Uutisia 10.9.2021

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan kustannukset kasvoivat viime vuonna edelleen – osuus lähes 60 prosenttia nettokustannuksista

Kuntien käyttötalouden nettokustannukset kasvoivat viime vuonna 2,9 prosenttia, yhteensä 33,8 miljardiin euroon. Kustannusten kasvu johtui pääasiassa sosiaali- ja terveystoiminnan kustannusten lisääntymisestä 4,2 prosentilla. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset olivat vuonna 2020 yhteensä 20,0 miljardia euroa, mikä oli 59,4 kuntien koko käyttötalouden kustannuksista.

”Osaltaan kehitykseen vaikuttaa koronapandemia, joka lisäsi nettokustannuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisaalta tiettyjä kuntien toimintoja supistettiin vuonna 2020, mikä on todennäköisesti vähentänyt nettokustannusten kasvua”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Karen Asplund.

”Kaikkiaan koronapandemian vaikutukset kuntien käyttötalouteen vaikuttavat olleen monen suuntaisia, ja ne painottunevat eri alueilla ja tehtävillä eri tavoin”, Asplund toteaa.

Koko maan tasolla kunnilla kului sosiaali- ja terveystoimintaan 3 622 euroa asukasta kohden. Kainuussa sosiaali- ja terveystoiminnan kustannukset olivat suurimmat,  4 788 euroa asukasta kohden.

Eniten kustannuksia kunnille kertyi erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhoidosta. Erikoissairaanhoitoon ohjautui 7,3 miljardia euroa, erikoissairaanhoidon nettokustannukset kasvoivat aiemmasta vuodesta 1,5 prosenttia. Erikoissairaanhoitoon käytettiin koko maan tasolla 1 327 euroa asukasta kohden.

Perusterveydenhuoltoon kunnat käyttivät 3,7 miljardia euroa, kustannukset kasvoivat 7,2 prosenttia vuodesta 2019. Perusterveydenhuollon kustannukset olivat 668 euroa asukasta kohden.

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannusten  asukaskohtainen jakauma vuonna 2020

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset   asukasta kohden: erikoissairaanhoito 1 327 euroa, perusterveydenhuolto 668 euroa, ikääntyneiden palvelut 485 euroa, vammaisten palvelut 366 euroa, lasten ja perheiden palvelut 284 euroa, kotihoito 216 euroa, muu sosiaali- ja terveystoiminta 276 euroa.


”Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannusten kasvu oli koko maan tasolla suurin piirtein samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2019. Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannukset kasvoivat kuitenkin vähemmän kuin edellisvuonna,” Asplund sanoo.

Opetus- ja kulttuuritoiminnan kustannukset kasvoivat hienoisesti

Kunnat käyttivät opetus- ja kulttuuritoiminnan järjestämiseen viime vuonna 11,5 miljardia euroa nettona. Kustannukset kasvoivat hienoisesti, 0,5 prosentilla vuoteen 2019 verrattuna. Opetus- ja kulttuuritoiminnan kustannusten osuus kuntien käyttötaloudesta oli 34,1 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuritoiminnan kustannukset olivat suurimmat Ahvenanmaalla, 2 501 euroa asukasta kohden. Koko maan tasolla kunnat käyttivät opetus- ja kulttuuripalveluihin asukasta kohden 2 079 euroa.

Kuntien opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannusten  asukaskohtainen jakauma vuonna 2020

Kuntien opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannukset asukasta kohden: perusopetus 959 euroa, varhaiskasvatus 538 euroa, kulttuuritoiminta 288 euroa, lukiokoulutus 120 euroa, ammatillinen koulutus 68 euroa, esiopetus 66 euroa, muu opetus 39 euroa.


Eniten kustannuksia syntyi perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Kunnat käyttivät vuonna 2020 perusopetukseen nettomääräisesti 5,3 miljardia euroa, perusopetuksen kustannukset kasvoivat 0,8 prosenttia aiemmasta vuodesta. Perusopetuksen kustannukset olivat koko maan tasolla 959 euroa asukasta kohden.

Varhaiskasvatukseen kunnilta kului 3,0 miljardia euroa. Määrä oli 0,3 prosenttia aikaisempaa vuotta vähemmän. Koko maan tasolla varhaiskasvatuksen nettokustannukset olivat 538 euroa asukasta kohden.

Valtionhallinnon tukitoimet eivät näy suoraan kuntien käyttötalouden tuotoissa

Kunnille kertyi käyttötuottoja yhteensä 12,3 miljardia euroa. Käyttötuotot vähenivät edeltävästä vuodesta 2,0 prosenttia.

”Valtionhallinnon kunnille osoittamat tukitoimet kirjattiin pääosin valtionosuuksina, jotka eivät näy käyttötalouden tuotoissa. Osa valtion tukitoimista myönnettiin kuitenkin tiettyihin tehtäviin avustuksina, jotka kasvattivat jonkin verran kuntien saamien avustusten määrää eli käyttötalouden tuottoja”, sanoo yliaktuaari Jari Kosonen. 

”Tällaiset avustukset näkyvät tuottojen suhteellisena kasvuna selvimmin esimerkiksi joukkoliikenteessä sekä opetustoimessa.”

Lisätietoja: yliaktuaari Karen Asplund p. 029 551 3611, yliaktuaari Jari Kosonen p. 029 551 3789
kuntatalous@stat.fi

    
Lue lisää:
Kuntaloustilasto
Katsaus: Kuntien talous vuonna 2020