaa äitiä

  • Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.
  • Yhteensä 66 prosentilla 15–85-vuotiaista naisista on lapsia. 64–85-vuotiaista naisista äitejä on 86 prosenttia.
  • Viime vuonna uusien biologisten äitien määrä kasvoi 19 545:llä.
  • Yhdellä 15–85-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2020 keskimäärin 2,25 lasta. Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 668 569 (44,3 %). Yhden lapsen äitejä on 366 068 (24,2 %) ja kolmen lapsen äitejä 323 741 (21,4 %). Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.
  • Puolella 58-vuotiaista naisista on lapsenlapsia. Vuonna 2019 äidinäidit olivat hieman yli 59-vuotiaita isovanhemmaksi tullessaan ja isänäidit hieman yli 61-vuotiaita. Isoäidiksi tulleista alle 50-vuotiaita oli kahdeksan prosenttia.
  • Vuonna 2019 isoäitien keski-ikä oli 67 vuotta.
  • Lapsenlapsen matka äidinäidin luo oli keskimäärin 79 kilometriä ja isänäidin luo keskimäärin 77 kilometriä.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestötilasto 2020, Vähemmän lapsia, enemmän isovanhempia (Nikander & Pietiläinen, Tieto&trendit, 28.4.2021) ja Joka kymmenennellä lapsella ei ole isovanhempia (Pietiläinen & Nikander, Lapset Suomessa -webinaari 28.4.2021).

Syntyneet

  • Suomessa syntyi vuonna 2020 yhteensä 46 463 lasta, joista 22 685 oli tyttöjä ja 23 778 poikia. Lapsia syntyi 850 enemmän kuin edellisvuonna.
  • Eniten lapsia syntyi elokuussa (4 193 lasta).
  • Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,7 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,3 vuotta. Yleisimmin äiti oli 30–34-vuotias lapsen syntyessä. Yli 44-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 147 lasta.
  • Syntyvyyden yhdeksän vuotta jatkunut lasku pysähtyi vuonna 2020. Kokonaishedelmällisyysluku on 1,37, eli vuoden 2020 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,37 lasta. 
  • Lapsen syntyessä 53,9 prosenttia äideistä oli avioliitossa.

Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet 2020.

Synnytykset ja adoptiot

  • Vuonna 2019 ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä Suomessa oli 42 prosenttia. Kaikista synnyttäjistä yli 35-vuotiaita oli 24 prosenttia.
  • Lähes kaikki (99,4 %) synnytykset Suomessa vuonna 2019 tapahtuivat sairaaloissa. Äidin keskimääräinen hoitoaika sairaalassa synnytyksen jälkeen oli 2,7 päivää. Kaikista synnyttäjistä vajaa prosentti (0,8 %) kotiutui synnytyspäivänä. Seuraavana päivänä synnytyksestä kotiutui noin yhdeksän (8,8 %) prosenttia vuonna 2019.
  • Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntymärekisterin mukaan 38 vuonna 2019 ja matkalla sairaalaan sattuneita synnytyksiä 102. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 111.
  • Vuonna 2019 keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä oli 17,5 prosenttia, mikä on korkein Suomessa tilastoitu osuus. Keisarileikkausten osuus synnytyksistä on pitkään ollut 16–17 prosenttia. Ensisynnyttäjillä niiden osuus oli lähes 22 prosenttia.
  • Vuonna 2019 Suomeen adoptoitiin 79 ulkomailla syntynyttä lasta, joista 71 oli alle 18-vuotiaita. Eniten lapsia Suomeen adoptoitiin Etelä-Afrikasta (25), Thaimaasta (13) ja Kolumbiasta (10). Etelä-Afrikka ja Thaimaa olivat yleisimmät adoptiomaat myös edellisvuosina.
  • Kotimaisia adoptioita tehtiin yhteensä 291, joista alle 18-vuotiaiden adoptioita oli 197.

Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2019.
Tilastokeskus, Adoptiot 2019.

Äitien työllisyys ja perhevapaiden käyttö

  • Vuonna 2018 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla keskimäärin 78 prosenttia. Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 77 prosenttia, siinä missä lapsettomien naisten työllisyysaste oli 79 prosenttia.
  • Lasten ikä ja lukumäärä vaikuttavat äitien työllisyyteen. Kun alle 1-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli 32 prosenttia, 1–2-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli 58 prosenttia ja 3–6-vuotiaiden lasten äideistä 84 prosenttia. Kouluikäisten lasten äideistä työllisiä oli 89 prosenttia. Yhden tai kahden lapsen äideistä keskimäärin 80 prosenttia oli työllisiä, kun taas vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 65 prosenttia.
  • Äitien yleisin ammatti on sairaanhoitaja.
  • Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskenteleviä alle 10-vuotiaiden lasten äitejä oli vuonna 2018 yhteensä 118 000, joka oli 16 prosenttia kaikista kriittisillä aloilla työskentelevistä henkilöistä. Yleisimmät ammattiryhmät äideillä olivat sairaanhoitajat (30 prosenttia kaikista ammattiluokan naisista), lähihoitajat (23 %), ja lasten hoitotyöntekijät (25 %).
  • Vuonna 2019 vanhempainpäivärahaa sai 80 067 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 64,93 euroa. Suurin osa äitien päivärahoista maksettiin 30–34-vuotiaille. Ammatissa toimineista vanhempainpäivärahaa saaneista äideistä palkansaajia oli 94 prosenttia ja yrittäjiä 6 prosenttia.
  • Äitiysavustuksia jaettiin 45 515 kappaletta, joista 64 prosenttia äitiyspakkauksena. Adoptiotukea sai 84 perhettä.
  • Vuonna 2019 kotihoidon tukea sai 82 933 äitiä. Maakunnittain tarkasteltuna kotihoidon tuella hoidettujen lasten osuus oli pienin Lapissa ja suurin Keski-Pohjanmaalla.
  • Vuonna 2019 varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 253 727 lasta. Määrä vastaa noin 77 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. Alle 1-vuotiaista varhaiskasvatuksessa oli prosentti, kaksivuotiaista 69 prosenttia ja viisivuotiaista lähes 91 prosenttia.

Lähteet:
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2018, perheet ja työ ja Työssäkäyntitilasto 2018.
Kela, Lapsiperhe-etuustilasto 2019.
THL, Varhaiskasvatus 2019.

Äidit ja korona

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti vuoden 2020 aikana 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen perheille suunnatun FinLapset-kyselytutkimuksen. Tutkimuksen mukaan yleisimmät koronatilanteen aiheuttamat huolet vauvaperheissä liittyivät synnytyksen ja synnytyssairaalassa oloajan sujumiseen. Koronaepidemia rajoittamistoimineen myös lisäsi synnyttäneiden vanhempien yksinäisyyden tunnetta. Koronan aiheuttamista haasteista huolimatta suurin osa vauvaperheiden vanhemmista oli tyytyväisiä elämäänsä ja itseensä vanhempana ja koki perhearjen vauvan syntymän jälkeen sujuneen hyvin.

Vauvan odotusaika ja synnytys sujuivat valtaosalla vanhemmista vähintään odotuksia vastaavasti. Toisaalta 29 prosentilla synnyttäneistä ja reilulla kymmenesosalla toisista vanhemmista oli masennusoireilua vauvan odotusaikana. Vauvan syntymän jälkeen masennusoireita oli 15 prosentilla synnyttäneistä vanhemmista ja aiempaa useampi (12 %) koki itsensä yksinäiseksi.

Kattavia tutkimuksia koronavirusinfektion vaikutuksista raskauden kulkuun on edelleen vähän. Julkaistujen raporttien mukaan syntymättömille lapsille ei ole aiheutunut vakavia seurauksia, vaikka odottava äiti oli sairastanut koronavirusinfektion loppuraskauden aikana. Tartunnan saaneiden vastasyntyneiden oireet ovat olleet pääosin lieviä ja ne ovat menneet nopeasti ohi.

Tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella näyttää siltä, että riski saada vakava koronavirustauti on suurempi ainakin niillä raskaana olevilla, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava riskitekijä, esimerkiksi huomattava ylipaino. Raskaana olevalla on myös muita suurempi alttius saada laskimotukos, jos hän sairastuu koronavirusinfektioon.

Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, FinLapset-kyselytutkimus ja Raskaus ja koronavirus.


Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu.
Lisätietoja:
puh. 029 551 2220
info@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.