Kansainvälinen naistenpäivä 2022

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään 8. maaliskuuta. YK:n julistamana sitä vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1975, mutta naistenpäivän historia ulottuu jo 1900-luvun alkuun.

Lähde: Suomen YK-liitto, Kansainvälinen naistenpäivä.

Reilu puolet suomalaisista naisia

  • Suomen väestöstä lähes 2,8 miljoonaa (50,6 %) on naisia.
  • Naisten keski-ikä on 44,7 vuotta ja eniten on 72-vuotiaita naisia, joita on 38 547.
  • Suomalaisten naisten yleisin ensimmäinen etunimi on Tuula, ja kaikista naisten etunimistä yleisin on Maria.
  • Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttiä pitkä ja painaa 73 kiloa. Naisista 63 prosenttia on ylipainoisia.
  • Suomalaisten naisten ruokavalio on lähempänä ravitsemussuosituksia kuin miesten ruokavalio. Naisista 22 prosenttia syö riittävästi kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Liikaa punaista ja prosessoitua lihaa syö 26 prosenttia naisista. Naiset saavat miehiä useammin ravintoaineensa maitovalmisteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista sekä palkokasveista, pähkinöistä tai siemenistä.
  • 20 vuotta täyttäneistä naisista 9,3 prosenttia tupakoi päivittäin. 20–64-vuotiaista naisista päivittäin tupakoi 11,3 prosenttia.
  • Naisista 73 prosenttia asuu kaupunkialueilla.
  • Yksin asuvia naisia on 663 047, joista 47 prosenttia on yli 64-vuotiaita.
  • Täysi-ikäisistä naisista 43 prosenttia on naimisissa, naimattomia on 33 prosenttia, eronneita 15 prosenttia ja leskiä on 10 prosenttia.
  • Naiset solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 32,6 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden naisen solmimissa avioliitoissa keski-ikä oli 35,8 vuotta.
  • Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia.
  • Yhteensä 66 prosentilla 15–85-vuotiaista naisista on lapsia.
  • Vuonna 2020 syntyi 22 685 tyttöä. Näiden tyttöjen elinajanodote on 84,6 vuotta. Suosituimmat tytöille annetut ensimmäiset etunimet olivat Aino, Olivia, Sofia, Pihla ja Aada. Kaikista tyttöjen saamista nimistä suosituin oli Maria.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestötilasto 2020.
Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot -tilasto 2020.
Digi- ja väestötietovirasto, Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot.
Digi- ja väestötietovirasto, Aino ja Leo ovat vuoden 2020 suosikkinimet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ravitsemus Suomessa - FinRavinto 2017 -tutkimus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tupakkatilastot Sotkanetissä.

Naisten koulutus

  • Yli 75 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisnaisista on suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
  • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisia on lähes 58 prosenttia.
  • Naisten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin terveys- ja hyvinvointialoilla, 87 prosenttia.
  • Selkeästi naisenemmistöisiä koulutusaloja ovat myös kasvatusalat (79 %), humanistiset ja taidealat (67 %), kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet (67 %), yhteiskunnalliset alat (66 %) sekä palvelualat (66 %).
  • Pienin naisten osuus tutkinnon suorittaneista on tekniikan aloilla (16 %).
  • Pisa 2018 -tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen ovat maailman huippua. OECD-maiden välisessä tarkastelussa he sijoittuivat kärkeen näissä molemmissa. Tyttöjen ja poikien välinen osaamisero lukutaidossa oli Suomessa OECD-maiden suurin.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2020.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pisa-tutkimus ja Suomi.
OECD Data, Education, International student assessment (PISA).

Naiset suomalaisessa työelämässä

  • Vuonna 2021 työllisiä 15–74-vuotiaita naisia oli noin 1,2 miljoonaa, ja naisten työllisyysaste oli 71,7 prosenttia (15–64-vuotiaat).
  • Jatkuvassa työssä työskenteli 81 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajanaisista viime vuonna. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä oli 19 prosenttia.
  • Kokoaikatyötä teki 76 prosenttia ja osa-aikatyötä 24 prosenttia palkansaajanaisista.
  • Naisten osuus yrittäjistä oli 33 prosenttia.
  • Naisvaltaisin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, missä alan työllisistä 85 prosenttia on naisia. Seuraavaksi naisvaltaisimmat alat ovat muu palvelutoiminta (70 prosenttia naisia) ja koulutus (68 prosenttia naisia). Pienin naisten osuus on rakentamisen toimialalla, missä naisia on alan työllisistä alle 10 prosenttia.
  • Työllisten naisten yleisin ammatti on hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (163 000 työllistä naista).
  • Koronakriisin työllisyysvaikutuksista naisiin kerrotaan Hanna Sutelan artikkelissa Koronakriisin sukupuolivaikutukset työmarkkinoilla näennäisen ristiriitaisia – pandemia heijastunut eri tavoin osa- ja kokoaikatyöhön.
  • Naispalkansaajien keskiansio vuonna 2021 oli 3 364 euroa kuukaudessa, kun taas miehillä vastaava luku oli 3 997 euroa. Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
  • Tuloeroihin pääset perehtymään myös Kaisa-Mari Okkosen artikkelista Miehet ja naiset tuloluokkakuvassa – sekä tulot että tuloerot ovat miehillä naisia suuremmat.
  • Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2021 naisilla 60,8 vuotta. Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli naisilla 63,8 vuotta.
  • Vuonna 2020 naisten työeläke oli keskimäärin 69 prosenttia miesten työeläkkeestä. Naisten keskimääräinen työeläke oli 1 346 euroa kuukaudessa ja miesten 1 945 euroa kuukaudessa. Kokonaiseläkkeessä, jossa huomioidaan perhe-eläkkeet ja vähimmäiseläkkeet, sukupuolten välinen eläke-ero pienenee 433 euroon kuukaudessa.
  • Naiset ovat kokeneet miehiä useammin koronakriisin seuraukset työhönsä kielteisinä. Koronakriisin vaikutuksesta työoloihin voit lukea lisää oheisesta blogitekstistä ja raportista:

Lähteet:
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2021.
Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi 2021 (ennakko).
Eläketurvakeskus, Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä 2021.
Eläketurvakeskus, Keskimääräiset eläkkeet.

Naiset, valta ja päätöksenteko

  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 94 naista. Naisten osuus valituista oli 47 prosenttia, mikä on historiallisesti suurin osuus koskaan.
  • Suurimmat naisten osuudet valituista olivat Vihreällä liitolla (85 %), Kristillisdemokraateilla (60 %) ja SDP:llä (58 %).
  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa naisten äänestysprosentti oli 73,5 ja miesten 70,6 (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
  • Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista, ja naisten osuus kansanedustajista oli lähes 10 prosenttia. Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1919 naisten äänestysprosentti oli 65,1 prosenttia, kun miehistä äänesti 69,5 prosenttia.
  • Sanna Marinin aloittaessa pääministerinä joulukuussa 2019 hallituksen 19 ministeristä 12 oli naisia. Yhteensä Marinin hallituksessa naisministereitä oli kesään 2020 mennessä ollut 13 ja miesministereitä 8. Ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa.
  • Kansainvälisessä vertailussa Suomen parlamentti oli 11. naisvaltaisin vuonna 2021. Euroopan maista Suomessa oli kolmanneksi eniten naisia kansanedustajina Ruotsin ja Andorran jälkeen.
  • Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 ehdokkaista 55 prosenttia oli naisia. Naisten osuus valituista oli 53 prosenttia.
  • Naisten osuus johtotehtävissä oli yli 37 prosenttia vuonna 2020.
  • Naisia oli vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia.
  • Kunnan- tai kaupunginjohtajista naisia oli 27 prosenttia vuonna 2020.

Lähteet:
Tilastokeskus, Vaalitilastot.
Tilastokeskus, Sukupuolten tasa-arvo, Valta ja päätöksenteko.
Eduskunta, Naisten äänioikeus 110 vuotta -tietopaketti.
Valtioneuvosto, Naisten äänioikeus 110 vuotta – naiset ja miehet ministereinä.
Parlamenttienvälinen liitto (IPU) ja UN Women, Women in Politics 2021.
Tilastokeskus, Kestävän kehityksen YK-indikaattorit (5.5.2.).
Tilastokeskus, Naisten osuus yhtiöiden hallituksissa hienoisessa kasvussa – lupaavin kehitys naisenemmistöisissä pörssiyhtiöissä (Lipasti, Tieto&trendit 18.5.2021).
Tilastokeskus, Kuntasektorin palkat 2020.

Naiset ja vapaa-aika

  • Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan naiset (86 %) kävivät miehiä (81 %) yleisemmin kulttuuritilaisuuksissa, kuten elokuvissa, konserteissa, teatterissa sekä taidenäyttelyissä ja -museoissa.
  • Lähes puolet (45 %) naisista oli käynyt teatterissa, kun miehistä kävijöitä oli vajaa kolmannes (32 %).
  • Myös tanssiesitysten seuraamisessa on selvät sukupuolierot: naisista 19 prosenttia ja miehistä 10 prosenttia oli käynyt katsomassa esityksiä.
  • Naisilla on luovia harrastuksia enemmän kuin miehillä: 77 prosentilla naisista ja 68 prosentilla miehistä on jokin luova harrastus.
  • Soittamista harrastaa miehistä 17 prosenttia ja naisista 11 prosenttia. 10–14-vuotiaat tytöt harrastavat soittamista enemmän kuin pojat, mutta iän myötä erityisesti naisten soittoharrastus vähenee.
  • Naiset harrastavat kuvataiteita enemmän kuin miehet. Eniten kuvataiteita harrastavat 10–14-vuotiaat tytöt.
  • Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, ja näin on ollut jo 1980-luvun alusta lähtien. Naiset lukevat lähes kaikkia kirjallisuustyyppejä enemmän kuin miehet.
  • Naiset kuuntelevat miehiä enemmän pop-, iskelmä- ja viihdemusiikkia sekä klassista ja hengellistä musiikkia. Keskimäärin miehet kuitenkin kuuntelevat musiikkia useammin kuin naiset.
  • Sukupuolten erilaisiin musiikkimakuihin voit tutustua Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.
  • Lasten luovista harrastuksista pääset lukemaan lisää Riitta Hanifin ja Miia Huomon artikkelista Lapsilla on paljon luovia harrastuksia – Tytöt jo lopettaneet, kun pojat aloittavat soittamisen.
  • Lasten ja nuorten median ja tietotekniikan käytöstä voit lukea Ella Pitkäsen ja Kaisa Saarenmaan artikkelista Mobiiliteknologia mullisti lasten arjen – nettiin ei mennä, vaan siellä ollaan.

Lähteet:
Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen 2017.
Tilastokeskus, Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat (2021).

Suomen naiset maailman kärjessä

Suomi keikkuu monessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa tarkastelevassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa:

  • Suomi on maailman toiseksi tasa-arvoisin maa.
    Maailman talousfoorumi (WEF), Global Gender Gap Index 2021.
  • Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman kolmanneksi paras.
    The Economist, The Glass-Ceiling Index 2021.
  • Suomessa valta on jakautunut sukupuolille neljänneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa.
    Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Gender Equality Index 2021: Power.
  • Suomessa on vuoden 2021 alussa tehdyn vertailun mukaan kolmanneksi eniten naiskansanedustajia Euroopassa.
    Parlamenttienvälinen liitto (IPU) ja UN Women, Women in Politics 2021.
  • Suomi on maailman toiseksi paras maa olla nainen.
    Georgetown Institute for Women, Peace and Security (GIWPS) ja Oslon rauhantutkimusinstituutti (PRIO), Women, Peace and Security Index 2021/22.

Tilastoja sukupuolten tasa-arvosta

Alle on koottu tilastolähteitä tasa-arvosta.

Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja

Kansainvälisiä tilastoja


Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu.
Lisätietoja:
puh. 029 551 2220
info@stat.fi

Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

Päivitetty 20.4.2022