Joulu tilastojen valossa

Jouluperinteitä

1,4 miljoonaa joulukuusta

Suomalaiskoteihin hankitaan tulevana jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Suomessa joulukuusiksi kasvatettuja on näistä vajaa miljoona. Omasta metsästä haetaan noin 300 000 puuta. Joulupuuseuran arvion mukaan ulkomailta tuodaan noin 150 000 puuta.

Tullin tietojen mukaan Suomeen vuonna 2018 tuoduista joulupuista suurin osa oli peräisin Ruotsista (47 %) ja Puolasta (45 %). Joulupuita tuotiin Suomeen myös Tanskasta (7 %). Joulupuiden vienti Suomesta muihin maihin on vähäistä. Vuonna 2018 Suomesta vietiin Viroon 380 puuta, ja vuonna 2017 Venäjälle vietiin 1 120 puuta.

Lähteet:
Joulupuuseura ry, Suomen joulupuutuotanto, lehdistötiedote 26.11.2019.

Tulli, Uljas-tietokanta, CN-nimeke 06042020.

1,8 miljoonaa joulutähteä

Joulutähti, hyasintti, ritarinkukka ja tulppaani pysyvät joulun suosikkikukkina vuodesta toiseen. Joulutähtiä myydään tänä vuonna saman verran kuin viime vuonna, noin 1,8 miljoonaa. Valtaosa, noin 72 prosenttia myydyistä joulutähdistä on tänä vuonna punaisia ja noin 21 prosenttia valkoisia. Erikoisvärien osuus myydystä kokonaismäärästä on noin 8 prosenttia. Arviolta 60 prosenttia myytävistä joulutähdistä on monilatvaisia.

Hyasinttien kysyntä on hieman kasvanut viime vuodesta, ja niitä myydään kotimaisena noin 2,7 miljoonaa. Myydyistä hyasinteista 40 prosenttia on vaaleanpunaisia, 30 prosenttia sinisiä ja 30 prosenttia valkoisia. Ritarinkukkia viljellään Suomessa tänä vuonna noin 900 000 kappaletta, ja niistä 64 prosenttia on punaisia, 28 prosenttia valkoisia ja loput erikoisvärejä. Tulppaaneja viljellään joulusesonkia varten suomalaisilla tarhoilla noin 4 miljoonaa kappaletta.

Lähde: Kauppapuutarhaliitto ry, Ajankohtaista, 17.12.2019, Klassikkokukat pitävät pintansa jouluna.

Joulukuusi suosituin joulukasvi

Plantagenin kyselytutkimuksessa 39 prosenttia vastaajista ilmoitti, että joulukasveista joulukuusi luo eniten joulutunnelmaa. Toiseksi sijoittui joulutähti, jonka valitsi 32 prosenttia vastaajista. Hyasintti sai vastaajien äänistä 12 prosenttia ja amaryllis (ritarinkukka) 8 prosenttia. Vastauksissa oli ikäryhmittäisiä eroja, sillä 15–24-vuotiaista jopa 56 prosenttia suosi joulukuusta, kun taas yli 65-vuotiaiden suosikiksi kiilasi joulutähti 33 prosentin vastausosuudella.

Lähde: Plantagen, lehdistötiedote 10.10.2019, Kysely: Joulukuusi ja joulutähti ovat suomalaisten joulutunnelman ykköset.

Yhdessäolo ja jouluruoka parasta joulussa, joulukortit tuovat joulumielen

Postin ja IRO Researchin tutkimukseen vastanneiden mukaan joulussa parasta on yhdessäolo (70 %) ja jouluruoka (70 %). Toiseksi parhaana asiana pidettiin joululomaa (42 %). Kolmannen sijan jakoivat Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet (39 %) ja joulusauna (39 %). Avovastauksissa korostettiin myös joulun rauhaa ja tunnelmaa.

Paperinen joulukortti pitää edelleen pintansa joulutervehdyksenä. Joulukorttien kirjoittaminen tuo yli puolelle (51 %) vastaajista joulumielen. Vastaajista 40 prosenttia sanoi lähettävänsä paperisen joulutervehdyksen myös sosiaalisen median välityksellä tavoitettavissa oleville tuttaville. Neljä prosenttia lähettää joulukortin ainoastaan heille, jotka eivät ole somessa. Suurin osa (67 %) vastaajista kirjoittaa kaikki joulukortit kerralla.

Lähde: Posti, mediatiedotteet, 3.12.2019, Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo.

502 000 kirjettä Joulupukille

Joulupukin pääpostiin saapui viime vuonna yhteensä 502 000 kirjettä. Ahkerimpia kirjoittajia olivat puolalaiset (100 000 kirjettä), italialaiset (95 000 kirjettä) ja kiinalaiset (90 000 kirjettä). Suomalaislapsilta pukki sai 25 000 kirjettä. Suomalaisia innokkaammin kirjeitä lähettivät myös britit (70 000 kirjettä) ja japanilaiset (30 000 kirjettä). Vuodesta 1985 lähtien Joulupukki on saanut 20 miljoonaa kirjettä 199 maasta.

Lähde: Posti / Helsingin Sanomat, 14.12.2019, Commodore 64 viitoitti tietä teknisille lahja­toiveille, ja nyt älypuhelimet ja niiden tykötarpeet ovat jo joulupukin kirjeiden peruskauraa.

Joululauluja ja -konsertteja

Tekijänoikeusjärjestö Gramex selvitti, mitkä joululaulut soivat viime jouluna eniten yksityisissä radioissa. Joulun 2018 soitetuin joululaulu oli Wham!-yhtyeen Last Christmas (904 soittokertaa). Toiseksi soitetuin joulukappale oli Mariah Careyn All I Want For Christmas Is You (730 soittokertaa) ja kolmannella sijalla John Lennon & Yoko Ono kappaleella Happy Xmas (War Is Over) (577 soittokertaa). Joulun neljänneksi soitetuin ja samalla soitetuin kotimainen kappale oli Haloo Helsinki! -yhtyeen kappale Joulun kanssas jaan (555 soittokertaa). Viidenneksi sijoittui Katri Helenan Joulumaa 554 soittokerralla.

Kahdenkymmenen kärkeen mahtui kuusi kotimaista kappaletta. Kotimaisen listan kolmantena oli Leevi & The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu, neljäntenä Suvi Teräsniskan Hei mummo, viidentenä Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen ja kuudentena Laura Voutilaisen Kun joulupukki suukon sai. Gramex on laatinut tilaston radioilta saamiensa soittotietojen perusteella.

Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan joulukonserteissa käymisestä on tullut entistä suositumpaa. Vuonna 2017 joulumusiikin konserteissa kertoi käyneensä 18 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2002 luku oli 10 prosenttia.

Lähteet:
Gramex ry, Yksityisten radioiden soitetuimmat joululaulut 2018.

Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen, Eri tyyppisissä konserteissa käyminen.

800 000 lauluvihkosta

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia järjestetään tänä jouluna jo 47. kerran. Yhteislaulutilaisuuksia varten on painatettu 800 000 lauluvihkosta. Kauneimpia Joululauluja lauletaan kirkkojen lisäksi vanhainkodeissa, ravintoloissa, kauppakeskuksissa ja sairaaloissa, ja niitä kokoontuvat laulamaan myös ulkosuomalaiset eri puolilla maailmaa. Viime vuonna suosituimmaksi joululauluksi äänestettiin Kassu Halosen ja Vexi Salmen Sydämeeni joulun teen. Toiseksi sijoittui Varpunen jouluaamuna, ja kolmannelle sijalle nousi Sylvian joululaulu.

Lähde: Suomen lähetysseura, 16.10.2019, Kauneimmat Joululaulut soivat maailman lapsille tuhansissa tilaisuuksissa ympäri Suomea.

Jouluruoka ja -juoma

161 euron joulupöytä

Lidlin teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalainen käyttää jouluruokaostoksiin keskimäärin 161 euroa. Joka kymmenes suomalainen aikoo käyttää jouluruokiin yli 300 euroa, ja 36 prosentilla jouluruokabudjetti on alle 100 euroa.

Suomalaiset nautiskelevat joulupöydässä hyvällä omallatunnolla. Atrian kyselytutkimuksen mukaan jouluruokailussa tärkeintä on hyvä ruoka ja herkuttelu, kun taas ruoan keveydellä on merkitystä alle viidesosalle vastaajista. Valmiiden jouluruokien koetaan helpottavan joulun kiireitä, ja 67 prosenttia suomalaisista aikookin ostaa ainakin osan joulupöydän antimista valmiina.

Yli puolet suomalaisista (58 %) aikoo nauttia jouluaterian alle kuuden hengen seurueessa. Yli kahdeksan hengen seurueessa joulupöytään istuutuu 17 prosenttia suomalaisista, ja kolme prosenttia aikoo syödä jouluaterian yksin.

Jouluruoan ohella joulun aterioilta odotetaan läheisten läsnäoloa. Postin kyselytutkimuksen mukaan vain 14 prosenttia suomalaisista hyväksyy sosiaalisen median käytön joulupöydässä, kun tavallisen ruoan äärellä somettamisen hyväksyi 39 prosenttia.

Joulupöytä notkuu useassa taloudessa turhankin yltäkylläisenä. Lidlin kyselyn mukaan jopa viidesosa suomalaisista ostaa tai valmistaa jouluna liikaa ruokaa, ja osa ruoasta päätyy roskiin. Hävikkiä syntyy erityisesti nuorten talouksissa, ja taitavimpia joulun ruokahävikin torjujia ovat yli 60-vuotiaat.

Lähteet:
Lidl Suomi, 18.12.2018, Suomalainen käyttää jouluruokiin keskimäärin 161 euroa.
Atria, tiedotteet, 3.12.2018, Tutkimus: Joulupöydässä halutaan herkutella rennommin, mutta perinteet pitävät pintansa – kinkku on edelleen suomalaisten suosikki.
Posti, 3.12.2019, Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo.

Yli 6 miljoonaa kiloa kinkkua

Joulukinkku on monen kyselytutkimuksen mukaan jouluruokien ykkönen. Kinkkua syödään yli 6 miljoonaa kiloa joka joulu, ja tänä vuonna 74 prosenttia suomalaisista aikoo Lihatiedotuksen kyselytutkimuksen mukaan syödä jouluna kinkkua. Kinkunhimoisimpia ovat miehet ja 45–54-vuotiaat, kun taas vähiten kinkkua syövät 18–30-vuotiaat naiset. Lähes joka kolmas alle 30-vuotias nainen ja joka viides korkeasti koulutettu ei aio syödä kinkkua lainkaan. Noin kaksi prosenttia koko väestöstä korvaa kinkun jollakin kasviperäisellä tuotteella, yleensä seitanilla.

Kinkun valinnassa on Atrian kyselyn mukaan tärkeintä kotimaisuus, ja 83 prosenttia haluaisi kinkkunsa mieluiten suomalaisena. Myös kypsennettävyys ja luuttomuus ovat tärkeitä valintakriteereitä. Yleisimmin kinkku ostetaan raakapakasteena (55 %) tai tuoreena kokonaisena kinkkuna (35 %). Suomalaiset suosivat nyt pienempiä kinkkuja: parhaaksi kooksi arvioitiin 3–5 kilon kinkku (32 % vastaajista). Luuttomia juhlakinkkuja myydään eniten, mutta myös pienet kinkut ja kinkkurullat ovat suosittuja.

Pro Luomu arvioi, että kotimaisia luomujoulukinkkuja tulee tänä jouluna markkinoille noin 90 000 kiloa. Luomun osuus kaikista Suomessa myytävistä joulukinkuista on alle 2 prosenttia.

Lähteet:
Lihatiedotus, uutiset, 29.11.2019, Kinkku on joulupöydän kestokunkku: kolme neljästä aikoo syödä kinkkua joulun aikana.

Atria, tiedotteet, 3.12.2018, Tutkimus: Joulupöydässä halutaan herkutella rennommin, mutta perinteet pitävät pintansa – kinkku on edelleen suomalaisten suosikki.
Pro Luomu, tiedotteet, 19.11.2019, Luomukinkku kruunaa vastuullisen joulupöydän.

59 prosenttia haluaa vaihtelua perinteiseen joulupöytään

Suomalaiset arvostavat joulupöydässä perinteitä, mutta vaihteluakin kaivataan. Lidlin teettämän kyselytutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista arvostaa perinteisiä jouluruokia, mutta haluaa niiden lisäksi joulupöytään aina jotain uutta. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia haluaa mahdollisimman perinteisen joulupöydän, kun taas 11 prosenttia on kyllästynyt perinteisiin jouluruokiin tai ei pidä niistä. Vaihtelua joulupöytään haetaan erityisesti kala- ja kasvisruoista. Kalaruokia aikoo lisätä joulupöytään 16 prosenttia ja kasvisruokia 17 prosenttia suomalaisista.

Perinteiset joulun laatikkoruoat ovat pitäneet pintansa jouluruokien keskuudessa. Lanttu- ja porkkanalaatikko katetaan 77 prosenttiin ja perunalaatikko 66 prosenttiin joulupöydistä. Lipeäkalalla sen sijaan aikoo herkutella vain 13 prosenttia suomalaisista. Makeista herkuista suosituimpia ovat joulutortut (76 %), joulupiparit (70 %) ja konvehdit (70 %).

Lähteet: Lidl Suomi, 21.11.2018, Enemmistö suomalaisista kaipaa vaihtelua perinteiseen jouluruokaan ja 27.11.2018, Lidl selvitti: Nämä ovat joulun suosikkiruoat.

Kaksi miljoonaa litraa punaviiniä

Punaviini on ollut vuodesta toiseen joulupöydän suosikki, ja yksittäisistä tuoteryhmistä sitä myydään Alkossa eniten jouluna. Kahtena joulua edeltävänä viikkona punaviiniä ennakoidaan myytävän noin kaksi miljoonaa litraa, yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaavana juhlattomana ajankohtana.

Viime vuoden joulukuussa Alkosta ostettiin yhteensä yli 10 miljoonaa litraa juomia. Roseeviinit ovat löytäneet tiensä joulupöytään, sillä niitä myytiin joulukuussa 70 000 litraa, jopa 29 prosenttia edellisvuotta enemmän. Glögiä ostettiin Alkosta viime joulukuussa lähes 620 000 litraa.

Lähteet: Alko, ajankohtaista, 11.12.2019, Suomalaisten joulussa yhdistyvät perinteet ja säväys uusia trendejä ja 10.1.2019, Roseeviinit löysivät tiensä joulukauteen.

Onko jouluna lunta?

Viime vuoden joulukuussa keskilämpötila oli Suomessa 1–4 astetta tavanomaista korkeampi. Sademäärä jäi maan keskivaiheilla noin puoleen pitkän ajan keskiarvosta, kun taas Keski-Lapissa satoi selvästi tavanomaista enemmän. Jouluaatto oli enimmäkseen poutainen, vain Lapissa tuli heikkoja lumisateita. Lämpötilat olivat koko maassa pakkasen puolella, ja lunta oli koko maassa.

Yleensä jouluna on lunta pohjoisessa lähes 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessa 5–10 senttiä. Hyvin vähälumisia jouluja on ollut vuosina 1972, 1992, 2000, 2006, 2007 ja 2013. Tällä vuosituhannella runsasluminen joulu on ollut vain vuonna 2010.

Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus, joulukuun kuukausikatsaus 2018 ja Joulunajan säät.

Joulukauppa

Joulumenoihin 530 euroa aikuista kohden

Suomalaiset aikovat tänä vuonna käyttää jouluhankintoihin keskimäärin 530 euroa aikuista kohden, mikä on jonkin verran vähemmän kuin vuosi sitten. Joululahjoihin aiotaan tänä vuonna käyttää 330 euroa ja muihin joulumenoihin 200 euroa. Aiemmista vuosista poiketen tänä vuonna veronpalautuksista suurin osa maksettiin jo elo-syyskuussa, mikä on vaikuttanut myös joulun budjettisuunnitelmiin. Viime vuonna yli joka neljäs (28 %) aikoi rahoittaa joululahjaostokset ainakin osittain veronpalautuksilla, kun taas tänä vuonna vastaava osuus oli vain 4 prosenttia. Noin joka neljäs (23 %) veronpalautuksia saanut kertoi säästäneensä ainakin osan veronpalautuksista joulua varten, mutta valtaosa (74 %) ei ollut säästänyt veronpalautuksia joulua varten lainkaan.

Lähde: Nordea, lehdistötiedote 7.12.2019, Nordean kyselytutkimus: Säästeliäisyyttä joulubudjeteissa – veronpalautusten maksupäivän muutos vaikuttaa.

800 miljoonan euron joulusesonki

Vähittäiskaupan joulusesonki on joulukuussa, jolloin liikevaihto on keskimäärin 25 prosenttia koko vuoden kuukausikeskiarvoa suurempaa. Joulusesonki keskittyy edelleen joulukuuhun, mutta viime vuosina myös marraskuun merkitys on alkanut kasvaa Black Friday -kampanjoinnin myötä. Koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti viime joulukuussa oli lähes 4,8 miljardia euroa, eli noin 1 029 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15–85-vuotiasta kohden. Joulusesongin tuoma myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle oli noin 800 miljoonaa euroa. Joulukuun myynnin merkitys on erityisen suuri tavaratalokaupassa ja monilla erikoiskaupan aloilla. Esimerkiksi kultasepänliikkeiden myynti yli tuplaantuu joulukuussa keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna.

Lähteet:
Kaupan liitto, Joulukauppa 2019 ja uutinen 22.11.2019, Kellojen ja korujen myynti hienoisessa kasvussa Suomessa – joulu tuplaa myynnin.

Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtokuvaaja kuukausitasolla.

Suosituimpia joululahjoja kuulokkeet, pelikonsolit, matkapuhelimet – ja hulavanne

Hintavertailupalvelu Hintaopas ennustaa joulun suosituimmiksi lahjatuotteiksi kuulokkeita, pelikonsoleita ja matkapuhelimia. Viime vuonna suosituin jouluostospäivä palvelussa oli veronpalautuspäivä 11. joulukuuta. Tämän vuoden osalta tietoa ei vielä ole, mutta Hintaoppaan kyselyyn vastanneista 34 prosenttia aikoi ostaa ainakin osan joululahjoista vasta joulun jälkeisistä alennusmyynneistä.

S-ryhmän tiedotteen mukaan tämän joulun suosikkilahja on hulavanne. Kirjalahjojen kärjessä ovat Ilkka Remeksen Kremlin nyrkki, Tuomas Kyrön Eskorttia etsimässä, Mielensäpahoittaja, Sofi Oksasen Koirapuisto ja Jari Tervon LOIRI. Myös äly- ja urheilukellojen ennakoidaan olevan kysyttyjä tänäkin jouluna.

Lähteet:
Hintaopas.fi, tiedote 11.12.2019, Kuluttajatutkimus kertoo: Joululahjoihin käytetään viime vuotta niukemmin rahaa – yli kolmannes ostaa lahjoja vasta alennusmyynneistä.

S-ryhmä, tiedote 15.11.2019, Tänä jouluna pyöritetään lannetta! Katso hittilahjat lapsille ja aikuisille.

62 prosenttia toivoo yllätyslahjoja

YouGovin tekemässä tutkimuksessa suomalaisista 84 prosenttia kertoi viettävänsä tänä vuonna joulua. Lahjatoiveena suosittiin rahaa (39 %), mutta 30 prosenttia vastaajista kertoi vastaanottavansa mieluummin lahjoja kuin rahaa. Yllätyslahjat ovat edelleen suosittuja: niitä toivoi 62 prosenttia vastaajista. Useimmat suomalaiset antavat 5–10 lahjaa (45 %).

Lähde: YouGov, uutinen 17.12.2019, Suomalaiset ja joululahjat.

29 prosenttia huolissaan rahojen riittävyydestä jouluostoksiin

Nordean kyselyssä joka viides vastaaja ilmoitti käyttäneensä jouluun enemmän rahaa kuin oli alun perin suunnitellut. Naisilla ja nuorilla joulubudjetin ylittäminen oli miehiä yleisempää. Joulubudjettinsa ylittäneet käyttivät huomattavasti muita useammin luottoa jouluostosten rahoittamiseen. Heistä joka kuudes ilmoitti rahoittaneensa jouluostoksiaan luotolla. Kaikista vastaajista joka kymmenes oli maksanut jouluostoksia luottokortin tai kulutusluoton avulla.

Intrumin European Consumer Payment -raportin mukaan 29 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista oli huolissaan rahojensa riittävyydestä jouluostoksiin. Suomalaisista vastaajista 18 prosenttia kertoi kuluttavansa joululahjoihin enemmän rahaa kuin mihin heillä olisi varaa, ja 15 prosenttia ilmoitti joskus lainaavansa rahaa tai käyttävänsä luottokorttinsa luottorajan täyteen lahjojen ostamiseksi. Tammikuu on joka viidennelle suomalaiselle taloudellisesti vuoden vaikein kuukausi.

Lähteet:
Nordea, blogi 13.2.2019: Joka viides suomalainen käytti jouluun enemmän rahaa kuin suunnitteli.

Intrum, tiedote 12.12.2019: Lähes joka kuudes suomalainen lainaa rahaa ostaakseen joululahjoja.

Eettinen joulu

60 prosenttia aikoo osallistua jouluna hyväntekeväisyyteen

Postin ja IRO Researchin kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia aikoo osallistua tänä jouluna hyväntekeväisyyteen. Suosituin hyväntekeväisyyden muoto on rahan tai tavaran lahjoittaminen (31 %) ja toiseksi suosituin hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukorttien ostaminen (27 %). Vastaajista 21 prosenttia aikoi tehdä muuta hyväntekeväisyyttä tukevaa toimintaa, ja 9 prosenttia aikoi ostaa joululahjaksi hyväntekeväisyysjärjestöjen tuotteita tai palveluita.

YouGovin tekemän selvityksen mukaan 29 prosenttia suomalaisista antaa jouluna rahaa hyväntekeväisyyteen, ja joka kymmenes (10 %) käyttää aikaansa hyväntekeväisyyteen esimerkiksi vapaaehtoistyötä tekemällä. Rahan antaminen hyväntekeväisyyteen on yleistä erityisesti vanhemman väestön keskuudessa. Yli 60-vuotiaista 38 prosenttia lahjoittaa jouluna rahaa hyväntekeväisyyteen, kun taas 18–29-vuotiaista näin toimii 15 prosenttia ja 30–59-vuotiaista 28 prosenttia.

Lähteet:
Posti, mediatiedotteet, 3.12.2019,
Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo.
YouGov, uutinen 17.12.2019, Suomalaiset ja joululahjat.

Puolet suomalaisista on joskus antanut käytettyjä joululahjoja

Tori.fi:n lokakuussa tekemän kyselyn mukaan puolet suomalaisista ei ole koskaan antanut joululahjaksi mitään käytettyä. Lahjan ympäristöystävällisyys on tärkeintä lahjassa alle neljälle prosentille vastaajista. Keskeisimmät kriteerit lahjan hankinnassa ovat tarpeellisuus (40 %) ja saajan toive (24 %). Ympäristöystävällisyyttä tärkeämmiksi seikoiksi nousevat myös lahjan yllätyksellisyys, käytännöllisyys ja edullisuus.

Vastaajista 65 prosentille jouluna tärkeämpiä ovat perinteet kuin ympäristönsuojelu. Yli 40 prosenttia ilmoitti, että ei joulua valmistellessaan huomioi ympäristöasioita mitenkään, mutta toisaalta 13 prosenttia kertoi kokeneensa ilmastoahdistusta joulunviettotapojensa vuoksi. Vain 16 prosenttia suhtautui kielteisesti ajatukseen, että antaisi käytettyä tavaraa joululahjaksi, ja vain 8 prosenttia kertoi harmistuvansa, jos saisi käytettyjä joululahjoja.

Mieluisin käytetty joululahja suomalaisille olisi Artekin jakkara, jota äänesti 27 prosenttia vastaajista. Toiseksi äänestyksessä sijoittui Kalevala-koru 25 prosentin ääniosuudella. Kolmanneksi suosituin käytetty joululahja oli Arabian keräilyastia.

Lähde: Tori.fi, 20.11.2019, Suomen ensimmäinen Vuoden käytetty joululahja on Artekia!

28 000 ruokalahjakorttia

Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Yle järjestävät Hyvä Joulumieli -keräyksen tänä vuonna jo 23. kerran. Keräys alkoi 21.11.2019 ja jatkuu jouluaattoon asti. Tämän vuoden keräystavoite on 2 miljoonaa euroa, jonka avulla jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja 28 000 perheelle. Vuosien varrella keräyksellä on tuettu jo lähes 288 500 perhettä.

Lähteet:
Hyvä joulumieli -keräys, Tietoa keräyksestä.

Suomen Punainen Risti, Hyvä Joulumieli -keräys.

120 joulupataa

Pelastusarmeijan Joulupata-keräys on järjestetty Suomessa vuodesta 1906 alkaen. Tänä vuonna patoja on 120 kappaletta 25 paikkakunnalla ympäri Suomea. Padat ovat kaduilla 13.–23.12.2019, ja verkossa voi lahjoittaa ympäri vuoden. Lahjoituksista saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähäosaisille lapsiperheille ja muille vähävaraisille ja syrjäytymisvaarassa oleville eri puolella Suomea. Vuoden 2018 joulupatatuotto oli miljoona euroa, ja se on keräyksen tavoitteena myös tänä vuonna.

Lähteet: Pelastusarmeija, Tietoa keräyksestä, lehdistötiedote 29.11.2019, Vaikka ajat muuttuvat, vähävaraisten avuntarve on säilynyt – Pelastusarmeijan Joulupata-keräys 13.–23.12.2019 ja 12.12.2019, Yksi joulukeräys on ylitse muiden.

Verenluovutus on korvaamaton joululahja

Käynti Veripalvelussa juuri joulunpyhien alla on monelle verenluovuttajalle pitkäaikainen perinne. Veripalvelu kuitenkin toivoo, että verenluovutukset jakautuisivat tasaisesti koko joulukuulle. Verta voi luovuttaa verenluovutustilaisuuksissa ja veripalvelutoimistoissa vielä aatonaattona eli 23.12. Veripalvelutoimistot ovat avoinna myös tapaninpäivänä 26.12. sekä uudenvuoden aattona. Vuosittain Suomessa arviolta 50 000 potilasta saa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille.

Lähde: Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, tiedote 16.12.2019, Joulun alla tarvitaan verenluovuttajia.

Joulukuun matkat

2,2 miljoonaa vapaa-ajan matkaa kotimaahan, 620 000 ulkomaille

Suomalaiset tekivät joulukuussa 2018 yhteensä 2,2 miljoonaa kotimaan vapaa-ajan matkaa, joiden aikana yövyttiin vähintään kerran. Noin 1,7 miljoonassa näistä matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa. Ulkomaille tehtiin vapaa-ajan matkoja viime joulukuussa noin 620 000. Baltiaan ja Pohjoismaihin suuntautui 46 prosenttia, muualle Eurooppaan 42 prosenttia ja Euroopan ulkopuolelle 12 prosenttia. Suosituimmat matkustuskohteet joulukuussa olivat Ruotsi, minne suuntautui 140 000 matkaa, sekä Viro, minne suuntautui 130 000 matkaa.

Taloustutkimuksen matkailuaiekyselyn mukaan yli puolet suomalaisista ei aio matkustaa joululomalla lainkaan. Valtaosa kotimaan matkailua suunnittelevista aikoo vierailla joululomalla sukulaisten, ystävien tai tuttavien luona. Kotimaan matkakohteista suosituimpia olivat kylpylät ja hiihtokeskukset. Hieman yli kymmenes suomalainen aikoo matkustaa ulkomaille.

Lähteet:
Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu.
Taloustutkimus, uutisia
8.10.2019, Valtaosa suomalaisista aikoo viettää joululoman Suomessa.

340 000 ulkomaalaista matkailijaa

Ulkomaalaisia matkailijoita saapui joulukuussa 2018 Suomen majoitusliikkeisiin yhteensä lähes 340 000, ja yöpymisiä kirjattiin yhteensä lähes 788 000. Eniten ulkomaalaisia matkailijoita saapui Britanniasta (70 000) ja Venäjältä (36 000).

Joulukuu on vilkasta aikaa vuokramökkimarkkinoilla. Viime vuonna joulukuu oli ulkomaisten keskuudessa toiseksi suosituin kuukausi, jolloin vuokramökkiyöpymisiä oli yli 77 000. Kotimaisia yöpymisiä vuokramökeissä oli joulukuussa lähes 183 000. Vuokramökkien keskihinnat olivat korkeimmillaan joulukuussa, jolloin keskimääräinen mökkivuorokausi maksoi 140,47 euroa.

Lähteet: Tilastokeskus, Majoitustilasto ja Vuokramökkitilasto.

 

Joulutilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja: puh. 029 551 2220

info(at)tilastokeskus.fi