Datan hyödyntämisestä uutta tietoa

Datan hyödyntämistä yrityksissä kysyttiin Tilastokeskuksen tietotekniikan käyttö yrityksissä -kyselyssä nyt ensimmäistä kertaa oman otsikon alla. Aihe sisältää uusia ja joitakin vanhoja kysymyksiä liiketoimintasovellusten käytöstä, datasta ja data-analytiikasta. Samaa aihetta lähestyvät myös tekoälyteknologioiden käyttöä koskevat kysymykset.

Liiketoimintasovelluksista kysyttiin toiminnanohjausjärjestelmän (ERP), asiakkuudenhallinnan tietojärjestelmän (CRM) ja liiketoimintatiedon hallintaan tarkoitetun ohjelmiston (BI) käyttöä.

Näistä yleisimmin käytössä oli ERP (57 %) ja toiseksi yleisimmin CRM (49 %). BI ohjelmisto oli käytössä 39 %:lla yrityksistä.

Sisältöä ladataan

Liiketoimintasovellusten käytön yleisyys vaihteli huomattavasti yritysten koon mukaan. ERP:n käytön yleisyys vaihteli pienimpien tarkasteltujen yritysten 43 %:sta suurimpien yritysten 91 %:iin, CRM:n käyttö pienimpien yritysten 40 %:sta suurimpien yritysten 76 %:iin ja BI:n käyttö pienimpien yritysten 26 %:sta suurimpien yritysten 84 %:iin

Sisältöä ladataan

Sisältöä ladataan

Sisältöä ladataan

Toimialoittain tarkasteltuna ERP oli yleisimmin käytössä tukkukaupan (78 %) ja teollisuuden (73 %) toimialoilla. Harvimmin ERP oli käytössä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (26 %) ja vähittäiskaupan (36 %) toimialolla.

CRM oli selvästi yleisimmin käytössä informaation ja viestinnän toimialalla (78 %). Myös tukkukaupan (67 %) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (64 %) toimialoilla käytön yleisyys oli selvästi korkeampi kuin muilla toimialoilla. Harvimmin CRM oli käytössä vähittäiskaupan (28 %) ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla (32 %).

BI oli yleisimmin käytössä informaation ja viestinnän (57 %) ja tukkukaupan (49 %) toimialoilla ja harvimmin majoitus- ja ravitsemistoiminnan (26 %) ja rakentamisen (27 %) toimialoilla.

Data-analytiikkaa tehtiin 41 %:ssa yrityksistä keväällä 2023. Oman henkilöstön toimesta data-analytiikkaa teki 32 % ja toisen yrityksen tai organisaation toimesta 19 % yrityksistä.

Sisältöä ladataan

Oman henkilöstön toimesta data-analytiikkaa tehtiin selvästi yleisimmin informaation ja viestinnän (66 %) toimialalla ja harvimmin rakentamisen (18 %) ja kuljetuksen ja varastoinnin (20 %) toimialoilla.

Toisen yrityksen tai organisaation toimesta data-analytiikkaa tehtiin selvästi yleisimmin vähittäiskaupan (35 %) toimialalla ja harvimmin kuljetuksen ja varastoinnin (11 %) ja rakentamisen (13 %) toimialoilla.

Yrityksen oman henkilökunnan tekemän data-analytiikan yleisin datan lähde oli yrityksen liiketoimintatiedot (28 %). Satelliittidata (2 %), kannettavien laitteiden tai ajoneuvojen sijaintitiedot (6 %), älylaitteiden tai sensoreiden data (8 %) ja julkisen sektorin avoin data (9 %) jäivät kaikki alle 10 %:iin yrityksistä.

Edellisen vuoden aikana dataa osti muilta käyttöönsä 17 % yrityksistä. Toimialoittain datan ostaminen oli yleisintä informaation ja viestinnän (34 %) ja tukkukaupan (30 %) toimialoilla. Harvimmin dataa ostettiin vähittäiskaupan (5 %) ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan (8 %) toimialoilla.

Edellisen vuoden aikana dataa myi muiden käyttöön vain 3 % yrityksistä. Toimialoittain datan myyminen oli yleisintä informaation ja viestinnän (8 %) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (7 %) toimialoilla. Useimmilla toimialoilla datan myynti muiden käyttöön oli harvinaista.

Tekoälyteknologioita käytti 15 % yrityksistä

Tekoäly ei ole yksiselitteinen käsite ja siksi se on määritelty kyselyyn vastaajien ohjaamiseksi. Saadut tilastoluvut antavat hyvän käsityksen tekoälyn käytön yleisyydestä, mutta käsitteen hankaluuden vuoksi saatuihin tilastolukuihin sisältyy jonkin verran epävarmuutta.

Kyselyä varten tekoäly määriteltiin lomakkeelle seuraavasti:

Tekoälyllä tarkoitetaan tässä järjestelmiä, jotka keräävät ja/tai käyttävät dataa parhaan toiminnan ennustamiseksi, suosittelemiseksi tai päättämiseksi saavuttamaan tietyt tavoitteet, käyttäen esimerkiksi tekstinlouhintaa (text mining), konenäköä, puheentunnistusta, luonnollisen kielen tuottamista (Natural Language Generation, NLG), koneoppimista tai syväoppimista. Tekoälyjärjestelmät voivat olla pelkästään ohjelmia, kuten esimerkiksi chatbot tai virtuaalinen avustaja, jotka perustuvat luonnollisen kielen käsittelylle (NLP), puheentunnistus tai konenäköön pohjautuva kasvojentunnistus, konekääntäminen, data-analyysit koneoppimisen avulla. Tekoälyjärjstelmät voivat olla myös laitteisiin asennettuna, kuten esimerkiksi autonomiset robotit varastonhallinnan automatisoinnissa tai tuotannon kokoonpanotöissä, tai autonomiset droonit valvonta- tai kuljetustehtävissä.

Tekoälyteknologioita käytti 15 % yrityksistä. Suurimmista vähintään 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä 42 % ja pienimmistä 10–19 henkilöä työllistävistä yrityksistä 10 % käytti tekoälyteknologioita. Toimialoittain tekoälyteknologioita oli käytössä selvästi yleisimmin informaation ja viestinnän (48 %) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (32 %) toimialoilla. Myös hallinto- ja tukipalvelujen (15 %), teollisuuden (14 %) ja tukkukaupan (14 %) toimialoilla tekoälyteknologioiden käyttö oli muita toimialoja yleisempää. Harvimmin tekoälyteknologioita oli käytössä majoitus- ja ravitsemistoiminnan (2 %) ja rakentamisen (5 %) toimialoilla.

Yleisimmin käytetyt tekoälyteknologiat olivat teknologiat, joilla automatisoidaan työprosesseja tai avustetaan päätöksenteossa (tekoälyä käyttävä ohjelmistorobotiikka) jollaista käytti 9 % yrityksistä. Teknologiat jotka analysoivat kirjoitettua tekstiä (7 %) ja koneoppiminen datan analysoimiseksi (7 %) olivat seuraavaksi yleisimmät tekoälyteknologiat.

Kysytyistä tekoälyohjelmien tai järjestelmien käyttötarkoituksista yleisimmin yritykset käyttivät niitä kirjanpidossa tai taloushallinnossa, 32 %:ssa tekoälyteknologioita käytävistä yrityksistä, vastaten 5 % kaikista yrityksistä. Myös tietoturvallisuudessa (28 %), tutkimuksessa, kehittämisessä tai innovoinnissa (26 %), markkinoinnissa tai myynnissä (26 %), tuotanto- tai palveluprosessissa (23 %) käytettiin suhteellisen usein tekoälyteknologioita.

Tekoälyohjelmat tai -järjestelmät hankittiin yleisimmin ostamalla käyttövalmis kaupallinen ohjelma tai järjestelmä, 57 %:ssa niistä yrityksistä, joilla oli tekoälyteknologioita käytössä. Toiseksi yleisin tapa oli ostaa ohjelma tai järjestelmä, jota oma henkilöstö muokkasi (37 %). Tekoälyn kehittämisen tai muokkaamisen osti ulkopuoliselta palveluntarjoajalta kolmannes ja oma henkilöstö kehitti yrityksen tekoälyohjelmat tai järjestelmät 28 %:ssa tekoälyteknologioita käyttävistä yrityksistä.

Tekoälyteknologioiden käytön aloittamista on harkinnut 17 % yrityksistä. Selvästi yleisimmin tekoälyteknologioiden käyttöä on harkittu informaation ja viestinnän toimialalla, 28 %:ssa yrityksistä. Myös tukkukaupan (26 %), teollisuuden (21 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnan (19 %) ja hallinto- ja tukipalveluiden (19 %) toimialoilla tekoälyteknologioiden käyttöä on harkittu muita toimialoja useammin.

Yleisin syy siihen, että yritys ei käytä tekoälyteknologioita (niistä jotka eivät käytä tekoälyteknologioita, mutta ovat harkinneet sitä) oli osaamisen puute (68 %). Yleisiä syitä oli myös yhteensopivuusongelmat nykyisten välineiden, ohjelmien tai järjestelmien kanssa (55 %) ja ongelmat tarvittavan datan saatavuudessa ja laadussa (42 %). Eettiset syyt oli harvoin (11 %) syy siihen että yritys ei käytä tekoälyteknologioita.

Sähköinen kauppa

Kansainvälisesti sovitun määritelmän mukaan sähköisellä kaupalla tarkoitetaan tietokoneverkon kautta suoritettuja tuotteiden ja palvelujen tilauksia. Maksu- tai toimitustavalla ei ole merkitystä, vaan ne voivat tapahtua oston yhteydessä tai jälkikäteen.

Sähköisellä kaupalla suoritettujen ostojen maksaminen voidaan suorittaa ostotapahtuman yhteydessä esimerkiksi pankin verkkopalvelun kautta tai luottokortilla tai lähetettävän laskun perusteella. Ostettu tavara tai palvelu voidaan myös saada käyttöön välittömästi, kuten esim. verkosta ladattavat tietokoneohjelmat tai lehtien lukuoikeudet, tai ne voidaan saada vasta myöhemmin esimerkiksi postilähetyksenä. Internetissä käytävä sähköisiin lomakkeisiin ja varsinaisiin verkkokauppoihin perustuva sähköinen kauppa on yleisesti tunnetumpi sähköisen kaupan muoto, mutta sitä vanhempi ja arvoltaan suurempi on yritysten välisessä kaupassa käytetty automaattinen tiedonsiirto. Tässä tilastossa näitä molempia tarkastellaan erikseen.

Verkkokauppalla myi 24 % yrityksistä

Verkkokaupalla tarkoitetaan tässä yrityksen vastaanottamia tuotteiden tai palvelujen tilauksia, jotka on tehty yrityksen omilla verkkosivuilla (verkkokaupassa, mobiililaitteiden sovelluksilla, verkkosivuilla olevalle sähköiselle lomakkeelle, extranetissä tai palveluiden varaamissovelluksilla) tai sähköisellä markkinapaikalla.

Kaikista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 24 % ilmoitti myyvänsä verkkokaupalla edellisenä vuonna 2022. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna verkkokaupan yleisyys oli selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, reilussa kolmanneksessa yrityksistä. Pienemmissä kokoluokissa verkkokaupan yleisyys vaihteli 10-19 henkeä työllistävien yritysten 21 %:sta 50-99 henkeä työllistävien yritysten 29 %:iin yrityksistä.

Verkkokauppaa käytiin useimmin majoitus- ja ravitsemistoiminnan (55 %), tukkukaupan (48 %) ja vähittäiskaupan (48 %) toimialoilla. Myös informaation ja viestinnän (28 %) toimialalla myytiin verkkokaupalla selvästi yleisemmin kuin muilla toimialoilla. Harvimmin myyntiä verkkokaupalla tehtiin rakentamisen (5 %) ja ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan (11 %) toimialoilla. Yrityksen koon mukaan tarkasteltuna verkkokaupan yleisyys oli selvästi suurin suurimmassa tarkastellussa kokoluokassa, reilussa kolmanneksessa yrityksistä.

Verkkokaupalla myyvistä yrityksistä 75 % myi tavaroita, 27 % palveluita ja 14 % sähköisiä tuotteita.

Verkkokauppaa tehdään yleisimmin omien verkkosivujen kautta, markkinapaikkojen kautta myi vain noin 5 % yrityksistä. Suurin osa verkkokauppaa tekevistä yrityksistä myi ainakin omilla sivuillaan. Pelkästään markkinapaikoilla myyminen oli harvinaista. Markkinapaikoilla myyminen oli selvästi yleisintä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa niiden kautta myi 33 % yrityksistä.

Verkkokaupan myynnin kokonaisarvo oli noin 27 miljardia euroa vuonna 2022. Summa vastaa noin 6,5 % yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.

Noin 61 % yritysten verkkokaupan arvosta kertyi yritysten ja julkisen sektorin tilauksista ja noin 39 % kotitalouksien tekemistä tilauksista.

Automaattisella tiedonsiirrolla myi 13 % yrityksistä

Myynti automaattisella tiedonsiirrolla määriteltiin kyselyssä vastaajille seuraavasti: Myynnillä automaattisen tiedonsiirron välityksellä tarkoitetaan tässä asiakkaiden tekemiä tilauksia: EDI:llä (Electronic Data Interchange), mukaan luetaan myös automaattiset järjestelmän luomat kysyntään perustuvat tilaukset (demand driven orders) sekä tilaukset, jotka vastaanotetaan suoraan ERP järjestelmään. EDI on menettely, jossa yrityksen tietojärjestelmässä sijaitsevista tiedoista tuotetaan määrämuotoinen tietovirta, joka välitetään sähköisesti vastaanottavaan organisaatioon ja on siellä automaattisesti jatkokäsiteltävissä. Suomessa käytetään usein termiä EDI/OVT. Esimerkkejä EDI:stä: EDIFACT, ODETTE, XML/EDI. EDIFACT on YK:n sanomastandardi. XML/EDI:llä tarkoitetaan XML-standardin käyttöä yritysten liiketoimintaan liittyvien tietojen siirrossa toiselle organisaatiolle, esim. xCBL, RosettaNet, PapiNet, ebXML.

Yrityksistä 13 % käytti automaattista tiedonsiirtoa myyntitilauksien vastaanottoon. Automaattisen tiedonsiirron käyttö tilausten vastaanottoon oli toimialoista selvästi yleisintä tukkukaupassa (28 %) ja teollisuudessa (22 %). Suuruusluokittain tilausten vastaanoton yleisyys automaattisella tiedonsiirrolla painottui vahvasti suurimpiin yrityksiin (28%).

Automaattisella tiedonsiirrolla tehdyn myynnin arvo kaikissa vähintään kymmenen hengen yrityksissä oli vuonna 2022 noin 75 miljardia euroa. Summa vastaa 18,4 % yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Suuri osa tästä summasta syntyi sellaisissa suurissa yrityksissä, joiden myynti tapahtuu suurelta osin automaattisen tiedonsiirron välityksellä vastaanotetuista tilauksista.

Tiedot on kerätty kyselytutkimuksella keväällä 2023 ja ne koskevat vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä.