Uutisia 21.6.2022
Iäkkäimpien kuolleisuus noussut selvästi
Kuolleiden määrän kasvu jatkuu. Ennakkotiedon mukaan Suomessa kuoli tammikuun ja toukokuun välisenä aikana 26 560 ihmistä, mikä on 3 249 enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Kuolleiden määrä kasvoi enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuoteen 1990 asti ulottuvan aikasarjan aikana.
”Kun otetaan huomioon ennakkotiedot kuluvan vuoden tammi-toukokuulta ja lopulliset tiedot viime vuoden kesä-joulukuulta, viimeisen 12 kuukauden aikana on kuollut 60 908 henkilöä. Ennakkotilaston revisio huomioon ottaen todellinen määrä nousee yli 61 000 henkilön”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo laskee.
Viime vuonna eli vuonna 2021 kuolleita oli 57 659. Koska kuolleiden määrään vaikuttaa eniten väestön ikärakenne, pelkästään kuolleiden määrän muutoksesta ei voi tehdä johtopäätöksiä kuolleisuuden kehityksestä.
”Ikäryhmittäiset kuolleisuusluvut ottavat ikärakenteen muutoksen huomioon ja mahdollistavat eri vuosien vertailukelpoisen tarkastelun. Ikävakioituna tunnuslukuna elinajanodote kuvaa parhaiten kuolleisuuden kokonaistasoa”, Rapo kertoo.
Edellisen 12 kuukauden aikana ikäryhmittäinen kuolleisuus on ennakkotietojen perusteella noussut erityisesti kaikkien iäkkäimmillä. Esimerkiksi 90–94-vuotiailla miehillä kuolleisuus oli kuluneiden 12 kuukauden aikana korkeimmillaan sitten vuoden 2008 ja 95–99-vuotiailla korkeimmillaan sitten vuoden 2003. Myös 70–74-vuotiaiden miesten kuolleisuus on noussut korkeimmilleen vuoden 2013 jälkeen.
Myös naisten kuolleisuudessa on havaittavissa vastaavaa kehitystä. 90–94-vuotiaiden naisten kuolleisuus oli edellisen 12 kuukauden aikana korkeimmillaan vuoden 2014 jälkeen ja 80–84-vuotiaiden naisten kuolleisuus korkeimmillaan sitten vuoden 2012.
”Sata vuotta täyttäneiden naisten kuolleisuus on korkeampi kuin koskaan 2000-luvulla”, Rapo sanoo.
Ikäryhmittäinen kuolleisuus vuosina 2000–2021 ja viimeisten 12kk aikana miehillä ikäryhmissä 90–94-v. ja 95–99-v. sekä naisilla 90–94-v., 95–99-v. ja 100+
Elinajanodote laskemassa vuonna 2022
Kuolleisuuden kasvu tulee todennäköisesti näkymään vastasyntyneiden elinajanodotteissa. Viimeisten 12 kuukauden perusteella laskettu epävirallinen elinajanodote olisi vastasyntyneillä pojilla 78,8 vuotta ja vastasyntyneillä tytöillä 84,0 vuotta. Poikien elinajanodote olisi siten 0,4 ja tyttöjen 0,5 vuotta lyhyempi kuin vuoden 2021 elinajanodote.
Vastasyntyneiden tyttöjen elinajanodote ei ole laskenut kahta kertaa peräkkäin kertaakaan aiemmin vuoden 1970 jälkeen, jolloin elinajanodotteita alettiin laskea yksittäisille vuosille.
Suurin pudotus elinajanodotteissa ajanjaksolla 1971–2021 on ollut pojilla 0,4 vuotta vuonna 1985 ja tytöillä 0,3 vuotta niin ikään vuonna 1985.
Laskelmissa on otettu huomioon tiedot aikaväliltä kesäkuu 2021 - toukokuu 2022. Loppuvuoden 2022 kuolleisuudesta riippuu, tulevatko esimerkiksi elinajanodotteen muutokset olemaan suuruudeltaan esitetyn kaltaisia.
Väestön ennakkotilasto 2022, toukokuu
Lisätietoja: yliaktuaari Markus Rapo p. 029 551 3238