Joulu tilastojen valossa 2021

Vuoden 2022 kooste päivitetään tälle sivulle 12.12.2022.

Jouluperinteitä

1,4 miljoonaa joulukuusta

  • Joulupuuseuran arvion mukaan Suomessa pystytetään tänäkin jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Luku sisältää myös julkisissa tiloissa olevat joulukuuset.
  • Suomessa myytävistä joulukuusista vajaa miljoona tulee kotimaisilta joulukuusiviljelmiltä, noin 300 000 haetaan omasta metsästä ja noin 150 000 puuta tuodaan ulkomailta.
  • Tullin tietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2020 yhteensä 36 200 joulupuuta. Näistä suurin osa oli peräisin Tanskasta (98 %). Joulupuita tuotiin Suomeen myös Virosta, Ruotsista ja Alankomaista.
  • Joulupuiden vienti Suomesta muihin maihin on vähäistä. Vuonna 2020 Suomesta vietiin 21 puuta Norjaan.

Lähteet:
Joulupuuseura ry, Suomen joulupuutuotanto.
Joulupuuseura ry, Kotimainen aito joulukuusi on varma valinta! (lehdistötiedote 2.12.2021).
Tulli, Uljas-tietokanta, joulupuiden tuonti 2020 ja joulupuiden vienti 2020 (CN-nimeke 06042020).

3 miljoonaa hyasinttia

  • Suosituimmat joulukukat ovat hyasintti, joulutähti ja ritarinkukka eli amaryllis.
  • Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen kasvihuoneissa kasvatettiin vuonna 2020 noin 3 miljoonaa hyasinttia, 1,4 miljoonaa joulutähteä ja 1,1 miljoonaa ritarinkukkaa.
  • Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan hyasintteja on tänä vuonna viljelty noin 2,9 miljoonaa, joulutähtiä 1,7 miljoonaa ja ritarinkukkia 1,1 miljoonaa.
  • Kauppapuutarhaliitto arvioi koko joulukukkasesongin arvoksi noin 100 miljoonaa euroa.
  • Biolanin joulukukkakyselyssä naisista 92 prosenttia ja miehistä 80 prosenttia kertoo, että joulukukka on heille mieluinen lahja. Naisten suosikkijoulukukka on ritarinkukka ja miesten joulutähti.
  • Muita suosittuja joulukasveja ovat joulukaktus, jouluruusu ja huonekuusi.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus, Puutarhatilastot 2020, Koristekasvituotanto kasvihuoneissa.
Kauppapuutarhaliitto ry, Suomalaisten TOP 3 joulukukkasuosikit (ajankohtaista 3.12.2021).
Biolan Oy, Kysely: joulutähti on toivottu lahja (ajankohtaista 30.11.2921).

Koristeletko jouluna kuusen vai kaktuksen?

  • Plantagenin kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta suunnittelee ottavansa joulukuusen tänä vuonna. 32 prosenttia aikoo ottaa kotiinsa jouluksi aidon kuusen ja 25 prosenttia tekokuusen. 6 prosenttia kertoo hankkivansa sekä aidon että tekokuusen.
  • Noin kaksi kolmasosaa (64 %) suomalaisista koristelee jouluna kuusen, mutta perinteisen joulukuusen tilalle ostetaan myös muita kasveja koristelua varten. Suosittuja vaihtoehtoja kuuselle ovat kataja (8 % vastaajista) ja sypressi (8 %). Neljä prosenttia kertoo koristelevansa palmun. 18–29-vuotiaiden keskuudessa suosittu on myös kaktus, jonka koristelee 7 prosenttia kyseisestä ikäluokasta.

Lähde: Plantagen, Suomalaisten joulunvietossa näkyvät edelleen perinteet – aito kuusi, joulutähti ja hyasintti tuovat joulun koteihin (tiedote 19.10.2021).

Lähes 80 prosenttia lähettää joulutervehdyksen

  • Postin teettämän kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista aikoo lähettää joulutervehdyksiä tänä vuonna. Suosituin tapa joulutervehdysten välittämiseen on postitetut kortit ja kirjeet.
  • Lähes kaikki joulutervehdyksiä lähettävät kertovat kyselyssä motiivikseen vastaanottajan ilahduttamisen (95 %).
  • Vastaajista 90 prosenttia näkee joulutervehdykset perinteenä, jota halutaan ylläpitää.
  • Joulutervehdyksillä halutaan tutkimuksen mukaan ilahduttaa laajasti perhettä, sukua ja lähipiiriä. Eniten tervehdyksiä aiotaan tänäkin vuonna lähettää sisaruksille ja serkuille sekä tädeille, enoille tai sedille.

Lähde: Posti, Tutkimus: lähes 80 % suomalaisista aikoo muistaa toisiaan joulutervehdyksillä – perinteen merkitys korostuu. Joululahjat taas ostetaan entistä useammin verkkokaupasta (tiedotteet 3.12.2021).

Yli 80 prosenttia saunoo jouluna

  • Harvian teettämän kyselyn mukaan saunominen kuuluu jouluperinteeseen yli 80 prosentilla suomalaisista.
  • Suosituin aika löylyille on aattoilta, jolloin saunoo 40 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi suosituin aika on jouluaaton iltapäivä, jolloin saunoo lähes yhtä moni. Aamupäivällä saunoo 20 prosenttia.
  • Ahkerimpia joulusaunojia ovat 31–40-vuotiaat miehet, joista 87 prosenttia saunoo jouluna.
  • Suosituinta on kotona saunominen (54 %). 20 prosenttia saunoo sukulaisten luona, 10 prosenttia saunoo taloyhtiön yleisellä joulusaunavuorolla, ja mökillä saunoo niin ikään 10 prosenttia.
  • Vuoden 2020 lopussa saunoja arvioitiin olevan Suomessa yli 2,3 miljoonaa.

Lähteet:
Harvia, Miten Suomi saunoo jouluna? Joulusaunakyselyn tutkimustulokset (23.12.2020).
Tilastokeskus, Suomi lukuina, Asuminen.

Joululauluja ja -konsertteja

  • Tekijänoikeusjärjestö Gramex selvitti, mitkä joululaulut soivat jouluna 2019 eniten yksityisissä radioissa. Soitetuin joululaulu oli Wham!-yhtyeen Last Christmas (902 soittokertaa). Toiseksi soitetuin joulukappale oli Mariah Careyn All I Want For Christmas Is You (781 soittokertaa). Kolmantena ja samalla ensimmäisenä kotimaisena kappaleena oli Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen (587 soittokertaa). Joulun neljänneksi soitetuin kappale oli Katri Helenan Joulumaa 492 soittokerralla. Gramex on laatinut tilaston radioilta saamiensa soittotietojen perusteella.
  • Lisäys 22.12.2021: Gramexin tietojen mukaan joulun soitetuin kappale vaihtui vuonna 2020, kun John Lennonin ja Yoko Onon kappale Happy Xmas (War Is Over) kiilasi Wham!-yhtyeen Last Christmas -kappaleen ohi. Lisää tietoja yksityisten radioiden soitetuimmista joululauluista 2020 löytyy Gramexin tiedotteesta Joulun soitetuin vaihtui: Happy Xmas (War Is Over) ykköseksi.
  • Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan joulukonserteissa käymisestä on tullut entistä suositumpaa. Vuonna 2017 joulumusiikin konserteissa kertoi käyneensä 18 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2002 luku oli 10 prosenttia.

Lähteet:
Gramex ry, Sydämeeni joulun teen radioiden soitetuin kotimainen joululaulu.
Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen, Eri tyyppisissä konserteissa käyminen

750 000 lauluvihkoa

  • Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia järjestetään tänä jouluna jo 49. kerran. Viime jouluna joululauluja laulettiin lähinnä kotisohvalla striimauksia katsellen, ja tänäkin vuonna koronatilanne rajoittaa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin osallistumista.
  • Suomen Lähetysseura on painattanut yhteislaulutilaisuuksia varten 750 000 lauluvihkoa, joista löytyy 26 joululaulua. Mukana ovat viime vuoden Kauneimmat Joululaulut -äänestyksen voittajat: Vexi Salmen ja Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen, Carola Häggkvistin säveltämä ja Pia Perkiön suomeksi sanoittama Taivas sylissäni sekä Sakari Topeliuksen ja Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna.
  • Kauneimmat Joululaulut on Suomen suurin musiikkitapahtuma ja suosituin laulupäivä on kolmas adventti.
  • Vuonna 2019 Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä kolme viidestä suomalaisesta kertoi osallistuvansa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin, ja Postin kyselyssä ne olivat joulun kolmanneksi paras asia ykkössijan jakaneiden yhdessäolon ja jouluruoan sekä toisen sijan saaneen joululoman jälkeen.

Lähteet:
Suomen lähetysseura, Seurakunnat varautuvat jo Kauneimpien Joululaulujen järjestämiseen (uutinen 1.11.2021).
Suomen lähetysseura, Viimevuotista tilaisuutta seurattiin ulkomaita myöten – Kauneimmat Joululaulut -striimaus Messukylästä 8.12. (uutinen 29.11.2021).
Posti, Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo (mediatiedotteet 3.12.2019).

Jouluruoka ja -juoma

75 prosentissa kodeista syödään kinkkua

  • Lihatiedotuksen teettämän joulukinkun ostoaikomuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista kotitalouksista ostaa joulukinkun.
  • Kinkun hankkivista kotitalouksista 87 prosenttia valitsee kotimaisen kinkun. Ulkomainen kinkku hankitaan kahteen prosenttiin talouksista.
  • Kinkkua syödään joka joulu 6–7 miljoonaa kiloa.
  • Luomukinkkujen kysynnässä ei tänäkään vuonna näy laskua. Pro Luomun arvion mukaan markkinoille tulee tänä jouluna noin 90 000 kiloa kotimaista luomukinkkua. Erityisesti pienemmät luomukinkut ovat kasvattaneet suosiotaan.

Lähteet:
Lihatiedotus, Kotimainen kinkku on joulun kunkku (uutiset 27.11.2020).
Pro Luomu, Pienet luomukinkut tämän joulun suosikki – verkkokauppa yhä suositumpi ostokanava (uutiset 2.12.2021).

Jouluruoka luo joulutunnelman

  • Ruoan maahantuontiyritys Lejoksen toteuttamassa Joulu on sun -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten joulunviettoon ja joulun ajan ruokailuun liittyviä merkityksiä ja mieltymyksiä. Tutkimuksen mukaan joulutunnelman suomalaisille tekee jouluruoka, ja se menee jopa perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietetyn ajan edelle. Jopa 80 prosenttia vastaajista piti jouluruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana.
  • Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista (66 %) valitsi joulukinkun juhlapyhien ykkösruoaksi. Kinkun jälkeen suosituimmat joulupöydän ruoat ovat juureslaatikot (43 %), riisipuuro (28 %), joulutortut (22 %) sekä graavilohi ja muut graavikalat (19 %). Lihaa välttäville vastaajille juureslaatikot olivat eniten joulutunnelmaa tuova ruokalaji.
  • Vanhemmille ikäpolville merkittävämpiä jouluruokia ovat perinteiset lämpimät ruoat ja suolaiset herkut, mutta nuoret nostavat yhä enemmässä määrin makeat leivonnaiset, jälkiruoat, suklaat ja konvehdit isompaan rooliin joulun ruokailussa. 18–24-vuotiaista 32 prosenttia piti suklaita ja konvehteja joulupöydän suosikkeina, kun 65–74-vuotiaista tätä mieltä oli vain 9 prosenttia vastaajista.
  • Lidlin joulututkimuksen 88 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, ettei joulupöydän tarvitse olla terveellinen. Perinteistä joulupöytää arvostaa 51 prosenttia vastaajista, mutta toivoo siihen jotain vaihtelua. Vastanneista 14 prosenttia aikoi lisätä joulupöytäänsä kasvista, ja 5 prosenttia vegaanisia ruokia.
  • Kyselyyn vastanneista jopa 92 prosenttia aikoi valmistaa joulun riisipuuron itse.

Lähteet:
Lejos, Joulun kyselytutkimus paljasti: Tässä ovat joulupöydän ylivoimaiset ykköset Suomessa – nuorten keskuudessa näkyvissä selkeä muutos (tiedote 13.11.2020).
Lidl Suomi, Lidlin joulututkimus - suomalainen ei halua terveellistä joulupöytää (tiedote 17.12.2020).

Kaksi miljoonaa litraa punaviiniä

  • Lejoksen toteuttamaan Joulu on sun -tutkimukseen vastanneista 38 prosenttia valitsi punaviinin joulupöydän suosikkijuomaksi. Seuraavaksi mieluisimmat joulun ruokajuomat olivat hanavesi (32 %), maito tai maitojuomat (30 %), olut (27 %) ja glögi (23 %).
  • Joulu on Alkossa vuoden kiireisin sesonki, jolloin myynnin arvioidaan kasvavan noin 80 prosenttia normaaliin ajanjaksoon verrattuna.
  • Punaviiniä ennakoidaan myytävän yli kaksi miljoonaa litraa jouluna. Alko ennakoi, että oluen kysyntä kaksinkertaistuu jouluna verrattuna juhlattomaan ajanjaksoon. Samppanjan litramyynti kasvaa jouluna yli kolminkertaiseksi.

Lähde:
Lejos, Joulun kyselytutkimus paljasti: Tässä ovat joulupöydän ylivoimaiset ykköset Suomessa – nuorten keskuudessa näkyvissä selkeä muutos (tiedote 13.11.2020).
Alko, Huoli ilmastosta näkyy tänä jouluna myös juomavalinnoissa (mediatiedote 8.12.2021).

Onko jouluna lunta?

  • Viime vuoden joulukuu oli jo kahdeksantena vuonna peräkkäin tavanomaista lauhempi.
  • Maan keskiosiin satoi viime vuonna lumipeite joulukuun 23. päivänä, mutta suuressa osassa etelä- ja länsirannikkoa joulu oli lumeton. Joulunpyhinä sää viileni koko maassa, ja Koillis-Lapissa pakkanen kiristyi Tapaninpäivänä 30–40 asteen välille.
  • Vaikka viime vuoden joulukuu oli tavanomaista leudompi, mitattiin Utsjoen Kevojärvellä 27.12. alin joulukuun lämpötila Suomessa 25 vuoteen, -41,1 astetta.
  • Tyypillisesti jouluna on lunta pohjoisessa lähes 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessa 5–10 senttiä.
  • Hyvin vähälumisia jouluja on ollut vuosina 1972, 1992, 2000 ja 2013. Tällä vuosituhannella runsasluminen joulu on ollut vain vuonna 2010.

Lähteet:
Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus, joulukuun kuukausikatsaus 2020.
Ilmatieteen laitos, Joulunajan säät.

Joulukauppa

Joulumenoihin 565 euroa aikuista kohden

  • Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset 18–79-vuotiaat aikovat tänä vuonna käyttää jouluhankintoihin keskimäärin 565 euroa aikuista kohden. Viime vuonna vastaava summa oli 531 euroa.
  • Joululahjoihin aiotaan tänä vuonna käyttää 341 euroa ja joulunviettoon 224 euroa.
  • Suosituimpia lahjoja ovat vuodesta toiseen olleet makeiset, vaatteet, lelut, kirjat ja lahjakortit.
  • Kyselyyn vastanneista noin 40 prosenttia huomioi ilmastonmuutoksen jouluostoksissa ja kertoo ostavansa ympäristöystävällisempiä lahjoja, suosivansa aineettomia lahjoja tai palveluita, antavansa lahjaksi käytettyjä tuotteita tai vähentävänsä lahjojen ostamista ylipäätään.
  • Lähes puolet (48 %) kyselyn vastaajista on joko antanut tai voisi kuvitella antavansa joululahjaksi käytettyjä tuotteita. Lähes yksi neljästä (23 %) on jo aiemmin antanut joululahjaksi käytettyjä tuotteita.
  • Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti nuorempien kuluttajien käyttäytymiseen. 18–34-vuotiaista nuorista aikuisista noin puolet kertoo ilmastotekijöillä olevan vaikutusta heidän jouluostoksiinsa.

Lähde: Nordea, Nordean kysely: suomalaisten joulubudjetti viime vuotta suurempi – nuoret huomioivat ilmastonmuutoksen muita enemmän (uutiset ja lehdistötiedotteet 1.12.2021).

810 miljoonan euron joulusesonki

  • Suomen vähittäiskaupalle tärkein myyntikuukausi on joulukuu, jolloin myynti kasvaa vuoden kuukausikeskiarvoon verrattuna noin viidenneksen.
  • Joulukuun myynnin ero vuosikeskiarvoon on viime vuosina alkanut pienentyä. Kun joulukuussa vuosina 2000─2010 ero oli 27 prosenttia, vuosina 2011─2019 se oli 22 prosenttia ja viime vuonna enää 19 prosenttia.
  • Marraskuun merkitys erikois- ja käyttötavarakaupan aloilla on kasvanut Black Fridayn myötä. Myös muut kampanjat ja pienemmät sesongit hajauttavat kauppaa ympäri vuoden.
  • Koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti viime joulukuussa oli noin 5 miljardia euroa, eli 1 110 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15−85-vuotiasta kohti. Kotitaloutta kohti joulukuun myynti oli 1 810 euroa.
  • Joulusesongin tuoma myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle oli noin 810 miljoonaa euroa.
  • Joulukuun myynnin merkitys on erityisen suuri tavarataloille ja monille erikoiskaupan aloille. Erityisesti kirjojen ja kultasepäntuotteiden (korut, kellot ym.) myynti kasvaa joulukuussa.

Lähteet:
Kaupan liitto, Joulukauppa 2021
Kaupan liitto, Joulukaupan ennakoidaan virkistyvän viime vuodesta (tiedote 11.11.2021).
Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtokuvaaja.

53 prosenttia ostaa joululahjoja verkosta

  • Postin kyselytutkimukseen vastanneista yli puolet (53 %) on jo ostanut tai aikoo ostaa joululahjoja verkosta.
  • Tärkeimpiä syitä verkkokaupasta ostamiseen ovat mahdollisuus tehdä jouluostokset silloin kuin haluaa (59 %), verkkokauppojen hyvät valikoimat (53 %), verkkokauppojen tarjoama helppo ostaminen ja ajansäästö (50 %) sekä verkko-ostamisen stressittömyys (42 %).
  • Myös verkkokauppojen kilpailukykyiset hinnat, erikoistarjousten hyödyntäminen ja ostamisen turvallisuus saavat vastaajat suosimaan verkko-ostoksia.

Lähde: Posti, Tutkimus: lähes 80 % suomalaisista aikoo muistaa toisiaan joulutervehdyksillä – perinteen merkitys korostuu. Joululahjat taas ostetaan entistä useammin verkkokaupasta (tiedotteet 3.12.2021).

Toivotuin joululahja on yhdessäolo läheisten ja perheen kanssa

  • Lidlin teettämän tutkimuksen mukaan joululahjaksi toivotaan eniten yhteistä aikaa läheisten ja perheen kanssa. Toiveissa ovat myös vaatteet tai jalkineet, raha sekä rauha, hiljaisuus ja kiireettömyys.
  • Vähiten toivottuja lahjoja tänä vuonna ovat koriste-esineet, hajuvesi ja kynttilät.
  • Hintaoppaan kuluttajatutkimuksen mukaan yleisin joululahjoihin käytettävä rahamäärä on 50–100 euroa (21 % vastaajista) tai 101–200 euroa (20 %).
  • 8 prosenttia suomalaisista ei aio ostaa ollenkaan joululahjoja, ja 10 prosenttia käyttää niihin vähemmän kuin 50 euroa. 5 prosenttia vastaajista aikoo käyttää lahjahankintoihin yli 500 euroa.
  • 37 prosenttia aikoo suosia joululahjoissa kotimaisia kauppoja, tuotteita tai palveluita.
  • Tämän joulun hittilahjoiksi Hintaopas ennustaa muun muassa pizzauuneja, herätysvaloja ja hierontalaitteita, kuten lihashuoltovasaroita.
  • Hintaoppaan mukaan lahjat hankitaan yleisimmin jo 1–2 kuukautta ennen joulua (30 % vastaajista). Toiseksi yleisin ostosaika on joulukuun alkupuolella (29 %). Reilu neljännes (27 %) aikoo jättää osan tai kaikki joululahjahankinnat vasta joulun jälkeisiin alennusmyynteihin.
  • Postin teettämän tutkimuksen mukaan noin neljäsosa (26 %) suomalaisista aloittaa joululahjojen hankkimisen Black Fridaysta. Näin toimivat erityisesti 18–24-vuotiaat (38 %) ja naiset (29 %).
  • Klarnan kyselytutkimuksen mukaan 15 prosenttia suomalaisista on aloittanut joululahjojen hankinnan jo syyskuussa.
  • Klarnan tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista ostaa tänä vuonna lahjoja perheelleen, 45 prosenttia hankkii lahjoja kumppanilleen ja 33 prosenttia ostaa lahjoja ystävilleen. Itselleen lahjoja hankkii 29 prosenttia ja lemmikeille 19 prosenttia suomalaisista.

Lähteet:
Lidl Suomi, Lidl selvitti suomalaisten joululahjatoiveita – pukinkontin TOP 10 suosikit ja inhokit (tiedote 8.12.2021).
Hintaopas.fi, Tutkimus: Viidennes suomalaisista jättää joululahjat ostamatta tai käyttää niihin alle 50 euroa – Joulun trendilahjoja pizzauunit, herätysvalot ja lihashuoltovasarat (tiedote 9.12.2021).
Posti, Tutkimus: Black Friday on loppuvuoden kauppapäivistä tunnetuin ja suosituin, neljäsosa suomalaisista aloittaa silloin joululahjojen ostamisen (tiedote 10.11.2021).
Klarna, Kansainvälinen tutkimus: suomalaiset ovat jouluostoksissaan vastuullisempia kuluttajia kuin muut pohjoismaalaiset ja pysyvät tiukemmin budjeteissa (tiedote 21.10.2021).

Joulukoristeiden myynti

  • Vuoden 2020 teollisuustuotantotilaston mukaan Suomessa valmistettujen joulunviettoesineiden myydyn tuotannon arvo oli 1,7 miljoonaa euroa.
  • Tullin mukaan joulunviettoesineitä tuotiin vuonna 2020 Suomeen 8,5 miljoonan euron arvosta ja vietiin ulkomaille 2,8 miljoonan euron arvosta.
  • Vuonna 2016 kotitaloudet kuluttivat joulukoristeisiin, ilotulitusvälineisiin ym. keskimäärin 37 euroa. Eniten rahaa niihin käyttivät kahden huoltajan lapsiperheet (82 euroa) ja vähiten alle 65-vuotiaiden yhden hengen taloudet sekä yli 64-vuotiaiden kotitaloudet (molemmat 17 euroa).

Lähteet:
Tilastokeskus, teollisuustuotanto, Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin 2013–2020.
Tulli, Uljas-tietokanta, joulunviettoesineiden tuonti ja vienti 2020 (CN-nimeke 950510).
Tilastokeskus, kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985–2016

Joulukuun matkat

  • Koronapandemian vaikutukset näkyivät vuoden 2020 joulukuun matkoissa. Suomalaiset matkustivat lähinnä kotimaassa ja vähemmän kuin edellisvuonna. Suomessa tehtiin viime joulukuussa yhteensä lähes 1,5 miljoonaa kotimaan vapaa-ajan matkaa, kun edellisvuonna niitä tehtiin 2,3 miljoonaa.
  • Viime vuonna 1,2 miljoonassa joulukuun kotimaan matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa.
  • Pandemian vuoksi myös ulkomaisten matkailijoiden määrä Suomessa väheni. Siinä missä ulkomaalaisia matkailijoita saapui Suomeen vuoden 2019 joulukuussa yli 337 000, oli vastaava luku vuonna 2020 alle 21 000.
  • Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin viime vuoden joulukuussa yli 64 000. Eniten ulkomaalaisia matkailijoita saapui Virosta (2 200) ja Ruotsista (2 100).
  • Vuokramökkiyöpymisiä oli vuoden 2020 joulukuussa enemmän kuin edellisvuoden joulukuussa, vaikka ulkomaisten yöpymisten määrä romahti koronapandemian vuoksi.
  • Kotimaisia vuokramökkiyöpymisiä oli viime vuoden joulukuussa yli 277 000, ja kasvua edellisvuoteen verrattuna oli noin 50 prosenttia.
  • Ulkomaisia vuokramökkiyöpymisiä oli 5 100, kun vuonna 2019 määrä oli yli 81 000.
  • Vuokramökkien keskihinnat olivat korkeimmillaan joulukuussa, jolloin keskimääräinen mökkivuorokausi maksoi 146,26 euroa.
  • Joulun aikaan Suomi jakautuu paikkoihin, joista lähdetään, ja paikkoihin, joihin saavutaan. Väkimäärä kasvoi viime jouluna eniten Pelkosenniemellä, Muoniossa, Kittilässä ja Kolarissa, missä väki yli kaksinkertaistui. Eniten väki väheni Tampereella, 19 prosenttia.
  • Nordean kyselytutkimuksen mukaan koronapandemia ja ilmastonmuutos vaikuttavat pienen osan joulunajan matkustussuunnitelmiin pysyvästi. Kyselyyn vastanneista 15 prosenttia aikoo suosia pysyvästi kotimaanmatkailua jouluna koronapandemian vaikutuksen vuoksi, ja 10 prosenttia kertoo ilmastonmuutoksella olevan sama vaikutus heidän suunnitelmiinsa.

Lähteet:
Tilastokeskus, suomalaisten matkailu.
Tilastokeskus, majoitustilasto.
Tilastokeskus, vuokramökkitilasto.
Tilastokeskus, Joulukerroin paljastaa jouluisimmat kunnat (Nurmi & Piela, Tieto&trendit 21.12.2021).
Nordea, Nordean kysely: suomalaisten joulubudjetti viime vuotta suurempi – nuoret huomioivat ilmastonmuutoksen muita enemmän (uutiset ja lehdistötiedotteet 1.12.2021).

Eettinen joulu

Jouluna tehdään hyvää lahjoittamalla rahaa ja tavaraa

  • Postin ja IRO Researchin vuonna 2019 tekemään kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia aikoi osallistua jouluna hyväntekeväisyyteen.
  • Suosituin hyväntekeväisyyden muoto oli rahan tai tavaran lahjoittaminen (31 %) ja toiseksi suosituin hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukorttien ostaminen (27 %).
  • Vastaajista 21 prosenttia aikoi tehdä muuta hyväntekeväisyyttä tukevaa toimintaa, ja 9 prosenttia aikoi ostaa joululahjaksi hyväntekeväisyysjärjestöjen tuotteita tai palveluita.
  • YouGovin vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan 29 prosenttia suomalaisista antaa jouluna rahaa hyväntekeväisyyteen, ja joka kymmenes (10 %) käyttää aikaansa hyväntekeväisyyteen esimerkiksi vapaaehtoistyötä tekemällä.

Lähteet:
Posti, Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo (mediatiedotteet 3.12.2019).
YouGov, Suomalaiset ja joululahjat (uutinen 17.12.2019).

Koronavuosi innoitti lahjoittamaan joulukeräyksiin

  • Pelastakaa Lapset -järjestön joulukeräykseen lahjoitettiin viime vuonna ennätykselliset lähes 2,9 miljoonaa euroa. Lahjoituksilla tuetaan kotimaan vähävaraisia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia muun muassa opiskelussa ja harrastuksissa. Pelastakaa Lapset pyrkii toiminnallaan tavoittamaan ja tukemaan yli 45 000 lasta ja nuorta tänä vuonna Suomessa.
  • Pelastusarmeijan Joulupata-keräys tuotti vuonna 2020 ennätykselliset 1,25 miljoonaa euroa. Joulupatoja oli 45 kaupungissa yhteensä 195, ja niiden lisäksi lahjoituksia kerättiin verkossa ja mobiilisti. Joulupadasta saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina kotimaan vähäosaisille lapsiperheille ja muille apua tarvitseville. Joulupata-keräys on järjestetty Suomessa vuodesta 1906 lähtien.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Yle järjestävät Hyvä Joulumieli -keräyksen tänä vuonna 25. kerran. Tämän vuoden keräystavoite on 2,5 miljoonaa euroa, jonka avulla jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja 36 000 perheelle. Vuosien varrella keräyksellä on tuettu satojatuhansia perheitä.
  • Vähävaraisia lapsiperheitä auttavan Hope ry:n joulukeräys tuotti vuonna 2020 yli miljoona euroa. Viime vuoden aikana Hopen apu tavoitti yli 22 000 lasta ja nuorta vaate- ja tavaralahjoituksin, elämyksin tai harrastustuen muodossa.
  • Joulupuu-keräyksellä kerätään joululahjoja lapsille ja nuorille, jotka saattaisivat muuten jäädä kokonaan ilman joululahjoja. Vuonna 2020 keräyksellä saatiin yli 72 000 lahjaa yksityishenkilöiltä ja organisaatioilta ja lahjoituksia lahjojen hankintaa varten saatiin yli 356 000 euroa. Joulupuu-keräys järjestetään tänä vuonna yli 60 paikkakunnalla sekä verkossa.

Lähteet:
Pelastakaa Lapset ry, Ihmisillä hyvä tahto koronajouluna – Pelastakaa Lasten joulukeräyksellä ennätystulos kotimaan lasten auttamiseksi (uutinen 13.1.2021).
Pelastusarmeija,, Pelastusarmeijan Joulupataan tuli vuonna 2020 yli 25 % enemmän lahjoituksia (lehdistötiedote 10.3.2021).
Hyvä joulumieli -keräys, Tietoa keräyksestä.
Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry, Korona-aika kurittaa lapsiperheitä – Hope ry auttoi viime vuonna kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria (tiedote 16.3.2021).
Joulupuu ry, Joulupuusta medialle.

68 prosenttia suomalaisista haluaa säästää ympäristöä joulunakin

  • Tori.fi:n vuonna 2020 tekemän kyselytutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista ei huomioi ympäristöasioita lainkaan joulunvietossa.
  • 68 prosenttia suomalaisista haluaa säästää ympäristöä joulunakin. Käytettyjen joululahjojen antaminen on siinä suosituin keino. Ympäristön säästäjistä 34 prosenttia jakaa käytettyjäkin joululahjoja, 13 prosenttia antaa vain aineettomia lahjoja ja 18 prosenttia on luopunut joululahjojen antamisesta kokonaan.
  • Ilmastoahdistusta joulun takia koki vastaajista 9 prosenttia vuonna 2020 ja 13 prosenttia vuonna 2019.
  • HSY:n ylläpitämältä Annajotainmuuta.fi-sivustolta löytyy lähes 200 aineetonta ja vastuullista lahjaideaa pukinkonttiin. Lahjaksi voi antaa esimerkiksi hemmotteluillan, kaupunkikierroksen tai metsäretken.

Lähteet:
Tori.fi, Joulupukki kehottaa ilmastoystävällisempään jouluun: ”Hyvä viikko aloittaa fiksu kuluttaminen” (27.11.2020).
HSY, 178 aineetonta lahjaideaa käytettävissäsi (tiedote 8.12.2021).

Joulunajan päivänsankarit

  • Jouluna syntymäpäiväänsä viettää tavanomaista harvempi suomalainen. Jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä ovat karkauspäivän jälkeen harvinaisimmat syntymäpäivät väestössä.
  • Jouluaattona viettää syntymäpäiviään 11 719, joulupäivänä 11 111 ja tapaninpäivänä 11 131 suomalaista.
  • Jouluaaton nimipäiväsankareita on Suomessa yli 60 000. Silloin nimipäiviänsä viettävät Eeva (26 870 suomalaista, joilla on nimenä Eeva), Eveliina (27 775), Eevi (5 544) ja Aatami (444).
  • Joulupäivänä ei ole kenenkään nimipäivä, mutta tapaninpäivänä nimeänsä juhlistavat Tapani (135 697), Teppo (3 224) ja Tahvo (154).

Lähteet:
Tilastokeskus, väestörakenne 2020.
Digi- ja väestötietovirasto, Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot (poimittu 9.8.2021).


Joulutilastot ovat koonneet tilastotietopalvelun tontut.
Lisätietoja:
puh. 029 551 2220
info@stat.fi

Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

Päivitetty 20.4.2022