Kansainvälinen miestenpäivä 2021

Kansainvälistä miestenpäivää vietetään 19.11.

Miehet Suomessa

  • Suomen väestöstä 2 733 808 (49,4 %) on miehiä.
  • Miesten keski-ikä on 42,1 vuotta ja eniten on 37-vuotiaita miehiä, joita on 38 416.
  • Suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha, ja kaikista miesten etunimistä yleisin on Juhani.
  • Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa. Miehistä 72 prosenttia on ylipainoisia.
  • Suomalaisista miehistä 14 prosenttia syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Liikaa punaista ja prosessoitua lihaa puolestaan syö 79 prosenttia miehistä.
  • 20 vuotta täyttäneistä miehistä 12 prosenttia tupakoi päivittäin. 20–64-vuotiaista miehistä päivittäin tupakoi 13,5 prosenttia.
  • Miehistä 71,1 prosenttia asuu kaupunkialueilla.
  • Yksin asuvia miehiä on 591 253.
  • Täysi-ikäisistä miehistä 44,3 prosenttia on naimisissa, naimattomia on 41,3 prosenttia ja eronneita 11,7 prosenttia.
  • Miehet solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 34,7 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden miehen solmimissa avioliitoissa keski-ikä on 42,2 vuotta.
  • Suomessa on lähes 1,3 miljoonaa isää (15–85-vuotiaat biologiset isät ja adoptioisät).
  • 15–85-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 57 prosentilla, on lapsia.
  • Vuonna 2020 syntyi 23 778 poikaa. Näiden poikien elinajanodote on 79 vuotta. Suosituimmat pojille annetut ensimmäiset etunimet olivat Leo, Eino ja Oliver. Kaikista poikien saamista nimistä suosituin oli Juhani.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestötilasto 2020.
Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot -tilasto 2020.
Digi- ja väestötietovirasto, Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot.
Digi- ja väestötietovirasto, Aino ja Leo ovat vuoden 2020 suosikkinimet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tupakkatilastot Sotkanetissä.

Miesten koulutus

  • Lähes 73 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä miehistä on suorittanut peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
  • Miesten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin tekniikan aloilla, 84 prosenttia. Selkeästi miesenemmistöisiä koulutusaloja ovat myös tietojenkäsittely ja tietoliikenne (80 %) ja maa- ja metsätalousalat (64 %).
  • Pienin miesten osuus on terveys- ja hyvinvointialoilla (13 %).
  • Lue lisää koulutusalojen eriytymisestä Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin artikkelista Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutusalojen eriytyminen jatkuu.
  • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista miehiä on 42 prosenttia.
  • Vuonna 2019 peruskoulun 9. luokan päättäneistä alle 18-vuotiaista pojista 97,8 prosenttia jatkoi opiskelua.
  • Miehet keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen useammin kuin naiset. Miehistä tutkintoon johtavan koulutuksen keskeytti kokonaan 7,1 prosenttia ja naisista 4,8 prosenttia lukuvuonna 2018/2019.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2020.
Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen 2019.
Tilastokeskus, Koulutuksen keskeyttäminen 2019.

Miehet suomalaisessa työelämässä

Lähteet:
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2020.
Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2020.
Eläketurvakeskus, Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä 2020.
Eläketurvakeskus, Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2020.

Miehet, valta ja päätöksenteko

  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 106 miestä ja 94 naista. Miesten osuus valituista oli 53 prosenttia. Suurimmat miesten osuudet valituista olivat Perussuomalaisissa (69,2 %) ja Keskustassa (67,7 %) (puolueet, joilla yli yksi kansanedustaja).
  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa miesten äänestysprosentti oli 70,6 % ja naisten 73,5 % (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
  • Sanna Marinin aloittaessa pääministerinä joulukuussa 2019 hallituksen 19 ministeristä 7 oli miehiä. Yhteensä Marinin hallituksessa miesministereitä oli kesään 2020 mennessä ollut 8 ja naisministereitä 13.
  • Miesten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vuonna 2018 oli 71,3 prosenttia. Listaamattomien yhtiöiden hallituksissa miehiä oli 80,8 prosenttia.

Lähteet:
Tilastokeskus, Vaalitilastot.
Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo, Valta ja päätöksenteko.
Valtioneuvosto, Miehet ja naiset ministereinä.

Miehet ja vapaa-aika

  • Miehistä 83 prosenttia käytti vuonna 2020 internetiä useasti päivässä. Yhteensä 66 prosenttia miehistä seurasi yhteisöpalveluja, joista suosituimpia olivat Facebook, WhatsApp ja Instagram.
  • Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan miehistä 81 prosenttia käy kulttuuritilaisuuksissa, kuten konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä ja -museoissa.
  • Miehet käyvät katsomassa urheilukilpailuja naisia useammin. Vuoden 2017 tietojen mukaan jotain urheilukilpailua tai -tapahtumaa seurasi miehistä useampi kuin joka toinen, kun taas naisista vastaava osuus oli vajaat neljä kymmenestä.
  • Miehet käyvät melkein kaksi kertaa enemmän heavy-konserteissa kuin naiset. Sukupuolten erilaisista musiikkimauista voi lukea lisää Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.
  • Miehet pelaavat digitaalisia pelejä enemmän kuin naiset. Vähintään kerran kuussa digitaalisia pelejä pelaa lähes puolet miehistä (47 %) ja reilu kolmannes naisista (35 %).
  • Miehistä 29 prosenttia harrastaa kesällä liikuntaa lähes joka päivä, talvella noin viidennes.
  • Kalastamista harrastaa Luonnonvarakeskuksen mukaan 37 prosenttia suomalaismiehistä.
  • 68 prosentilla miehistä on jokin luova harrastus. Kädentaitoharrastuksista miehet harrastavat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, naiset taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua.
  • Miehistä henkilöauton ajamiseen oikeuttava ajokortti on 89 prosentilla ja naisista 76 prosentilla. Lue lisää autoilun tasa-arvosta Tieto&Trendit-artikkelista Autoilu on tasa-arvoistunut – naiset liikkuvat edelleen miehiä moni­muotoisemmin.
  • Vuoden 2017 tasa-arvobarometrin mukaan kahden puolison kotitalouksissa miehet ovat useimmiten vastuussa kodin huoltotöistä, korjaamisesta, rakentamisesta, kulkuneuvojen huoltamisesta sekä laitteiden asentamisesta ja huollosta. Naiset taas tekevät suurimman osan kotitaloustöistä ja ovat useimmiten vastuussa pyykinpesusta, silityksestä, ruoanlaitosta ja siivouksesta.
  • Miehistä 79 prosenttia pitää arkeaan mielenkiintoisena, mutta arjen kokeminen raskaana on lisääntynyt miesten kohdalla verrattuna vuosituhannen alkuun.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2020.
Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen 2017.
Tilastokeskus, Liki puolet suomalaisista kävi katsomassa urheilua paikan päällä vuonna 2017 (Ruuskanen, Tieto&trendit 27.5.2020).
Tilastokeskus, Ristisanoja, mölkkyä, räiskintää – digi hallitsee mutta yhä pelataan perinteisestikin (Saarenmaa, Tieto&trendit 17.9.2020).
Tilastokeskus, Perinteinen kävelylenkkeily edelleen suosituin koko kansan liikuntaharrastus (Ruuskanen, Tieto&trendit 18.4.2020).
Tilastokeskus, Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä (Pääkkönen, Tieto&trendit 19.2.2020).
Luonnonvarakeskus, vapaa-ajankalastus 2018.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvobarometri 2017.

Tilastoja sukupuolten tasa-arvosta

Alle on koottu tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta.

Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja

Kansainvälisiä tilastoja


Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu.
Lisätietoja:
puh. 029 551 2220
info@stat.fi

Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.