tk-icons
Sivuston näkymät

Mobiilipaikannusdata kuvaa hyvin väestön kausittaista vaihtelua – koronakevät näkyy kokeiluissamme

18.9.2020
Twitterissä: @PasiPiela
Kuva: Kari Likonen

Teleoperaattoriperusteinen mobiilipaikannusdata mahdollistaa monipaikkaisen elämän tarkastelun hallinnollisia aineistoja tai usein raskaita kyselytutkimuksia ketterämmin. Tilastokeskus hyödyntääkin jo tilastotuotannossaan verkkovierailuihin perustuvaa tietoa (roaming data) kansainvälisen matkailun volyymien muutosten hahmottamiseen.

Tässä esittelemäni esimerkit liittyvät puolestaan tuoreimpiin kotimaan kausiväestöä koskeviin kokeiluihimme, joiden avulla kartoitamme mahdollisuuksia rikastaa tilastotuotantoa. Kausiluonteiseen väestön vaihteluun on nimittäin käytännössä mahdotonta päästä käsiksi perinteisillä tietovarannoillamme.

Aineistot perustuvat passiiviseen paikannukseen ns. CDR-datasta (teletunnistetiedot) ja ne on aggregoitu kunta- ja postinumeroaluetasolle ennen Tilastokeskukseen toimittamista. Niistä ei voi tunnistaa ketään eikä niitä voi siten yhdistellä henkilötasolla aineistoihimme.

Tarkastelemme seuraavassa ajanjaksoa 30.12.2019–30.6.2020, jonka olemme jakaneet laajempaan virka-aikaan klo 8–17 ja tämän ulkopuoliseen ajanjaksoon päivittäin. Postialue tai kunta on valittu sen mukaan, missä tapahtumia on ollut eniten.

Operaattoreiden markkinaosuudet ovat julkista tietoa mutta alueittaiset osuudet eivät. Oheisissa kuvioissa tiedot on suojattu indeksoimalla aikasarjat perusajankohtanaan 30.12.2019 (indeksi saa arvon 100).

Kun tarkastellaan koko maan liittymien lukumääriä, huomataan koronaepidemian vuoksi ulkomaan matkailun pysähtyminen ja suomalaisten kotiinpaluu.

Huomataan myös, että osa puhelimista on käyttämättöminä (CDR-tietojen näkökulmasta) tai sammutetaan viikonlopuksi. Työ- ja kotikännykän käyttöä emme pysty erottelemaan. Viikonlopun ja pyhien lukumääriä joudutaankin hieman korottamaan.

Korjaustenkin (aikasarjan tasoittaminen) jälkeen nähdään kuviosta 1 vaikkapa Helsingin Punavuoressa selkeä vaihtelu arjen ja viikonlopun välillä. Punavuori on yksi Suomen tiiviimmin asutuista alueista, mutta siellä on silti enemmän työpaikkoja kuin asukkaita.

Koronarajoitusten ja -suositusten lisäksi kuviossa näkyy selvästi myös juhannuspoistuma.

Kuvio 1. Helsingin Punavuoren päiväväestö päivittäin klo 8–17:00. Maanantait on merkitty päivämäärin.
Kuvio 1. Helsingin Punavuoren päiväväestö päivittäin klo 8–17:00. Maanantait on merkitty päivämäärin. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

 

Bileväestön poistuma koronan myötä näkyy selvästi…

Viikonlopun illanviettäjät keskustan iloissa jaksoivat vielä ennen koronaa juhlia, kuten iltaväestön havainnollistavasta kuviosta 2 nähdään. Kuvaaja kertoo väestömäärän vähenevän voimakkaasti maaliskuussa ja tasoittuvan indeksiluvun 60 tuntumaan. Näin se on siis 40 prosenttia pienempi kuin aikasarjan alussa 30.12.2019.

Kuvio 2. Helsingin keskustan ilta- ja yöväestö päivittäin klo 17–8:00. Maanantait on merkitty päivämäärin.
Kuvio 2. Helsingin keskustan ilta- ja yöväestö päivittäin klo 17–8:00. Maanantait on merkitty päivämäärin. Kuvion oleellinen tieto on kerrottu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

Entäpä Uudenmaan sulun vaikutus?

Kuviossa 3 nähdään liikehdintä Uudeltamaalta muihin maakuntiin. Se luonnollisesti hidastui koronasulun myötä, mutta juhannus kohosi vuotuiseen ennätykseensä.

Kuvio 3. Uudeltamaalta muihin maakuntiin suuntautuneet yön yli -matkat: eilen Uudellamaalla, tänään toisessa maakunnassa. Maanantait on merkitty päivämäärin.
Kuvio 3. Uudeltamaalta muihin maakuntiin suuntautuneet yön yli -matkat: eilen Uudellamaalla, tänään toisessa maakunnassa. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

 

…samoin hiihtokauden ennenaikainen päättyminen pohjoisen hiihtokeskuksissa

Kuviossa 4 on esitetty pohjoisen hiihtokeskuspaikkakunnista muihin maakuntiin poistuvat liittymät. Hiihtokeskuspaikkakuntia ovat tässä Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kolari, Kittilä, Kuusamo, Pelkosenniemi ja Salla.

Kuvio 4. Pohjoisen hiihtokeskuspaikkakunnista muihin maakuntiin poistuvat liittymät. Maanantait on merkitty päivämäärin.
Kuvio 4. Pohjoisen hiihtokeskuspaikkakunnista muihin maakuntiin poistuvat liittymät. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus

Kuviosta näkee selkeästi talvilomaviikkojen huiput sekä hiihtokauden ennenaikaisen päättymisen koronan vuoksi maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen muiden maakuntien asukkaita ei Lapissa juuri nähty ennen kesäkuuta.

Työ mobiilipaikannusdatan hyödyntämisen parissa jatkuu. Tilastokeskus neuvottelee kaikkien suurten operaattoreiden kanssa yhteistyöstä tilastotuotannon kehittämiseksi.

Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Kommentit

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
2.10.2020
Mira Kuussaari, Reetta Moilanen, Eetu Toivanen

Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.

Blogi
7.9.2020
Kirsti Pohjanpää

Suomessa elää noin 7 000 henkilöä avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa samaa sukupuolta olevan puolisonsa kanssa. Tilasto ei nosta yksilöitä esiin, mutta voi silti vahvistaa malleja.

Blogi
22.8.2020
Maija Metsä

Covid-19-pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat pienentäneet ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Näin vietämme tänään maailman ylikulutuspäivää yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Koronavirus heiluttaa muitakin megatrendejä.