Kesä tilastojen valossa 2022

Kesällä lomaillaan, matkaillaan ja mökkeillään – ja ollaan myös töissä

Heinäkuu on suosituin lomakuukausi

  • Työvoimatutkimuksen lomatiedot kertovat, kuinka moni työllinen oli lomalla kyseisellä tutkimusviikolla. Kesällä 2021 Suomen työllisestä työvoimasta 34 prosenttia oli vähintään yhden viikon lomalla heinäkuussa.
  • Kesäkuussa lomaa piti vähintään viikon 12 prosenttia työllisistä ja elokuussa niin ikään 12 prosenttia työllisistä.

Lähde:
Tilastokeskus: Työvoimatutkimus.

Ulkomaanmatkailu ei lähtenyt nousuun kesällä 2021, kotimaanmatkailun suosio ennätyksellistä

  • Kotimaanmatkailu oli ennätyksellisen suosittua vuonna 2021. Kesällä (touko-elokuussa) kotimaan vapaa-ajan päivämatkoja tehtiin lähes 12 miljoonaa. Suosituimpia päivämatkojen kohdemaakuntia olivat Uusimaa (2 560 000 matkaa), Pirkanmaa (1 320 000 matkaa) ja Varsinais-Suomi (1 260 000 matkaa).
  • Yöpymisen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kesällä 2021 yhteensä noin 13 miljoonaa. Valtaosassa (75 %) näistä matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa. Suosituimmat kohdemaakunnat olivat samat kuin päivämatkoissa eli Uusimaa (1 900 000 matkaa), Pirkanmaa (1 400 000 matkaa) ja Varsinais-Suomi (1 190 000 matkaa).
  • Kesällä 2021 suomalaiset tekivät ulkomaille 600 000 vapaa-ajanmatkaa, mikä on saman verran kuin kesällä 2020, mutta yli 80 prosenttia vähemmän kuin kesällä 2019.
  • Kesän 2021 ulkomaan vapaa-ajanmatkoista noin 43 prosenttia suuntautui Viroon.
  • Yöpymisen kohdemaassa sisältäneitä ulkomaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kesällä 2021 yhteensä 410 000.
  • Tehdasvalmisteisia matkailuautoja rekisteröitiin viime vuonna 2 157, mikä oli yli 27 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Yhteensä matkailuvaunuja ja -autoja rekisteröitiin 3 209 kappaletta vuonna 2021, mikä oli noin 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020.

Lähteet:
Tilastokeskus: Suomalaisten matkailu, Kotimaanmatkailu saavutti ennätyssuosion vuonna 2021.
Matkailuajoneuvotuojat ry: Matkailuajoneuvojen ensirekisteröinnit.

Lähes 8 miljoonaa yöpymistä kotimaan majoitusliikkeissä viime kesänä

  • Kesällä 2021 (touko–elokuu) Suomen majoitusliikkeiden yöpymisvuorokausien määrä oli lähes 8 miljoonaa. Yöpymisten määrä kasvoi 41 prosenttia kesään 2020 verrattuna, mutta jäi vielä kesän 2019 tasosta, jolloin yöpymisvuorokausia kirjattiin 9,5 miljoonaa.
  • Kotimaisten yöpymisten määrä kasvoi 39 prosenttia ja ulkomaisten yöpymisten määrä 66 prosenttia vuoden 2020 kesään verrattuna. Kotimaisia yöpymisiä tilastoitiin kesällä 2021 yhteensä 7 396 173 ja ulkomaisia yöpymisiä 598 763.

Kotimaan vesiliikenteessä 3,4 miljoonaa matkustajaa vuonna 2021

  • Vuonna 2021 kotimaan vesiliikenteessä kuljetettiin 3,4 miljoonaa matkustajaa, mikä oli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Vaikka kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä kasvoi vuonna 2021, määrä oli pandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019 verrattuna edelleen 29 prosenttia pienempi.
  • Matkustajista 3,2 miljoonaa matkusti rannikolla ja 0,2 miljoonaa sisävesillä. Rannikolla matkustajamäärä kasvoi 19 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna, mutta sisävesillä matkustajamäärä jäi 4 prosenttia vähäisemmäksi.
  • Vuonna 2021 eniten matkustajia (1,9 miljoonaa) oli Suomenlahden alueella.

Tuhannen euron kesälomabudjetti

  • LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan suomalaiset aikovat käyttää kesälomallaan keskimäärin 1040 euroa. Kesälomabudjetin mediaani oli noin 700 euroa, eli puolet aikoo käyttää sitä enemmän ja puolet sitä vähemmän.
  • Kyselyyn vastanneista 45 prosenttia aikoo käyttää lomallaan saman verran rahaa kuin aiempina vuosina. Vastaajista 15 prosenttia suunnittelee käyttävänsä aiempaa enemmän rahaa loman aikana, ja 13 prosenttia aikoo vähentää rahankäyttöään.

Kesätyöpaikkojen tarjonnassa kasvua – Uudellamaalla vain hieman yli puolet nuorista aikoo hakea kesätöitä

  • Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kesätyökyselystä ilmenee, että vuonna 2022 yritysten tarjoamien kesätyöpaikkojen määrään ennakoidaan reilua korotusta. Kesäksi 2022 on odotettavissa kesätyö- tai harjoittelupaikka 120 000 nuorelle, kun taas kesällä 2021 EK:n jäsenyritykset tarjosivat nuorille noin 95 000 kesätyöpaikkaa.
  • 33 prosenttia EK:n kesätyökyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti lisäävänsä kesätyöpaikkoja täksi kesäksi ja vain 4 prosenttia ennakoi vähentävänsä niitä.
  • Kemianteollisuuden, Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden jäsenyritykset arvioivat tarjoavansa tänä kesänä noin 24 000 kesätyöpaikkaa.
  • SAK:n luottamushenkilöistä 78 prosenttia kertoo, että hänen työpaikalleen palkataan tänä vuonna kesätyöntekijöitä. Vuonna 2021 vastaava luku oli 67 prosenttia ja vuonna 2020 vain 56 prosenttia.
  • TAT Nuorten tulevaisuusraportin 2022 mukaan kesätöihin hakeudutaan vähiten Helsingissä ja Uudellamaalla: näillä alueilla ainoastaan 56 prosenttia nuorista kertoi hakevansa kesätöitä. Muualla Suomessa vastaava luku oli noin 70 prosenttia.

Lähteet:
Elinkeinoelämän keskusliitto: tiedote 20.1.2022, EK:n kysely: Kesätyöpaikkojen määrä nousee roimasti.
Metsäteollisuus: uutinen 29.4.2022, Vientiteollisuus tarjoaa kesätyöpaikan yli 24 000 nuorelle.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK: ajankohtaista 12.5.2022, SAK:n kysely: Kesätyöpaikkojen määrässä selvä nousu.
Talous ja nuoret TAT: uutinen 25.5.2022, Tutkimus: Nuoret haluavat työelämältä työaikojen kohtuullisuutta ja turvallisuutta – pelko työelämän kuormittavuudesta lisääntynyt.

Kesä kutsuu mökille

1,7 kesämökkiä neliökilometrillä

  • Suomessa oli vuonna 2021 kaikkiaan 508 919 kesämökkiä, keskimäärin 1,7 kesämökkiä neliökilometrillä.
  • Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio, toiseksi suurin Mikkeli ja kolmanneksi suurin Parainen. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 kesämökkiä.
  • Kauniainen on Suomen ainoa kunta, jossa ei ole yhtäkään kesämökkiä.
  • Kun mökkitiheyttä tarkastellaan vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään, kiilaa Parainen ykköseksi. Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2020 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja.
  • Vuonna 2021 valmistui 2 100 uutta kesämökkiä. Kesämökkikanta ei kuitenkaan kasva samaan tahtiin uusien mökkien tuotannon kanssa, sillä vanhoja mökkejä myös puretaan muun muassa uudisrakentamisen tieltä.
  • Kesämökkejä rakennettiin eniten 1970-luvulla, jonka jälkeen valmistuneiden mökkien määrä on laskenut joka vuosikymmenellä. 2010-luvulla valmistuneiden mökkien määrä on alle puolet 1970-luvun määrästä.
  • Suomalaisten kesämökkien keskikoko on 49 neliötä ja mediaani 40 neliötä.
  • Kesämökki sijaitsee yleensä melko lähellä omaa asuinpaikkaa. Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä vuonna 2019 oli 92 kilometriä, ja puolet mökkimatkoista oli korkeintaan 39 kilometriä.

Lähteet:
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökkikanta kasvoi vain vähän vuonna 2021.
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2020.
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2019.

Kesämökkien omistajien keski-ikä 63 vuotta

  • Lähes 782 300 suomalaista kuului vuonna 2020 kesämökin omistavaan asuntokuntaan.
  • Kesämökkien omistajien keski-ikä vuonna 2020 oli 63 vuotta, ja alle 40-vuotiaita omistajia oli vain 7 prosenttia kaikista mökinomistajista.
  • Lähes 40 prosentilla mökeistä oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 11 prosentilla oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia.
  • Taloudellisesti hyvin toimeentulevat asuntokunnat korostuvat mökinomistajissa: puolet mökin omistavista asuntokunnista kuului vuonna 2019 kolmeen suurituloisimpaan kymmenykseen.
  • Kesämökin omistajatalouksista lähes 60 prosenttia asuu joko omakoti- tai paritalossa.
  • Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen kyselyn mukaan mökkeilyn suosio on pysynyt vakaana vuosien 2002 ja 2017 välillä. Vastaajista 46 prosenttia vietti lomaa omassa käytössä olevalla kesämökillään, vapaa-ajan asunnolla tai kakkosasunnolla vuonna 2002. Samalla tavoin lomaa vietti 49 prosenttia vastaajista vuonna 2017. Miehet viettivät aikaa mökillä hieman enemmän kuin naiset.
  • Mökkibarometrin 2021 mukaan keskimääräinen mökillä vietetty aika on kasvanut huomattavasti. Siinä missä vuonna 2016 keskimääräinen käyttövuorokausien määrä oli 79, oli vastaava luku vuonna 2021 jopa 103.
  • Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneiden osuus niistä työssäkäyvistä, joille etätyö oli mahdollista, oli 43 prosenttia. Vastaava osuus Mökkibarometrissa 2016 oli 7 prosenttia.
  • Suomalaiset suuntaavat mökeille etenkin juhannuksena. Kustavissa väkimäärä jopa viisinkertaistuu juhannuksena, ja Luhangassa, Puumalassa ja Kuhmoisissa väkimäärä yli nelinkertaistuu keskikesän juhlan aikaan. Kauniaisten ja Kempeleen väki vähenee eniten, Kauniaisissa lähes puolet viettää juhannuksensa muualla. Suuremmat kaupungit ovat vertailussa seuraavina.

Lähteet:
Tilastokeskus: Tieto&trendit 12.8.2021, Yli puolet mökinomistajista on eläkkeellä.
Tilastokeskus: Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2020.
Tilastokeskus: Tieto&trendit 4.7.2019, Lomamatkoja tehdään entistä enemmän – mökkeilyn suosio on pysynyt vakaana.
Tilastokeskus: Tieto&trendit 21.6.2022, Uusi kuntakohtainen juhannuskerroin: ei suurempia muutoksia joukkopaossa maaseudun rauhaan.
Luonnonvarakeskus ja saaristoasiain neuvottelukunta: Mökkibarometri 2021.

Vuokramökit

  • Kotimaiset vuokramökkiyöpymiset lisääntyivät 28 prosenttia ja ulkomaiset yöpymiset laskivat noin 38 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna.
  • Verrattuna koronakriisiä edeltävään vuoteen 2019 kotimaisten yöpymisten määrä kasvoi 51 prosenttia ja ulkomaiset yöpymiset vähenivät 71 prosenttia.
  • Vuokramökkien suhteen viime kesän vilkkain kuukausi oli heinäkuu, jolloin vuokramökkiyöpymisiä oli yli 553 000. Yhteensä vuoden 2021 kesä–elokuussa oli yli 1,2 miljoonaa vuokramökkiyöpymistä. Näistä kotimaisia yöpymisiä oli lähes 96 prosenttia.
  • Keskimääräinen mökkivuorokausi vuokramökissä maksoi kesäkuussa 119,76 euroa, heinäkuussa 116,48 euroa ja elokuussa 112,37 euroa.

Lähteet:
Tilastokeskus: Vuokramökkitilasto.

Kesämökkimarkkinat

  • Rantamökkien kauppa kääntyi vuonna 2021 laskuun edellisvuoden koronan kiihdyttämistä huippumarkkinoista. Rantamökkikauppoja tehtiin 4 800, ja määrä laski 9 prosenttia edellisvuodesta. Rakentamattomien rantatonttien kauppa nousi 11 prosentilla 1 560 kauppaan.
  • Rantamökkien hintojen nousu sen sijaan jatkui. Mökkien mediaanihinta nousi 6 prosenttia 95 000 euroon edellisen vuoden 90 000 eurosta. Osassa maakuntia hinnat nousivat yli 10 prosenttia.
  • Muiden kuin rantamökkien kauppoja tehtiin lähes 1 800. Mediaanihinta oli viime vuonna 55 000 euroa kaava-alueella ja haja-alueella 32 000 euroa.
  • Mökkilainoja nostettiin vuoden 2021 kesäkuussa 151 miljoonan euron edestä. Luku ei aivan yltänyt edellisvuoden kesäkuun ennätysmäärään, 154 miljoonaan.
  • Mökkilainakanta kasvoi 4,3 miljardiin euroon kesäkuussa 2021, ja kannan vuosikasvuvauhti oli 12,4 prosenttia. Vapaa-ajanasuntolainojen osuus kotitalouksien koko lainakannasta on kasvanut hieman vuodentakaisesta ja oli 3,1 prosenttia kesäkuussa 2021.
  • S-Pankin kyselyn mukaan suurin osa mökin ostoa suunnittelevista on valmis maksamaan mökistä 40 000–150 000 euroa.

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Heinäkuussa sanottiin eniten "tahdon"

  • Vuonna 2021 solmituista avioliitoista 44 prosenttia solmittiin kesä-, heinä- ja elokuussa.
  • Suosituin avioitumiskuukausi oli heinäkuu, jolloin 3 616 paria solmi avioliiton. Toiseksi suosituin oli elokuu 3 151 parilla.
  • 2010-luvulla heinä- ja elokuu ovat vuorotelleet suosituimpana avioitumiskuukautena.
  • Vuonna 2021 avioliittoja solmittiin eniten 21. elokuuta, jolloin vihittiin 554 paria.
  • Toiseksi eniten vihille mentiin elokuun 7. päivä (469 paria) ja kolmanneksi eniten heinäkuun 24. päivä (451 paria).

Lähteet:
Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset, Solmittujen avioliittojen määrä pienin yli 100 vuoteen.
Tilastokeskus: Siviilisäädyn muutokset, Siviilisäädyn muutokset kuukausittain 1990–2021.

Kesävauvat

Lähde:
Tilastokeskus: Syntyneet, Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2021.

Rippikoulun suosio kasvoi koronatilanteesta huolimatta

  • Rippikoulun kävi vuonna 2021 noin 49 600 henkilöä, kun vuonna 2020 vastaava luku oli noin 46 800. Lukuihin on laskettu kaikenikäiset rippikoululaiset.
  • Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi 90,5 prosenttia ja kaikista 15-vuotiaista nuorista 74,5 prosenttia.
  • Uskonnollisesti sitoutumattomille Prometheus- eli protuleireille osallistui viime vuonna 965 henkilöä (kesäleireillä 948 osallistujaa ja syyslomaleirillä 17 osallistujaa), mikä on noin 1,6 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Vuonna 2020 protuleireille osallistui 924 henkilöä.
  • Noin joka kymmenes protuleirin käyvä kuuluu johonkin uskontokuntaan ja käy myös rippileirin.

Lähteet:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko: tiedote 2.2.2022, Rippikoulun käy yhä useampi – pandemiasta huolimatta.
Prometheus-leirin tuki ry: Tietoa medialle.
Tilastokeskus: Väestörakenne, Väestö iän ja sukupuolen mukaan, 1972–2021.

Kesäsää

Kesä 2021 oli poikkeuksellisen lämmin

  • Viime kesä (kesä–elokuu) oli poikkeuksellisen lämmin. Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin.
  • Koko maan keskilämpötilalla mitattuna vuoden 2021 kesä oli 1900-luvun alusta alkavissa tilastoissa toiseksi lämpimin. Tätä lämpimämpi kesä oli vuonna 1937.
  • Kesäkuussa koko maan keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea, noin 16,5 astetta. Hellepäiviä mitattiin yhteensä 25 kappaletta, mikä on eniten digitoidun vuorokausiaineiston aikakaudella eli vuodesta 1961 alkaen.
  • Heinäkuu oli suuressa osassa maata harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin ja hellepäiviä oli selvästi yli heinäkuun keskiarvon. Myös heinäkuun sademäärä oli suuressa osassa maata tavanomaista pienempi.
  • Elokuu oli suuressa osassa maata keskilämpötilaltaan lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja tavanomaista sateisempi.
  • Hellepäiviä oli kesä–elokuussa 50, kun pitkän ajan keskiarvo on 33 hellepäivää kesässä. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli kesä–elokuussa Kouvolan Anjalassa, 42 päivää. Anjalan havaintoasemalla mitattiin 18.6.–18.7. hellelukemia yhtäjaksoisesti 31 päivän ajan, mikä on vuodesta 1961 alkaen hellepäivätilastojen pisin yhtämittainen hellejakso.
  • Kesän ylin lämpötila, 34,0 astetta, mitattiin 15. heinäkuuta Heinolan Asemantauksen havaintoasemalla.

Lähteet:
Ilmatieteen laitos: tiedote 1.7.2021, Kesäkuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin.
Ilmatieteen laitos: tiedote 2.8.2021, Heinäkuu oli hyvin lämmin.
Ilmatieteen laitos: tiedote 1.9.2021, Sateinen elokuu päätti poikkeuksellisen lämpimän kesän.
Ilmatieteen laitos: Kesä 2021.

Millainen on kesän 2022 sää?

Kesän perinteiset herkut

Kotimaiset kasvikset

  • Avomaalta korjattiin vuonna 2021 vihanneksia yhteensä 174 miljoonaa kiloa, josta porkkanaa oli 76 miljoonaa kiloa.
  • Kasvihuonekurkkua tuotettiin viime vuonna 53 miljoonaa kiloa. Tomaatteja saatiin 38 miljoonaa kiloa.
  • Perunasato, vajaa 560 miljoonaa kiloa, oli pienin kuuteen vuoteen ja satavuotisen tilastohistorian yhdeksänneksi pienin sato. Perunasadosta varhaisperunaa oli 9,1 miljoonaa kiloa ja ruokaperunaa 238 miljoonaa kiloa.
  • Hernesato oli 43 miljoonaa kiloa, 21 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2021.
Luonnonvarakeskus: Satotilasto 2021.

Mansikka on kesän kestosuosikki

  • Vuonna 2021 tuotettiin marjoja 20 miljoonaa kiloa. Mansikkaa saatiin 16 miljoonaa kiloa, vadelmaa ja mesivadelmaa 1,5 ja mustaherukkaa 1,3 miljoonaa kiloa.
  • Helteinen alkukesä kypsytti mansikat viime vuonna etuajassa ja aiheutti poimijapulaa. Tästä huolimatta mansikan sato oli lähes miljoona kiloa suurempi kuin edellisvuonna.
  • Suomalainen syö noin kolme kiloa mansikoita vuodessa ja kulutus on voimakkaasti sesonkiluonteista. Kotitaloudet kuluttivat mansikoihin keskimäärin 35 euroa vuonna 2016.

Lähteet:
Luonnonvarakeskus: Puutarhatilastot 2021.
Luonnonvarakeskus: uutinen 24.2.2022, Marjojen tunnelituotanto vahvassa kasvussa viime vuonna.
Kristiina Aalto, Kuluttajatutkimuskeskus: Elintarvikkeiden kulutus kotitalouksissa vuonna 2016 ja muutokset vuosista 2012, 2006 ja 1998.
Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan.

Jäätelökesä

  • Suomalaiset kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 79 euroa vuonna 2016.
  • Jäätelöä, mehujäätä ja niiden kaltaisia jäädytettyjä valmisteita tuotiin vuonna 2021 Suomeen 50,5 miljoonan euron arvosta ja vietiin ulkomaille 7,5 miljoonan euron arvosta.
  • Vuonna 2020 Suomessa valmistettujen jäätelöiden, mehujäiden ja niiden kaltaisten jäädytettyjen valmisteiden myydyn tuotannon arvo oli lähes 99,5 miljoonaa euroa.
  • Suomessa oli 21 jäätelön valmistuksen toimialan yritystä vuonna 2020.

Lähteet:
Tilastokeskus: Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan 1985–2016.
Tulli: Uljas-tietokanta, Jäätelön, mehujään ja niiden kaltaisten jäädytettyjen valmisteiden tuonti ja vienti 2021 (CN-nimeke 2105).
Tilastokeskus: Teollisuustuotanto, Teollisuuden tuotanto tuotenimikkeittäin 2013–2020.
Tilastokeskus: Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Yritykset toimialoittain 2013–2020 .

Grilli ja makkara kuuluvat kesään

  • Makkara tirisee monen suomalaisen grillissä juhannuksena. Kauppoihin toimitetaan juhannusviikolla noin 1,5 miljoonaa kiloa grillimakkaroita.
  • Hieman yli puolet vuoden grillimakkaroiden myynnistä kertyy perinteisesti kesäkaudella touko–elokuussa.
  • Vuonna 2021 suomalaiset söivät noin 20 miljoonaa kiloa grillimakkaraa, noin 3,7 kiloa henkilöä kohden.
  • Suomalaisten makkaramauissa on alueellisia eroja. S-ryhmän myyntidatan mukaan Uudellamaalla lähes neljä viidesosaa myydyistä makkaroista oli lihaisia grillimakkaroita, kun Pohjanmaalla puolet myydyistä makkaroista oli perinteisiä grillimakkaroita. Kasvismakkaroita ostettiin suhteellisesti eniten Uudellamaalla ja muualla Suomen suurimmissa kaupungeissa.
  • HKScanin teettämän kyselyn mukaan grilleissä lämpenevät makkaroiden lisäksi erilaiset grillijuustot, joita grillaa 63 prosenttia vastanneista. Broilerin lihaa grillaa 50 prosenttia ja porsaan lihaa 47 prosenttia. Kasviksia grillaa 74 prosenttia vastanneista.
  • Kyselyn mukaan yli puolet (55 %) suomalaisista käyttää grillaukseen kaasugrilliä. Hiiligrilliä käytti 32 prosenttia ja sähkögrilliä 30 prosenttia vastaajista.

Kesän juomat

  • Viime vuoden kuuma kesä lisäsi juomien myyntiä selvästi päivittäistavarakaupoissa. Alkoholittomien ja vähäalkoholisten oluiden myynti kasvoi huhti–kesäkuussa yli 31 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Heinä–syyskuussa kasvua oli 29 prosenttia ja kivennäis- ja lähdevesillä 25 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
  • Kesä- ja heinäkuun helteet näkyivät viime vuonna myös Alkon myynnissä, kun asiakkaat suosivat raikkaita, matala-alkoholisia ja alkoholittomia juomia. Alko myi kesäkuussa yhteensä 8,8 miljoonaa litraa juomia. Roseeviinien myynti kasvoi 4,9 prosenttia, kuohuviinien 13,9 prosenttia ja alkoholittomien juomien 24,5 prosenttia.
  • Heinäkuussa alkoholittomien myynti nousi kesähelteillä noin 26 prosenttia, roseeviinien lähes 21 prosenttia edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna. Punaviinien ja väkevien kysyntä taas laski.
  • Elokuun vaihtelevat säät houkuttelivat kuluttajat siirtymään kevyistä ja raikkaista juomista punaviineihin.

Koronavuosina mentiin metsään, kulttuuritapahtumat kärsivät

Koronapandemia vaikutti edelleen festivaalien järjestämiseen vuonna 2021

  • Vuonna 2021 Finland Festivals -ketjuun kuului yhteensä 81 festivaalia. Vuosi 2021 oli vuoden 2020 tavoin festivaalien osalta poikkeuksellinen vuosi, sillä festivaaleja jouduttiin koronapandemian vuoksi perumaan (14 festivaalia) tai siirtämään myöhempään ajankohtaan (18 festivaalia). 49 festivaalia järjestettiin normaalina ajankohtana, mutta niiden toteutus noudatti vallitsevia koronarajoituksia (osa hybridinä, osa pienennetyllä ohjelmalla tai rajatulla yleisömäärällä).
  • Vuonna 2021 Finland Festivals -jäsenfestivaaleille myytiin yhteensä 154 761 lippua ja niiden kokonaiskäyntimäärä oli 345 543. Varsinaiseen tilastoon on laskettu aiempien vuosien tilastointitavan mukaan vain fyysisten yleisötapahtumien käyntimäärät, ei verkko- tai virtuaalitapahtumien katsojia. Alaviitteistä löytyvät tarkemmat tiedot kunkin festivaalin koronapoikkeusjärjestelyistä ja niiden kautta tavoitetuista käynti- ja katsojamääristä. Yksityiskohtaisiin käyntitilastoihin voit tutustua Finland Festivalsin verkkosivuilla.

Lähde:
Finland Festivals ry: Finland Festivalsin kokoamat tilastot.

Suomalaiset viihtyvät kansallispuistoissa ja lähiluonnossa

  • Suomalaisesta aikuisväestöstä 96 prosenttia harrastaa ulkoilua.
  • Suomalaiset ulkoilevat keskimäärin 3 kertaa viikossa ja 182 kertaa vuoden aikana.
  • Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 prosenttia kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa ja noin 85 prosenttia enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa.
  • Suosituin ulkoiluharrastus luonnossa on kävely. Vuonna 2020 kävelyä luonnossa harrasti noin 80 prosenttia suomalaisista.
  • Suomalaisista 57 prosenttia marjastaa, 37 prosenttia retkeilee, 67 prosenttia ui luonnonvesissä, 30 prosenttia harrastaa maastohiihtoa ja 48 prosenttia harrastaa luonnon tarkkailua.
  • Metsähallituksen hoitamien valtion suojelualueiden kokonaiskäyntimäärä vuonna 2021 oli noin 8,5 miljoonaa. Luvussa ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet.
  • Kansallispuistojen käyntimäärä ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa neljän miljoonan rajan.
  • Kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön vaikutus paikallistalouteen oli 310,3 miljoonaa euroa, ja työllisyysvaikutus 2 452 henkilötyövuotta.
  • Suosituin kansallispuisto on Pallas–Yllästunturin kansallispuisto, jonne tehtiin lähes 700 000 käyntiä.
  • Metsähallituksen luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä kirjattiin vuonna 2021 yhteensä 908 200 käyntikertaa. Tämän lisäksi perinnetiloilla ja luontotuvilla vierailtiin 50 900 kertaa.

Kesällä ollaan vesillä

Suomessa uidaan puhtaissa vesissä

  • Euroopan ympäristökeskuksen raportin mukaan yleisten uimarantojen vedet ovat Suomessa valtaosin puhtaita. Jopa 95 prosenttia Suomen uimavesistä luokiteltiin laadultaan erinomaiseksi tai hyväksi. Vain neljä raportin 302 rannasta luokiteltiin laadultaan huonoksi. Yksittäisten uimarantojen perustiedot ja seurantaan perustuvat uimavesiluokat ovat saatavilla Euroopan ympäristökeskuksen verkkopalvelussa.
  • Pintavesien lämpötila oli kesäkuun alussa 1–3 astetta keskimääräistä viileämpää. Perjantaina 3.6.2022 pintaveden lämpötila oli Etelä- ja Keski-Suomessa 11–14 asteen tuntumassa, Itä-Suomessa ja Kainuussa 9–14 asteen seutuvilla ja Lapissa 9–11 astetta. Vesistöjen pintaveden lämpötilat löytyvät vesi.fi-verkkopalvelusta. Samalla sivustolla on myös tietoa levätilanteesta eri vesistöissä.

Lähteet:
European Environment Agency (EEA): State of bathing water.
Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus: Ajankohtaiset katsaukset vesitilanteesta.

Moottoriveneet ja vesiskootterit edelleen suosittuja

  • Suomen suosituin vesikulkuneuvo on moottorivene. Myös vesiskoottereiden määrä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti.
  • Vuonna 2020 rekisterissä oli yhteensä 231 599 vesikulkuneuvoa, joista 88 prosenttia oli moottoriveneitä (204 090 venettä) ja 6 prosenttia purjeveneitä (14 373). Vesiskoottereita rekisterissä oli 9 656.
  • Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit ajoittuvat pääasiassa kevät- ja kesäkuukausille. Viime vuonna ensirekisteröitiin yhteensä 3 699 moottorivenettä, 1 276 vesiskootteria ja 22 purjevenettä.
  • Kalastusta harrastaa vuoden 2017 tietojen mukaan 29 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Purjehduksen tai muun veneilyn harrastajien osuus samanikäisestä väestöstä oli 11 prosenttia.

Lähteet:
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesikulkuneuvojen kantatilasto.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto.
Tilastokeskus: Vapaa-ajan osallistuminen, Ulkoilun harrastaminen, 15 vuotta täyttäneet.

Kesän vaarat

Hukkuneiden määrä kasvoi edellisvuodesta

  • Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä. Vuonna 2021 hukkuneita oli ennakkotietojen mukaan yhteensä 157.
  • Vuonna 2021 kesä–elokuussa hukkui ennakkotilaston mukaan 87 henkilöä, mikä on 37 henkilöä enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Kesäkuussa hukkuneita oli 30 henkilöä, heinäkuussa 45 ja elokuussa 12.
  • Juhannuksena 2021 hukkui ennakkotietojen mukaan 14 henkilöä.
  • Lopulliset tiedot vuoden 2021 hukkumiskuolemista julkaistaan joulukuussa 2022.

Lähde:
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry: Hukkumistilastot.

Liikenneonnettomuudet

  • Ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä kuoli viime vuonna 225 henkilöä ja loukkaantui 3 862. Kuolemia tapahtui eniten elokuussa ja loukkaantumisia heinäkuussa. Kuolemista 32 prosenttia ja loukkaantumisista 36 prosenttia tapahtui kesä–elokuussa.
  • Juhannuksen menoliikenteessä tapahtuu usein keskimääräistä enemmän liikennevahinkoja. Vuoden 2020 juhannusta edeltävänä keskiviikkona tapahtui 323 ja torstaina 373 liikennevakuutuksesta korvattua vahinkoa. Keskimäärin vuonna 2020 tapahtui 225 vahinkoa vuorokaudessa.
  • Vesiliikenneonnettomuuksien ennakkotilaston mukaan vuonna 2021 vesiliikenteessä kuoli 37 henkilöä, mikä oli 9 henkilöä enemmän kuin vuonna 2020.

Lähteet:
Tilastokeskus: Tieliikenneonnettomuustilasto.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom: Vesiliikenneonnettomuustilasto.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI): OTIn liikennevahinkotilasto.

Hellekuolemat

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan neljä vuorokautta tai pidempään kestävien helleaaltojen aikana väestön kuolleisuus lisääntyy Suomessa keskimäärin 10 prosenttia.
  • Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi aiheutua Suomessa useampia satoja kuolemia. Vakavien terveyshaittojen riski on erityisesti yli 65-vuotiailla ja pitkäaikaissairauksista kärsivillä.

Punkit, ampiaiset ja mehiläiset

  • Borreliatapauksia ilmoitettiin vuonna 2021 yhteensä 2 571, mikä oli hieman enemmän kuin vuonna 2020.
  • Borreliatapauksia raportoitiin koko maasta, mutta Ahvenanmaalla ilmaantuvuus oli aiempien vuosien tapaan korkein. Siellä todettiin 513 tapausta – noin viidesosa Suomen tapauksista.
  • Borreliaa esiintyi eniten syksyllä, suurin osa tapauksista ajoittui elo–marraskuulle.
  • Puutiaisaivotulehduksen tapausmäärät kasvoivat viime vuonna selvästi. Tapauksia ilmoitettiin viime vuonna 150, ja vuonna 2020 rekisteriin ilmoitettiin 91 TBE-tapausta.
  • TBE-tartuntoja todettiin maalis–joulukuun välisenä aikana, eniten heinäkuussa.
  • Ampiaisen tai mehiläisen pistoihin kuolee Suomessa vuosittain noin 0–4 henkilöä. Suomessa on kuollut ampiaisen tai mehiläisen pistoihin 2010-luvulla yhteensä 20 henkilöä. (Kuolinsyy "Ampiaisen tai mehiläisen pistot (X23)").

Maastopalot ja salamaniskut

  • Vuonna 2021 rekisteröitiin maastopaloja toukokuussa 317, kesäkuussa 486, heinäkuussa 885 ja elokuussa 186 maastopaloa.
  • Kuluvan vuoden toukokuussa maastopaloja oli selvästi edellisvuotta enemmän, 678 paloa.
  • Suomen ukkoskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Lähes puolet ukkoskauden salamoista havaitaan Suomessa yleensä heinäkuussa, mutta vuosien välinen vaihtelu on suurta. Viime vuonna runsain salamointi osui kesäkuuhun.
  • Salamaniskuihin kuolee Suomessa vuosittain 0–2 henkilöä. Suomessa on kuollut salamaniskuun 2010-luvulla yhteensä neljä henkilöä, yksi vuonna 2011 ja 2014 ja kaksi henkilöä vuonna 2018. (Kuolinsyy "Altistuminen salamaniskulle (X33)").

Lähteet:
Pelastustoimi.fi: Maastopalot.
Ilmatieteen laitos: tiedote 14.6.2022, Ukkoskausi on lähtenyt käyntiin hitaasti.
Ilmatieteen laitos: Suomen ukkosilmasto.
Tilastokeskus, Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn, iän ja sukupuolen mukaan 1998−2020.

UV-säteily

  • Etelä-Suomessa kertyi viime kesänä voimakkaan UV-säteilyn päiviä kaikkiaan ennätykselliset 27. Aikaisempi ennätys oli vuodelta 2011, jolloin UV-säteilylukemat kipusivat voimakkaan UV-säteilyn alueelle 19 päivänä.
  • Säteilyturvakeskuksen teettämän kyselyn mukaan 27 prosenttia suomalaisista kokee altistuvansa UV-säteilylle omassa elinympäristössään melko paljon tai erittäin paljon. Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia ilmoitti suojautuvansa auringolta aina.
  • Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-ennuste tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua: UV-indeksin ennuste.
  • Ihomelanooma on yleistynyt Suomessa 1950-luvulta lähtien aina 2010-luvulle asti. Vuonna 2016 kirjattiin ennätysmäärä ihomelanoomatapauksia, 1 909 uutta syöpätapausta. Vuonna 2020 uusia ihomelanoomatapauksia raportoitiin 1 543.

Lähteet:
Ilmatieteen laitos: tiedote 3.9.2021, Etelä-Suomessa mitattiin kesällä ennätyksellisiä UV-kertymiä.
Ilmatieteen laitos: tiedote 11.5.2021, UV-säteilykausi on käynnissä, muista suojata ihosi.
Suomen Syöpärekisteri: Syöpätilastosovellus.

Siitepöly

  • Suomalaisista noin 20 prosenttia on siitepölyallergisia. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo.
  • Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen Norkko-palvelussa on tietoa lepän, koivun ja heinien siitepölykausista sekä ennusteita lähipäivien tilanteesta: Norkko-siitepölytiedotus.

Lähde:
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry: Siitepölyallergia.

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu.
Lisätietoja:
puh. 029 551 2220
info@stat.fi

Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.