Työlliset ja työllisyysaste

Työllisiä oli vuoden 2022 toukokuussa 2 641 000 (virhemarginaali ±34 000), mikä oli 61 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 21 000 enemmän ja naisia 40 000 enemmän kuin vuoden 2021 toukokuussa.

15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli toukokuussa 74,7 %, kun se vuotta aiemmin oli 73,0 %. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden toukokuusta 1,6 prosenttiyksikköä 75,3 prosenttiin ja naisten työllisyysaste nousi 1,7 prosenttiyksikköä 74,1 prosenttiin. 20–69-vuotiaiden työllisyysaste oli 72,8 %, kun se vuotta aiemmin oli 71,1 %.

Työttömät ja työttömyysaste

Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2022 toukokuussa 227 000 (virhemarginaali ±26 000), mikä oli 68 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 125 000 ja naisia 101 000.

Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli toukokuussa 7,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 10,3 %. Miesten työttömyysaste laski edellisen vuoden toukokuusta 2,7 prosenttiyksikköä 8,4 prosenttiin ja naisten työttömyysaste laski 1,9 prosenttiyksikköä 7,3 prosenttiin.

15–24-vuotiaiden työttömyysaste oli toukokuussa 22,6 %, mikä oli 8,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendiluku oli 10,9 %. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 13,5 %.

Työvoiman ulkopuolella olevat

Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2022 toukokuussa 1 251 000, mikä oli 3 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kausitasoitettu trendi

Työllisyys ja työttömyys vaihtelevat kuukausittain varsin paljon, ja muutos edellisen kuukauden havaintoon kertoo lähinnä kausi-ilmiöstä eikä suhdannekehityksestä. Tämän johdosta tuoreinta tilastotietoa verrataan edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Sen sijaan trendisarjan luvut, joista on poistettu kausi- ja satunnaisvaihtelu, ovat keskenään vertailukelpoisia, ja näin aikasarjan trendistä on helpompi havaita pitkän aikavälin kehitykseen ja suhdannevaihteluihin liittyviä ilmiöitä.

Trendi muuttuu yleensä jonkin verran, kun seuraavan kuukauden tiedot tulevat mukaan aikasarjaan. Tämän vuoksi trendilukuja käytettäessä tulee käyttää ainoastaan viimeksi julkaistua aikasarjaa. Viimeisimpien trendilukujen ennakollinen luonne on syytä ottaa huomioon päätelmiä tehtäessä. Vuoden 2020 keväällä tapahtunut työllisyyden pudotus on tulkittu kausitasoitusmallissa tasomuutokseksi. Tässä julkistuksessa ilmoitetut luvut ovat kausitasoittamattomia, ellei erikseen mainita, että kyse on trendistä.

Linkit

Työvoimatutkimuksen estimointimenetelmän uudistaminen vuoden 2021 alusta

Kausitasoitettu trendi ja sen käytön rajoitukset

Työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsaus

Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastojen vertailu