tk-icons
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Design parantaa kilpailukykyä

22.8.2014

Muotoilualan osaaminen on Suomessa laadukasta ja suunnittelubisnes vahvasti kansainvälistymässä. Kuitenkaan suurin osa kotimaisesta pk-teollisuudesta ei panosta muotoiluun, vaikka muotoilu tukisi liiketoiminnan kehittämistä ja brändien rakentamista.

Vain joka viides yritys hyödyntää muotoilua toiminnassaan. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n ja Teollisuustaiteen Liitto Ornamon joulukuussa 2013 tekemien yrityskyselyjen mukaan 80 prosentissa maamme yrityksistä muotoilua ei hyödynnetä tai asiasta ei ole riittävästi tietoa. Kyselyihin vastasi noin 680 eri jalostus- ja palvelualojen yritystä.

Teollisuudessa muotoilua käyttää joka kolmas yritys, mutta rakentamisessa vain joka kymmenes (Kuvio 1).

Kuvio 1. Muotoilun käyttö yrityksissä päätoimialoittain 2013, prosenttia kyselyihin vastanneista

Kuvio 1. Muotoilun käyttö yrityksissä päätoimialoittain 2013, prosenttia kyselyihin vastanneista Lähde: EK:n pk-yrityskyselyt 2013.

Lähde: EK:n pk-yrityskyselyt 2013.

Kyselyssä muotoilua kuvattiin lähinnä Ornamon määritelmän mukaan (ks. ”Muotoilun ulottuvuudet” alla). Designin käytön yleisyys riippuu tietysti siitä, mitä muotoilulla ymmärretään. Esimerkiksi palvelualoilla puhutaan palvelumuotoilusta, mikä laajentaa merkittävästi perinteistä muotoilun käsitettä.

Muotoilun käyttö lisääntyy yrityskoon kasvaessa. Suuret ja keskisuuret yritykset hyödyntävät määrällisesti ja suhteellisesti enemmän ja monipuolisemmin yrityksen sisällä tuotettua ja ulkoa ostettua muotoilua kuin pienet yritykset.

Muotoilun käytöllä on myös yhteys yrityksen kasvuun, sillä kasvuhakuisimmat yritykset hyödyntävät muotoilua enemmän kuin muut yritykset (Kuvio 2).

Kuvio 2. Muotoilun käyttö yrityksen kasvuhakuisuuden mukaan 2013, prosenttia kyselyihin vastanneista

Kuvio 2. Muotoilun käyttö yrityksen kasvuhakuisuuden mukaan 2013, prosenttia kyselyihin vastanneista Lähde: EK:n pk-yrityskyselyt 2013.

Lähde: EK:n pk-yrityskyselyt 2013.

Noin kaksi kolmasosaa kyselyihin vastanneista totesi, että muotoilulla on parannettu tuotteen laatua ja käytettävyyttä. Laadullisen kilpailukyvyn koheneminen vahvistaa samalla yrityksen markkina-asemaa. Myös tuotteista saatava hinta nousee, mikä on parantanut liiketoiminnan kannattavuutta.

Designilla merkkituotteita

Ornamon ja EK:n yrityskyselyt saavat vahvistusta Suomalaisen Työn Liiton alkuvuonna 2013 tekemästä kyselytutkimuksesta. Sen mukaan muotoiluun panostaneiden yritysten markkina-asema paranee, koska design rakentaa brändiä ja auttaa erottautumaan kilpailijoista.

Esimerkkejä kansainvälisesti tunnetuista suomalaisista brändeista ovat vaikkapa teknologiateollisuudessa Koneen hissit tai kulutustavaroiden valmistuksessa Fiskarsin työkalut ja samaan konserniin kuuluvat Iittalan, Arabian ja Hackmanin tuotteet, Amer Sportsin urheiluvälineet, Rapalan kalastusvälineet tai Tulikiven kiukaat, tulisijat ja muut sisustustarvikkeet.

Muista erottuvia brändeja rakentavia yrityksiä Suomessa on kuitenkin valitettavan vähän erityisesti teknologiateollisuudessa. Suomen teollisuuden tuotantorakenne on perustunut muutoinkin raaka-ainepohjaiseen metsä-, metalli- ja kemian perusteollisuuteen sekä investointitavaroiden valmistukseen.

Muotoiluintensiivinen teollisuus menettää asemiaan

Muotoiluosaamisen vähäinen käyttö pk-teollisuudessa ja laajemmaltikin yritystoiminnassa voi olla yhtenä syynä maamme heikkoon kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla. Muotoilun merkitys kasvaa, kun siirrytään metsä-, metalli- ja kemian perusteollisuuden tuotteista investointihyödykkeisiin ja niistä edelleen muotoiluintensiivisen teollisuuden tuottamiin kuluttajahyödykkeisiin.

Kokonaisuudessaan perinteisen muotoiluintensiivisen teollisuuden toimipaikat vähenivät 14 prosenttia vuosina 2008 – 12. Samanaikaisesti toimipaikkojen työllisyys supistui noin 5 500 henkilöllä ja liikevaihdon määrä pieneni lähes viidenneksen. Liikevaihdon kehitys on ollut plusmerkkistä ainoastaan kultasepäntuotteiden valmistuksessa ja nahkatuotteiden valmistuksessa.

Kaikkein heikointa kehitys on ollut lasi- ja keraamisten tuotteiden sekä tekstiilien valmistuksessa. Muita perinteiseen muotoiluintensiiviseen teollisuuteen luettavia toimialoja ovat Ornamon tuoreen muotoilualan suhdanne- ja toimialaraportin mukaan tietyt vaatteiden, puutuotteiden, kivituotteiden, metallituotteiden ja huonekalujen valmistukseen erikoistuneet toimialat.

Omaa ja ostettua muotoilua

Yritykset tuottavat muotoilupalvelut omassa organisaatiossaan tai ostavat osaamista palveluyrityksiltä, joita voidaan kutsua muotoilualan KIBS-yrityksiksi (KIBS=Knowledge Intensive Business Services). Toimialaluokituksen mukaan muotoilualan KIBS-yrityksiä ovat graafisen muotoilun, sisustussuunnittelun ja teollisen suunnittelun yritykset.

EK:n ja Ornamon kyselyjen mukaan sisäisesti tuotetut in-house-palvelut käsittävät keskimäärin 55 prosenttia ja ulkopuolelta ostetut 45 prosenttia muotoilun kustannuksista. Tulos vastaa Ruotsissa tehtyjä selvityksiä. Sielläkin yritysten muotoilubudjetit jakaantuvat suurin piirtein tasan ulkopuolisilta yrityksiltä ostettuihin palveluihin ja in-house –muotoiluun.

Ulkopuolelta ostettujen muotoilupalvelujen merkitys vaihtelee yrityksittäin jopa samojen toimialojen sisällä lukuun ottamatta alle kymmenen henkilön mikroyrityksiä, joilla ei ole muutoinkaan taloudellisia voimavaroja tai tarvetta ostaa ulkopuolisia muotoilupalveluja. Myös keskisuuret ja suuret yritykset yhdistelevät omaan osaamiseen ulkopuolisilta yrityksiltä ja yrittäjiltä hankittua osaamista.

Yrityskyselyjen mukaan nykyinen epävarma taloustilanne ei ole vaikuttanut merkittävästi muotoilua hyödyntävien teollisuusyritysten muotoilupanostuksiin. Taantuma on kuitenkin tehostanut muotoiluun tarkoitettujen taloudellisten voimavarojen käyttöä. Omaan suunnitteluun asialla ei ole ollut vaikutusta, mutta ulkopuolisilta yrityksiltä ostettiin muotoilupalveluita hieman vähemmän.

Muotoilualan KIBS-yritykset menestyneet lamassakin

Muotoilualan KIBS-yritysten palvelukysyntä ja taloudellinen tilanne ovat olleet kuitenkin huomattavasti parempia kuin tuotevalmistukseen keskittyneessä kotimaisessa muotoiluintensiivisessä teollisuudessa tai yritystoiminnassa keskimäärin. KIBS-yritykset myyvät osaamistaan kaikille kansantalouden toimijoille, joten ne eivät ole riippuvaisia pelkästään teollisuuden kysynnästä.

Muotoilualan KIBS-yritysten vahva asema perustuu siihen, että ne synnyttävät ja välittävät uusia ajatuksia ja osaamista toisiin yrityksiin, muihin yksityisiin organisaatioihin ja julkisyhteisöihin. Samalla ne tukevat asiakasorganisaatioiden, kuten tuotevalmistusta harjoittavien teollisten yritysten toimintaa tarjoamalla ulkopuolisia asiantuntijaratkaisuja vaativiin erityistilanteisiin.

Vuosina 2008 – 12 muotoilualan KIBS-yritysten toimipaikat lisääntyivät miltei viidenneksellä ja niiden työllisyys parani 15 prosenttia. Myös alan liikevaihdon reaalinen määrä kasvoi 11 prosenttia. Kaikkein reippainta kehitys on ollut graafisen ja teollisen muotoilun toimialoilla, joissa työllisyys koheni peräti 25 – 30 prosenttia ja liikevaihdon määrä nousi 15 prosenttia.

Osaaminen kelpaa ulkomaille

Erityisen ilahduttavaa on, että monella muotoilualan KIBS-yrityksellä on ulkomaisia asiakkaita, vaikka yleensä ulkomainen toiminta on palvelualoilla melko vähäistä. Tämä osoittaa, että suomalaisella muotoiluosaamisella on kansainvälistä kilpailukykyä. Markkina-alueen laajentaminen ulkomaille on ensiarvoisen tärkeää, koska siten voidaan vähentää riippuvuutta kotimaan suhdanteista.

Myös kotimaisten asiakkaiden näkemykset KIBS-yritysten toiminnasta ovat myönteisiä. EK:n ja Ornamon kyselyjen mukaan parhaimmat arviot tulevat luotettavuudesta, toiminnan laadukkuudesta ja osaamisesta. Tosin noin viidennes asiakasyrityksistä totesi, että palveluntoimittajien asiakaslähtöisyyttä ja joustavuutta voisi kehittää. Yli 40 prosenttia piti ostopalveluja myös hintavina.

Kirjoittaja toimii tutkijana omistamassaan yrityksessä (Lith Consulting Group).

Lähteitä:

Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2013, raportti muotoilualojen yrityksistä, yritysprofiilista, markkinoista, kasvuyrittäjyydestä ja lähiajan suhdanneodotuksista (toim. Pekka Lith, Lith Consulting Group), Helsinki 2014.

Lith, Pekka: Muotoilualan työmarkkinat 2013, raportti toimialan työelämän kysymyksistä tilastoaineistojen valossa, Lith Consulting Group, Helsinki 2014.

---

Muotoilun ulottuvuudet

Sana design pohjautuu latinan designo-sanaan, jonka on tarkoittanut suunnitelmaa, luonnosta tai piirustusta. Muotoilu on käsitteenä kuitenkin laaja-alainen, ja sitä on hankala kuvata tyhjentävästi.

Teollisuustaiteen liitto Ornamo on määritellyt muotoilun paitsi tuotekehitykseksi myös monitieteelliseksi tavaksi ratkaista ongelmia. Muotoilun avulla voidaan tuottaa fyysisille esineille, ympäristöille, prosesseille ja palveluille toivottuja laatuominaisuuksia koko niiden elinkaarta silmällä pitäen.

Muotoilun osa-alueiksi Ornamo on luetellut

– teollisen muotoilun,

– tuotemuotoilun,

– vaatetussuunnittelun,

– tilasuunnittelun,

– palvelusuunnittelun,

– pakkaussuunnittelun,

– graafisen suunnittelun sekä

– esteettömyys- ja muun kaupunki­suunnittelun.

Suomen kansallisessa muotoiluohjelmassa on haluttu laajentaa muotoilun käsitettä tuote- ja teollisen muotoilun lisäksi palveluihin ja muihin aineettomiin tekijöihin. Ohjelmassa muotoilu nähdään kokonaisvaltaisena suunnitteluna ja toteutuksena, jotka lähtevät käyttäjän tarpeista ja arvoista ja ottavat huomioon käyttöympäristön sekä noudattavat kestävän kehityksen periaatteita.

Myös Ornamon mukaan muotoilun käyttö on laajenemassa kaikille toimialoille. Se näkyy immateriaalisen suunnittelun kasvuna tuotesuunnittelun rinnalla ja strategisen suunnittelun kehityksenä palveluteollisuudessa. Muotoilua tehokkaasti hyödyntäviä kasvavia alueita ovat esimerkiksi digitaalisten sisältöjen suunnittelu ja pelisuunnittelu.

 

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Kommentit