Kansainvälinen miestenpäivä 2023

Kansainvälistä miestenpäivää vietetään 19.11.

Miehet Suomessa

  • Suomen väestöstä on miehiä 2 753 477 eli 49 prosenttia.
  • Miesten keski-ikä on 42,4 vuotta ja eniten on 32-vuotiaita miehiä, joita on 39 026.
  • Suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha, ja kaikista miesten etunimistä yleisin on Juhani.
  • Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa.
  • Miehistä 72 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Harvaan asutulla maaseudulla asuu viisi prosenttia miehistä.
  • Yksin asuvia miehiä on 620 124.
  • Täysi-ikäisistä miehistä 43 prosenttia on naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, naimattomia on  42 prosenttia, eronneita 12 prosenttia ja leskiä kolme prosenttia.
  • Miehet solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 34,3 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden miehen solmimissa avioliitoissa keski-ikä on 40,6 vuotta.
  • Suomessa on lähes 1,3 miljoonaa isää (15–87-vuotiaat biologiset isät ja adoptioisät).
  • 15–87-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 56 prosentilla, on lapsia.
  • Vuonna 2022 syntyi 22 960 poikaa. Näiden poikien elinajanodote on 78,6 vuotta.
  • Suosituimmat pojille annetut ensimmäiset etunimet vuonna 2022 olivat Leo, Väinö ja Eino. Kaikista poikien saamista nimistä suosituin oli Olavi.

Miesten koulutus

  • Yli 73 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä miehistä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
  • Miesten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin tekniikan aloilla, 84 prosenttia. Selkeästi miesenemmistöisiä koulutusaloja ovat myös tietojenkäsittely ja tietoliikenne (80 %) ja maa- ja metsätalousalat (64 %).
  • Pienin miesten osuus on terveys- ja hyvinvointialoilla (13 %).
  • Lue lisää koulutusalojen eriytymisestä Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin artikkelista Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu.
  • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista miehiä on 42 prosenttia.
  • Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 8 prosenttia ja naisista alle 6 prosenttia lukuvuonna 2020/2021.
  • PISA-tutkimusten mukaan suurin osa suomalaispojista lukee hyvin, mutta 20 prosenttia pojista oli heikoimman tason lukijoita. Tytöistä heikoimman tason lukijoista oli 7 prosenttia.

Miehet suomalaisessa työelämässä

  • Vuonna 2022 työllisiä 15–74-vuotiaita miehiä oli 1 345 000.
  • Miesten työllisyysaste vuonna 2022 oli 78,5 prosenttia (20–64-vuotiaat).
  • Jatkuvassa työssä työskentelee 85 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajamiehistä. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä on 15 prosenttia.
  • Kokoaikatyötä tekee 88 prosenttia ja osa-aikatyötä 12 prosenttia palkansaajamiehistä.
  • Miesten osuus yrittäjistä on 66 prosenttia.
  • Miesvaltaisin toimiala on rakentaminen, missä alan työllisistä 90 prosenttia on miehiä. Seuraavaksi miesvaltaisimmat alat ovat kuljetus ja varastointi (79 % miehiä) sekä maatalous, metsätalous, kalatalous ja kaivostoiminta (75 % miehiä).
  • Pienin miesten osuus on terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla, missä miehiä on alan työllisistä 15 prosenttia.
  • Työllisten miesten yleisin ammatti on luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (122 000 työllistä miestä).
  • Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa löydettiin miehillä 31 korkean kuolleisuuden työntekijäammattia. Näissä korkean kuolleisuuden ammateissa työskenteli neljännes kaikista miespalkansaajista. Lue lisää Helsingin yliopiston uutisesta: Neljännes miespalkansaajista työskentelee korkean kuolleisuuden ammateissa.
  • Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2022 miehillä 61,9 vuotta. Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli miehillä 64,1 vuotta.
  • Eläkkeensaajamiesten keskimääräinen kokonaiseläke on 2 070 euroa, naisilla 1 658 euroa kuukaudessa.
  • Miespalkansaajien keskiansio vuonna 2022 oli 4 101 euroa kuukaudessa, kun taas naisilla vastaava luku oli 3 461 euroa.
  • Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
  • Lue lisää miesten ja naisten tuloeroista Kaisa-Mari Okkosen artikkelista Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
  • Miesten ja naisten kokemuksista korona-ajan työoloista kerrotaan Johanna Lahtelan ja Marjut Pietiläisen artikkelissa Palkansaajat ovat kokeneet korona-ajan työolot eri tavoin – onko sukupuolella ollut merkitystä?.
  • Miesten ja naisten mahdollisuuksista vaikuttaa työhönsä kerrotaan Hanna Sutelan artikkelissa Palkansaajilla on Suomessa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhönsä – etenkin miehillä.

Miehet, valta ja päätöksenteko

  • Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 108 miestä ja 92 naista. Miesten osuus valituista oli 54 prosenttia. Suurimmat miesten osuudet valituista olivat Suomen ruotsalaisessa kansanpuolueessa (67 %) ja Perussuomalaisissa (63 %) (puolueet, joilla yli yksi kansanedustaja).
  • Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa miesten äänestysprosentti oli 71 ja naisten 72,9 (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
  • Petteri Orpon aloittaessa pääministerinä kesäkuussa 2023 hallituksen 19 ministeristä 7 oli miehiä.
  • Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 ehdokkaista 55 prosenttia oli miehiä. Miesten osuus valituista oli 47 prosenttia.
  • Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan miespalkansaajista 46 prosenttia ilmoitti, että heidän työhönsä kuuluu esimiestehtäviä. Naisista näin kertoi 36 prosenttia.
  • Vuoden 2020 työssäkäyntitilaston mukaan miehet toimivat naisia useammin johtajina suurimmalla osalla sektoreista. Tieto- ja viestintätekniikan, teollisuuden tuotannon, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vähittäis- ja tukkukaupan aloilla yli 80 prosenttia johtajista on miehiä.
  • Myös toimitus- ja pääjohtajista on miehiä yli 80 prosenttia.
  • Kunnan- tai kaupunginjohtajista miehiä oli 69 prosenttia vuonna 2022.

Miesten ajankäyttö ja vapaa-aika

  • Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan miesten ja naisten koti- ja ansiotöihin käyttämä kokonaistyöaika oli vuosina 2020–2021 ensimmäistä kertaa molemmilla sukupuolilla likimain yhtä suuri.
  • Miesten ansiotöihin käyttämä aika on vähentynyt ja kotitöihin käyttämä aika lisääntynyt.
  • Miehet käyttävät päivittäin kotitöihin keskimäärin 2 tuntia ja 38 minuuttia. Etenkin lastenhoitoon käytetty aika miehillä on lisääntynyt.
  • Miehet käyttävät selvästi naisia vähemmän aikaa ruoan valmistamiseen ja siivoukseen sekä astianpesuun, mutta enemmän aikaa korjaus- ja rakennustöihin, kulkuneuvojen korjaukseen ja huoltoon sekä lämmitykseen ja vesihuoltoon.
  • Vuonna 2021 miehistä 37 prosenttia teki vapaaehtoistyötä viimeisen 12 kuukauden aikana.
  • Vuoden 2021 tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan miehistä 84 prosenttia käyttää internetiä useasti päivässä.
  • Miehistä 80 prosenttia käyttää internetiä videopalveluiden katsomiseen ja 72 prosenttia musiikin kuunteluun. Miehistä 67 prosenttia seuraa netissä yhteisöpalveluja (esim. Facebook).
  • Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan miehistä 81 prosenttia käy kulttuuritilaisuuksissa, kuten konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä ja -museoissa.
  • Miehet käyvät katsomassa urheilukilpailuja naisia useammin. Vuoden 2017 tietojen mukaan jotain urheilukilpailua tai -tapahtumaa seurasi miehistä useampi kuin joka toinen, kun taas naisista vastaava osuus oli vajaat neljä kymmenestä.
  • Miehet käyvät heavy-konserteissa melkein kaksi kertaa enemmän kuin naiset. Sukupuolten erilaisista musiikkimauista voi lukea lisää Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.
  • Miehet pelaavat digitaalisia pelejä enemmän kuin naiset. Vähintään kerran kuussa digitaalisia pelejä pelaa lähes puolet miehistä (47 %) ja reilu kolmannes naisista (35 %). Miesten ja poikien peliharrastuksesta voi lukea lisää Kaisa Saarenmaan artikkelista Ristisanoja, mölkkyä, räiskintää – digi hallitsee mutta yhä pelataan perinteisestikin.
  • 68 prosentilla miehistä on jokin luova harrastus. Kädentaitoharrastuksista miehet harrastavat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, naiset taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua.
  • Miehistä 95 prosenttia ulkoilee. Ulkoilukertoja miehille kertyy keskimäärin vuodessa 170.
  • Kalastamista harrastaa Luonnonvarakeskuksen mukaan 37 prosenttia suomalaismiehistä. Kalastustaidot on miehistä 94 prosentilla.
  • Miehistä henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti on 89 prosentilla ja naisista 76 prosentilla. Lue lisää autoilun tasa-arvosta Tieto&trendit-artikkelista Autoilu on tasa-arvoistunut – naiset liikkuvat edelleen miehiä monimuotoisemmin.
  • Miehistä 79 prosenttia pitää arkeaan mielenkiintoisena, mutta arjen kokeminen raskaana on lisääntynyt miesten kohdalla verrattuna vuosituhannen alkuun.

Lähteet

Tilastokeskus: Ajankäyttö 2020–2021
Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2021
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen 2017
Tilastokeskus: Liki puolet suomalaisista kävi katsomassa urheilua paikan päällä vuonna 2017 (Ruuskanen, Tieto&trendit 27.5.2020)
Luonnonvarakeskus: Luonnon virkistyskäyttö 2020
Luonnonvarakeskus: Vapaa-ajankalastus 2020
Tilastokeskus: Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä (Pääkkönen, Tieto&trendit 19.2.2020)

Miesten hyvinvointi

  • Vuonna 2022 miehistä yli 69 prosenttia koki päivittäisen elämänsä erittäin tai hyvin turvalliseksi.
  • 26 prosenttia miehistä kokee tulevaisuuden valoisana ja 78 prosenttia uskoo kykenevänsä vaikuttamaan yhteiskunnallisiin muutoksiin.
  • Miehistä 18 prosenttia kokee olevansa kykenemätön vaikuttamaan luonnon kantokykyyn.
  • Vuonna 2022 miehistä lähes 12 prosenttia oli tuntenut itsensä yksinäiseksi.
  • Yli kolmannes (39 %) suomalaisista yli 18-vuotiaista miehistä liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti.
  • Miehistä 29 prosenttia harrastaa kesällä liikuntaa lähes joka päivä, talvella noin viidennes.
  • Kävely on yleisin liikkumisen muoto sekä naisilla että miehillä. Toiseksi yleisin laji molemmilla sukupuolilla on kuntosaliharjoittelu. Seuraavaksi yleisimpiä lajeja miehillä ovat erilaiset pallopelit, juoksu tai hölkkä, pyöräily ja hiihto.
  • Suomalaisista miehistä 14 prosenttia syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Liikaa punaista ja prosessoitua lihaa puolestaan syö 79 prosenttia miehistä.
  • 30 vuotta täyttäneistä miehistä 72 prosenttia on ylipainoisia.
  • 20 vuotta täyttäneistä miehistä lähes 11 prosenttia tupakoi päivittäin. 20–64-vuotiaista miehistä päivittäin tupakoi lähes 12 prosenttia.
  • 20 vuotta täyttäneistä miehistä 38 prosenttia käyttää liikaa alkoholia.
  • Vuonna 2022 miehistä hieman yli 5 prosenttia oli kokenut lähisuhteessa fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana.
  • Miehillä alkoholi-, tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus on korkeampaa kuin naisilla. Vuonna 2021 itsemurhan tehneistä yli 72 prosenttia oli miehiä.
  • Väestöliiton Perhebarometrin 2021 mukaan yli 50-vuotiaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä parisuhteisiinsa. Parisuhteessa elävistä yli 50-vuotiaista miehistä 56 prosenttia miehistä ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä siitä, että omassa parisuhteessa kumppanit rakastavat toisiaan. Jokseenkin samaa mieltä oli 38 prosenttia miehistä.

Tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta

Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja

Tilastokeskus: Sukupuolten tasa-arvo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Tasa-arvotiedon keskus
Pohjoismainen yhteistyö: Nordic Gender Equality Indicators

Kansainvälisiä tilastoja

Eurostat: Gender statistics
Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE): Gender Statistics Database
OECD: Gender Equality
YK: Gender Statistics
Maailmanpankki, Gender Data Portal

Lisätietoja

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu. Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

puh. 029 551 2220
info@stat.fi