Uutisia 11.12.2019

Digiajan työelämä: innostusta, sosiaalista tukea – ja jaksamisongelmia

Työn merkitys on kasvanut suomalaisilla palkansaajilla, mutta samalla myös kiire ja jaksamisongelmat ovat lisääntyneet. Molemmat piirteet korostuvat naisten työssä. Digitalisaatio on läpäissyt nopeasti suomalaisen työelämän. Sen vaikutukset kuitenkin vaihtelevat eri palkansaajaryhmissä. Tilastokeskuksen kahdeksas työolotutkimus vuodelta 2018 näyttää työelämän kehittyneen monessa suhteessa hyvin myönteiseen suuntaan, mutta samaan aikaan kehityksessä on nähtävissä myös erittäin huolestuttavia piirteitä.

Vuonna 2018 palkansaajat arvostivat ansiotyötä enemmän kuin koskaan aikaisemmin työolotutkimuksen aikana. Asiaa tutkittiin ensimmäisen kerran vuonna 1984. Miehet ovat perinteisesti pitäneet ansiotyötä erittäin tärkeänä elämänalueena useammin kuin naiset, mutta vuonna 2018 naisista jo 66 prosenttia koki ansiotyön erittäin tärkeäksi, kun miehistä näin ajatteli 61 prosenttia.

Ansiotyö erittäin tärkeä elämänsisältö, osuus palkansaajista
Työolotutkimukset 1984,1990, 1997, 2003, 2008, 2013 ja 2018
Vuonna 1984 naisista 53 prosenttia koki ansiotyön erittäin tärkeäksi, miehistä 67 prosenttia. Vuonna 2018 naisista 66 prosenttia koki ansiotyön erittäin tärkeäksi, miehistä 61 prosenttia.

Myös työstään innostuneiden, työhön uppoutuessaan tyytyväisyyttä kokevien sekä työnsä erittäin tärkeäksi ja merkittäväksi kokevien palkansaajien osuus on noussut selvästi vuodesta 2013.  Naiset kokivat kaikkea tätä yleisemmin kuin miehet.

Työelämän myönteisenä kehityksenä näkyy lisäksi muun muassa työilmapiirin kohentuminen, sosiaalisen tuen lisääntyminen, tyytyväisyys esimiestyöhön ja työpaikkojen perhemyönteisyyden kasvu. Asioista keskustellaan työpaikoilla avoimemmin. Myös tiimityö ja tyytyväisyys siihen ovat yleistyneet.

Aiempaa useampi palkansaaja katsoo, että sukupuolten tasa-arvo on toteutunut työpaikalla erittäin hyvin. Myös ikääntyneiden työkokemusta arvostetaan ja ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti aiempaa yleisemmin.

Digitalisaatio läpäissyt työelämän

Jo 90 prosenttia palkansaajista käyttää työssään erilaisia digitaalisia sovelluksia ja välineitä. Digitalisaation vaikutukset näkyvät selvimmin ylempien toimihenkilöiden työssä, jossa muutos on lisännyt niin työn tehokkuutta, nopeatempoisuutta, luovuutta, läpinäkyvyyttä kuin sen kuormittavuuttakin enemmän kuin muilla.

Naiset kokevat digitalisaation vaikutukset työn kuormittavuuden ja nopeatempoisuuden kasvuna useammin kuin miehet, miehet taas korostavat työn tehokkuuden ja luovuuden käytön parantumista naisia enemmän. Digitalisaatio on lisännyt työtä koskevaa valvontaa eniten alemmilla toimihenkilöllä, joista joka toinen tuntee näin.

Ylemmät toimihenkilöt arvioivat omat digitaitonsa paremmaksi kuin muut. Kaikista digivälineitä käyttävistä palkansaajista 12 prosenttia katsoi olevansa digieksperttejä, 57 prosenttia osaajia ja 30 prosenttia koki lähinnä pärjäävänsä digitalisaation kanssa. Prosentti oli mielestään jo pudonnut digikelkasta. Ylemmistä toimihenkilöistä 77 prosenttia määritteli itsensä ekspertiksi tai osaajaksi, kun vastaava osuus alemmilla toimihenkilöillä oli 71 ja työntekijöillä 57 prosenttia.

Arvio omasta digiosaamisesta työssä, osuus palkansaajista
Työolotutkimus 2018
Naisista 8 prosenttia katsoi olevansa digieksperttejä, 60 prosenttia osaajia ja 31 prosenttia pärjääjiä. Miehistä 17 prosenttia katsoi olevansa digieksperttejä, 53 prosenttia osaajia ja 29 prosenttia pärjääjiä.

Pikaviestintävälineitä ja etätapaamiset mahdollistavia sovelluksia käyttävistä palkansaajista noin 70 prosenttia koki digitalisaation lisänneen tiedonkulun sujuvuutta ylipäänsä, mutta joka kolmas koki sen lisänneen myös väärinkäsityksiä tiedonkulussa. Reilu 40 prosenttia koki kasvokkaisen kanssakäymisen vähentyneen.

Noin joka kymmenes asiakastyötä tekevä palkansaaja on kokenut muutoksen myös siinä, että aiemmin kasvokkain tehty asiakastyö on ainakin osittain korvautunut virtuaalisilla etäyhteyksillä. Valtaosa (80 %) näki tässä muutoksessa myönteisiä piirteitä, mutta noin kolmannes koki sen osittain tai pelkästään kielteisenä.

Kiire ja jaksamisongelmat yleistyneet

Vuoden 2018 työolotutkimuksen huolestuttavimmat kehityssuunnat näkyvät haittaavan kiireen ja jaksamisongelmien lisääntymisenä erityisesti naisilla vuodesta 2013. Työssä paljon tai melko paljon haittaa aiheuttavan kiireen kokemus on noussut naisilla (naiset 39 %, miehet 26 %) korkeammalle kuin koskaan aikaisemmin työolotutkimuksen kattaman 41 vuoden aikana. Kiire on kasvanut ennätyslukemiin erityisesti kuntasektorilla (naiset 47 %, miehet 28 %), ja se haittaa eniten alempien toimihenkilöiden työssä.

Univaikeuksista vähintään viikoittain kärsivien osuus on kasvanut viidessä vuodessa selvästi, samoin jännittyneisyyttä, hermostuneisuutta tai ärtyisyyttä kokevien osuus. Yli puolet palkansaajista koki vakavan työuupumuksen selvänä vaarana tai ainakin ajatteli sitä silloin tällöin vuonna 2018. Osuus oli noussut viidessä vuodessa naisilla 52 prosentista 65 prosenttiin ja miehillä 42 prosentista 51 prosenttiin.

Joka neljännellä palkansaajalla oli viikoittain myös vaikeuksia keskittyä ja vaikeuksia muistaa. Naisilla nämä keskittymis- ja muistiongelmat olivat selvästi yleisempiä kuin miehillä, ja kaikkein yleisimpiä ne olivat 25–34- ja 35–44-vuotiailla.

Erityisen hälyttävää onkin se, kuinka erilaiset oireet ovat lisääntyneet nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä palkansaajilla. Esimerkiksi niska- ja hartiasäryt sekä selkäsäryt, jotka aikaisemmin vaivasivat ennen kaikkea ikääntyviä palkansaajia, ovat tätä nykyä palkansaajien nuorimmissa ikäryhmissä jotakuinkin yhtä yleisiä kuin yli 55-vuotiailla. Väsymyksen ja tarmottomuuden tunne taas on yleistynyt vuosien saatossa erityisesti 35-44-vuotiailla ja tätä nuoremmilla.

Erilaisia oireita viikoittain kokevat sekä työuupumuksen vaarana kokevat, osuus palkansaajista
Työolotutkimukset 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008, 2013 ja 2018
Vuonna 2018 väsymystä ja tarmottomuutta viikoittain koki 40 %, univaikeuksia viikoittain 40 %, ärtyisyyttä viikoittain 25 % ja vakavan työuupumuksen vaaraa 58 % palkansaajista.  

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että suomalainen työelämä muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan.

”Työelämän kehittämisen perinteisillä alueilla on saatu paljon myönteistä aikaan: esimiestyö on selvästi parantunut, tasa-arvossa ja työpaikkojen monimuotoisuudessa on otettu isoja edistysaskeleita ja työpaikoilla suhtaudutaan entistä myönteisemmin sekä isien että äitien erilaisiin perhevapaisiin”, sanoo erikoistutkija Hanna Sutela.

”Näyttää myös siltä, että vuorovaikutus työpaikoilla on parantunut, sosiaalinen tuki lisääntynyt ja ristiriitojen yleisyys pikemminkin vähentynyt kuin kasvanut”, toteaa erikoistutkija Anna Pärnänen.

Työelämän läpäissyt digitalisaatio on lisännyt työn tehokkuutta, mutta samalla myös sen nopeatempoisuutta ja kiireen tuntua. Myös työn pirstaloituminen on monelle palkansaajalle hyvin tuttua.

”Erilaisten psyykkisten oireiden ja työssä jaksamisongelmien yleistyminen erityisesti naisilla sekä nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä palkansaajilla on huolestuttavaa. Tulokset olisi syytä ottaa vakavasti henkistä työsuojelua ja työelämän kehittämistoimia ajatellen”, Sutela ja Pärnänen painottavat.

Lisätietoja:
erikoistutkija Hanna Sutela p. 029 551 2907, erikoistutkija Anna Pärnänen p. 029 551 3795,
yliaktuaari Marianne Keyriläinen p. 029 551 3656

Tutustu julkaisuun: Digiajan työelämä - työolotutkimusten tuloksia 1977–2018 (pdf)

Työolot-tilasto

 

Jaa