Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Maahanmuuttajat suuntaavat kaupunkeihin – Euroopasta tulleita asettunut maa­seudullekin

7.2.2019
Twitterissä: @JukkaJuopperi
Kuva: Shutterstock

Maahanmuuttajia on viime vuosina tullut lisää erilaisille kaupunki- ja maaseutu­alueille. Syrjä­seutuja tyhjentävää maassa­muuttoa maahan­muutto ei kuitenkaan paikkaa: erityisesti Euroopan ulko­puolelta tulevat asuvat kaupungeissa selvästi yleisemmin kuin kanta­suomalaiset.

Lisääntyneen maahan­muuton ja suomalaisten ennätys­alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen väestö­pohja on muuttumassa.

Suomessa asui vuoden 2017 lopussa noin 385 000 ulkomaalais­taustaista (Kuvio 1). Vuonna 2005 ulkomaalais­taustaisia oli 157 000, joten määrä on kasvanut 144 prosenttia 12 vuodessa. Vuosi 2018 oli kolmas vuosi peräkkäin, kun väestön­kasvu tulee ainoastaan maahan­muuton seurauksena (Tilasto­keskus 2018).

Kuvio 1. Ulkomaalais­taustaisten määrät kaupunki- ja maaseutu­alueilla
Kuvio 1. Ulkomaalais¬taustaisten määrät kaupunki- ja maaseutu¬alueilla Lähde: Tilasto¬keskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilasto­keskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Vuonna 2017 kaupunki­alueilla ulkomaalais­taustaisia asui 325 000, heistä sisemmällä kaupunki­alueella 209 000, ulommalla 99 500 ja kehys­alueella 16 300.

Ulkomaalaistaustaisista valtaosa sijoittuu kaupunki­alueille ja erityisesti sisemmälle kaupunki­alueelle, jossa heidän väestö­osuutensa on noussut jo lähelle 12 prosenttia.

Kaikkiaan ulkomaalais­taustaisista asuu kaupunki­alueilla lähes 85 prosenttia, selvästi muuta väestöä keskittyneemmin kaupungeissa. Vuonna 2017 koko väestöstä kaupunki­alueella asui 70 prosenttia.

Ulkomaalaistaustainen?

Ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulko­mailla. Määritelmään kuuluvat siis myös Suomessa syntyneet toisen polven maahan­muuttajat. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulko­mailla, on tausta­maa ensi­sijaisesti biologisen äidin syntymä­valtio. Ulkomaalais­taustaisiksi on päätelty myös ulko­mailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötieto­järjestelmässä. Jos kummankaan vanhemman syntymä­valtiosta ei ole tietoa, on tausta­maa ulko­mailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymä­valtio. Suomalais­taustaiseksi määritellään henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on Suomessa syntynyt. Myös Suomessa syntyneiden ulko­mailta adoptoima lapsi on määritelmän mukaan suomalais­taustainen. (Tilasto­keskus 2019a; 2019b).

Maaseudulla ulkomaalais­taustaisia asuu vain 42 000 (11 %): paikallis­keskuksissa 12 200, kaupungin läheisellä maa­seudulla 8 250, ydin­maaseudulla 16 700 sekä harvaan asutulla maa­seudulla 5 000.

Myös maaseutualueille on viime vuosina tullut lisää ulkomaalais­taustaisia. Maaseudun paikallis­keskuksissa ja ydin­maaseudulla kasvu on ollut jopa hieman nopeampaa kuin kaupunki­alueilla keski­määrin. Kuitenkin viime vuosina tulleet ja haja­sijoitetut turvapaikan­hakijat ovat siirtyneet tai siirtymässä maan­sisäisen muutto­liikkeen kautta suuremmille kaupunki­alueille ja etenkin pääkaupunki­seudulle (Sjöblom-Immala 2016).

Vuonna 2017 ulkomaalais­taustaisista pääkaupunki­seudulla asui lähes puolet, kun seudun osuus Suomen väestöstä oli noin viidennes (Tilasto­keskus TEM-Koto­tietokanta 2019). Viime vuosina maaseutu­alueillakin nähty kasvu voi siis ainakin turvapaikan­hakijoiden osalta siirtyä tulevaisuudessa kaupunkeihin, mikäli maahan­muutto ei lisäänny.

Alueellisesti erityisen vahvaa keskittyminen on Euroopan ulko­puolelta tulleilla. Kaupunki­alueiden sisällä esi­merkiksi Helsingissä Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleet ovat keskittyneet voimakkaimmin. Länsi­eurooppalaiset taas ovat sijoittuneet lähes kanta­­väestöä vastaavasti. (Vilkama 2011; 2010.)

Muista ryhmistä venäläis- ja virolais­­taustaiset ovat levittäytyneet tasaisimmin eri puolille maata kaupunki­­maisiin ja maaseutu­­maisiin kuntiin (Saari 2013).

Maaseutu? Kaupunki?

Maaseutu ja kaupunki voidaan määritellä monella tavalla. Tässä alueellinen tarkastelu tehdään hallinnollisista rajoista riippumattomalla Suomen ympäristö­keskuksen (SYKE) paikka­tietoihin pohjautuvalla kaupunki-maaseutu­luokituksella. Kunta­rajoista riippumaton tarkastelu mahdollistaa sijoittumis­alueiden tarkemman tunnistamisen, koska esi­merkiksi saman kunnan alueella voi olla sekä kaupunki­maisia että maaseutu­maisia alueita. Alueita tarkastellaan koko Suomen tasolla, joten erot kuntien tai maa­kuntien välillä eivät tule tässä esille.

Kaupunkien kehysalueet kasvaneet eniten

Maisemalliset ja elin­keinolliset piirteet vaihtelevat suuresti maan­tieteellisesti pienilläkin alueilla. SYKE:n kaupunki-maaseutu­luokitus perustuu paikkatieto­aineistoihin, jossa laskenta on tehty pääosin 250 x 250 metrin ruudukossa (kartta 1). Luokitteluun on käytetty väestö-, työvoima-, työ­matka- ja rakennus­tietoja sekä DIGIROAD-tieverkko­aineistoa ja CORINE-maankäyttö­aineistoja. (Helminen ym. 2014, 8.)

Kartta 1. Kaupunki-maaseutu­luokitus
Kartta 1. Kaupunki-maaseutu¬luokitus Lähde: Suomen ympäristö¬keskus.
Lähde: Suomen ympäristö­keskus. Alue­luokkien rajat perustuvat vuoden 2010 poikkileikkaus­ajankohtaan. Kaupunki­alueet kattavat 5 prosenttia maapinta-alasta ja niillä asuu noin 70 prosenttia väestöstä.

Sisempi kaupunkialue on tiivistä ja yhtenäistä, tehokkaasti rakennettua aluetta.

Ulompi kaupunki­alue koostuu erillisistä lähiöistä, kaupan, teollisuuden ja toimistojen reuna­kaupungista sekä toisaalta kaupungin viher­alueista ja alemman tehokkuuden asuin­alueista, jotka kuitenkin ovat selvästi osa yhtenäistä kaupunki­aluetta.

Kaupungin kehysalue kuvaa kaupunkia ympäröivää vaikutus- ja rakentamis­painealuetta.

Kaupungin läheinen maa­seutu kuuluu kaupungin toiminnalliseen alueeseen. Siihen sisältyy eri­tyyppisiä alueita kuten taajamia, ydin­maaseutua ja harvaan asuttuja alueita.

Maaseudun paikallis­keskuksia ovat suurempien kaupunki­seutujen ulko­puolella sijaitsevat taajama­keskukset, pikku­kaupungit ja suurehkot kirkon­kylät. Paikallis­keskuksilla on selkeä rooli ympäröivän alueen keskuksina.

Ydinmaaseutu on joko vahvaa alku­tuotannon aluetta tai toiminnoiltaan moni­puolista ja suhteellisen tiheästi asuttua maa­seutua.

Harvaan asutulla maa­seudulla asutus­rakenne on hajautunut ja taajamia on vähän.

Alueellisesti väestö on keskittynyt kaupunki­alueelle, jossa väestö­määrä kasvaa (Taulukko 1). Eniten väestöosuus on kasvanut kaupungin kehysalueella sekä muulla kaupunkialueella.

Sen sijaan maaseudulla väki vähenee kaupungin läheistä maa­seutua lukuun ottamatta. Erityisesti harvaan asutulla maa­seudulla väki on vähentynyt.

Taulukko 1. Suomen väestö eri­tyyppisillä alueilla 2005 ja 2017
Aluetyyppi Vuosi 2005 Vuosi 2017 Muutos 2005–2017
   Henkilöä    %  Henkilöä    % Henkilöä    %
KOKO MAA 5 255 580 100 % 5 513 130 100,0 % 257 550 4,9 %
Sisempi kaupunki-
alue (K1)
1 612 583 30,7 % 1 792 968 32,5 % 180 385 11,2 %
Ulompi kaupunki-
alue (K2)
1 342 198 25,5 % 1 454 992 26,4 % 112 794 8,4 %
Kaupungin kehysalue (K3) 539 209 10,3 % 608 787 11,0 % 69 578 12,9 %
Maaseudun paikallis-
keskukset (M4)
328 756 6,3 % 318 947 5,8 % -9 809 -3,0 %
Kaupunkien läheinen maaseutu (M5) 384 628 7,3 % 388 716 7,1 % 4 088 1,1 %
Ydin-
maaseutu (M6)
654 000 12,4 % 594 083 10,8 % -59 917 -9,2 %
Harvaan asuttu maaseutu (M7) 341 961 6,5 % 283 432 5,1 % -58 529 -17,1 %

Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot. Tuntemattomalla alueella asuvat ovat pää­asiassa henkilöitä, joilla ei ole vakinaista asuin­paikkaa tai jotka asuvat laitoksissa.

Euroopasta ja sen ulko­puolelta tulleita jo lähes yhtä paljon

Viime vuosina ovat erityisesti huomiota herättäneet Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleet turvapaikan­hakijat. On syytä muistaa, että tilastoissa turvapaikan­hakijat voivat näkyä joiltain osin viiveellä, koska vasta mahdollisen myönteisen oleskelu­päätöksen ja koti­kunnan saaneet henkilöt tilastoidaan väestöön (Helminen & Keski-Petäjä 2016).

Ulkomaalaistaustaiset on tässä jaettu seitsemään ryhmään. Itä-Euroopasta tulleissa ovat isoimpana ryhmänä ne henkilöt, joiden tausta­maa on entisessä Neuvosto­liitossa. Mukana on valtaosa inkerin­suomalaisista, joita oli vuoteen 2016 mennessä tullut arviolta 30 000 henkilöä (Sisä­ministeriö 2016, 10).

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan -ryhmästä on käytetty laajaa määritelmää, jossa mukana ovat myös Etelä-Kaukasian sekä Keski-Aasian valtiot. Ryhmässä Muut ovat Amerikan ja Oseanian valtiot sekä henkilöt, joiden taustamaa on tuntematon.

Vuonna 2017 eurooppalais­taustaisia oli Suomessa lähes 200 000 ja ei-eurooppalais­taustaisia noin 185 000. Vuodesta 2005 eurooppalais­taustaisten määrä on yli kaksin­kertaistunut ja väestö­osuus noussut 3,6 prosenttiin. Ei-eurooppalais­taustaisten osuus on noussut vielä nopeammin, 3,3 prosenttiin. (Taulukko 2)

Väestöosuudeltaan Itä-Euroopan ryhmä on pysynyt suurimpana. Toiseksi suurimmaksi on jo noussut Lähi-Itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaiset, joka on kasvanut erityisesti vuoden 2015 jälkeen, kun lähinnä näiltä alueilta tulleet turvapaikan­hakijat saapuivat maahan. Myös muun Aasian ja Afrikan osuudet ovat nousseet nopeasti.

Taulukko 2. Ulkomaalais­taustaiset Suomessa tausta-alueen mukaan 2005 ja 2017
Tausta-alue Vuosi 2005 Vuosi 2017 Muutos 2005–2017
   Henkilöä Väestö-
osuus %
 Henkilöä Väestö-
osuus %
 Henkilöä Väestö-
osuuden
kasvu %
Eurooppalaiset yhteensä 92 999 1,8 % 199 871 3,6 % 106 872 114,9 %
Itä-Eurooppa 54 255 1,0 % 102 143 1,9 % 47 888 88,3 %
Pohjois- ja Länsi-Eurooppa 27 951 0,5 % 75 395 1,4 % 47 444 169,7 %
Etelä-Eurooppa 10 793 0,2 % 22 333 0,4 % 11 540 106,9 %
Ei-eurooppalais-
taustaiset
yhteensä
64 360 1,2 % 184 251 3,3 % 119 891 186,3 %
Lähi-Itä ja
Pohjois-Afrikka
30 372 0,6 % 88 725 1,6 % 58 353 192,1 %
Muu Aasia 18 422 0,4 % 56 477 1,0 % 38 055 206,6 %
Muu Afrikka 5 138 0,1 % 19 892 0,4 % 14 754 287,2 %
Muut 10 428 0,2 % 19 157 0,3 % 8 729 83,7 %
Ulkomaalais-
taustaiset
yhteensä
157 359 3,0 % 384 122 7,0 % 226 763 144,1 %
Suomalais-
taustaiset
5 098 221 97,0 % 5 129 007 93,0 % 30 786 0,6 %

Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Lisää ulkomaalais­taustaisia tullut kaiken tyyppisille alueille

Ulkomaalaistaustaisten väestö­osuus on kasvanut vuosina 2005–2017 kaikilla kaupunki- ja maaseutu­alueilla. Suurimmat väestö­osuudet ovat kaupunki­alueella. Sisemmällä kaupunki­alueella osuus on noussut jo lähes 12 prosenttiin (kuvio 2). 

Kuvio 2. Ulkomaalais­taustaisten väestö­osuudet kaupungeissa ja maa­seudulla 2005–2017
Kuvio 2. Ulkomaalais¬taustaisten väestö¬osuudet kaupungeissa ja maa¬seudulla 2005–2017 Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Myös muilla kaupunki­alueilla ulkomaalais­taustaisten osuus on yli kaksin­kertaistunut. Maaseutu­alueilla lähtö­osuudet ovat alemmalla tasolla, mutta kasvu­vauhti on ollut saman­suuntaista. Maaseudun paikallis­keskuksissa ja ydin­maaseudulla osuus on kasvanut jopa hieman nopeammin kuin kaupunki­alueilla keski­määrin.

Kaupungin läheisellä maa­seudulla ja harvaan asutulla maa­seudulla lähtö­osuudet ovat alhaisimmat, mutta ulkomaalais­taustaisten osuus väestöstä on myös melkein kaksin­kertaistunut.

Ydinkaupunkialueilla jo enemmän Euroopan ulko­puolelta tulleita

Sisemmällä kaupunki­alueella asuvien ei-eurooppalais­taustaisten väestö­osuus (6,4 %) on jo ohittanut eurooppalais­taustaisten osuuden (5,2 %). Suurimmaksi ryhmäksi vuoden 2014 jälkeen ovat nousseet Lähi-Itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaiset, joiden väestö­osuus on lähes kolmin­kertaistunut (kuvio 3). 

Kuvio 3. Ulkomaalais­taustaisten väestö­osuudet sisemmällä kaupunki­alueella 2005–2017
Kuvio 3. Ulkomaalais¬taustaisten väestö¬osuudet sisemmällä kaupunki¬alueella 2005–2017  Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Lähtötasoltaan isommassa itä­eurooppalaisten ryhmässä väestö­osuus on myös noussut, mutta hitaammin.

Ulommalla kaupunki­alueella eurooppalais­taustaisten väestö­osuus on kaksin­kertaistunut 3,9 prosenttiin ja ei-eurooppalais­taustaisten kolmin­kertaistunut 3,0 prosenttiin. (Kuvio 4) 

Kuvio 4. Ulkomaalais­taustaisten väestö­osuudet ulommalla kaupunki­alueella 2005–2017
Kuvio 4. Ulkomaalais¬taustaisten väestö¬osuudet ulommalla kaupunki¬alueella 2005–2017  Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Kuviossa 5 kaupungin kehys­alue ja kaupunkien läheinen maa­seutu on yhdistetty kaupunkien ja maa­seudun väli­alueeksi, koska ulkomaalais­taustaisten väestö­jakaumat ovat saman­suuntaisia ja painottuvat eurooppalais­taustaisiin. Vuonna 2017 eurooppalais­taustaisten väestö­osuus oli 1,8 prosenttia ja ei-eurooppalais­taustaisten 0,7 prosenttia. Jälkimmäisten väestö­osuudet ovat nousseet etenkin vuoden 2015 jälkeen.

Kuvio 5. Ulkomaalais­taustaisten väestö­osuudet lähtö­alueittain kaupungin ja maa­seudun väli­alueella (K3, M5) 2005–2017
Kuvio 5. Ulkomaalais¬taustaisten väestö¬osuudet lähtö¬alueittain kaupungin ja maa¬seudun väli¬alueella (K3, M5) 2005–2017 Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Maaseudulla Euroopasta tulleita

Vuonna 2017 maaseudun paikallis­keskuksissa eurooppalais­taustaisten väestö­osuus oli 2,5 prosenttia ja ei-eurooppalais­taustaisten 1,3 prosenttia (kuvio 6). Myös täällä Lähi-Itä- ja Pohjois-Afrikka-taustaisten väestö­osuus on noussut vuoden 2015 jälkeen.

Kuvio 6. Ulkomaalaistaustaisten väestö­osuudet lähtö­alueittain maa­seudun paikallis­keskuksissa (M4) 2005–2017
Kuvio 6. Ulkomaalaistaustaisten väestö¬osuudet lähtö¬alueittain maa¬seudun paikallis¬keskuksissa (M4) 2005–2017 Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Kuviossa 7 ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maa­seutu on yhdistetty maa­seuduksi. Maa­seudulla ulkomaalais­taustaiset ovat painottuneet Euroopasta tulleisiin. Vuonna 2017 eurooppalais­taustaisia oli 1,8 prosenttia ja ei-eurooppalais­taustaisia 0,7 prosenttia asukkaista. Muun Aasian osuus on noussut tasaisesti, Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan osuudet vuoden 2015 jälkeen. 

Kuvio 7. Ulkomaalaistaustaisten väestö­osuudet lähtö­alueittain maa­seudulla (M6, M7) 2005–2017
Kuvio 7. Ulkomaalaistaustaisten väestö¬osuudet lähtö¬alueittain maa¬seudulla (M6, M7) 2005–2017  Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Ikärakennekin vaikuttaa

Suomalaistaustaiset ovat jakaantuneet maan eri alueille selkeästi tasaisimmin. Lähimmäs kanta­väestön tavoin asuttavat eri­tyyppisiä alueita eurooppalais­taustaiset, etelä­eurooppalaisia lukuun ottamatta. (Kuvio 8)

Kuvio 8. Ulkomaalais­taustaisten alueellinen sijoittuminen lähtö­alueittain 2017
Kuvio 8. Ulkomaalais¬taustaisten alueellinen sijoittuminen lähtö¬alueittain 2017 Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo¬tilastot.
Lähde: Tilastokeskus, Väestö- ja elinolo­tilastot.

Eniten ovat kaupunki­alueille keskittyneet Lähi-Itä- ja Afrikka-taustaiset. Tulee kuitenkin huomioida, että maaseutu­alueilla asuu suhteellisesti enemmän yli 65-vuotiaita. Ikä­rakenteeltaan nuoremmat ulkomaalais­taustaiset ovat keskittyneempiä kaupunki­alueille, kuten myös suomalais­nuorista iso osa.

Ulkomaalaistaustaisten osuuden kasvua ydinkaupunki­alueilla voi jatkossa nopeuttaa se, että heissä on paljon nuoria ja heidän kokonais­hedelmällisyytensä on korkeampaa kuin kanta­väestöllä (Helminen 2017; 2018). Lähi-idästä ja Afrikasta tulleiden hedelmällisyys ei myöskään alene tiheästi asutuilla kaupunki­alueilla kuten kanta­väestöllä ja eurooppalais­taustaisilla (Mäki 2015, 24).

Miten välttää segregaation ja ghettoutumisen riskit?

Pitkään maahanmuuttajia vastaanottaneissa maissa on havaittu, että maahan­muuttajien alueellinen keskittyminen eli etninen segregoituminen on ajan kuluessa voimistunut erilaisista hallinta­pyrkimyksistä huolimatta (esim. Clip-Network 2007). Ilmiöön liittyen esimerkiksi Helsingissä on havaittu, että ulkomaalais­taustaisen osuuden lisääntyessä tietyllä alueella, kanta­väestö alkaa muuttaa muille alueille (Vilkama 2011). 

Keskeisimpiä riski­tekijöitä etnisessä keskittymisessä on sosiaalisten ongelmien kasaantuminen ja ns. maahan­muuttajien ”ghettoutuminen”, johon liittyviä esi­merkkejä on nähtävissä enemmän mm. Ruotsissa (Työ- ja elinkeino­ministeriö 2010, 98). Tällainen kehitys voi myös lisätä eri maahanmuuttaja­ryhmien ja kanta­väestön vastakkain­asettelua.

Myös Suomessa näkyy saman­kaltaista kehitystä, ja esimerkiksi rikollisuus ja työttömyys ovat ulkomaalais­taustaisilla kanta­väestöä korkeammalla tasolla (kts. Niemi & Lehti 2018, Lehti ym. 2014).Työllisyys on heikointa pakolaisuuden takia muuttaneilla sekä Lähi-Itä- ja Afrikka-taustaisilla (Larja & Sutela 2014), vaikka nämä ryhmät ovat keskittyneet kasvu­keskuksiin.

Kaupunkien sisällä esimerkiksi Helsingissä on viitteitä siitä, että mitä paremmin maahanmuuttaja­ryhmät työllistyvät, sitä hajaantuneemmin he asuvat. Toisaalta tiedetään, että alueelliseen sijoittumiseen vaikuttavat etnis-kulttuuriset seikat; monet ulkomaalais­taustaiset haluavat asua lähellä omia etnisiä ryhmiään. (Vilkama 2010, 2011.)

Kun puhutaan maahan­muutosta, on hyvä muistaa, että ulkomaalais­taustaiset eivät ole yhtenäinen ryhmä. Myös kaupunki- ja maaseutu­alueille sijoittumisessa ja keskittymisen asteessa on merkittäviä eroja tarkasteltaessa muuttajia tausta-alueittain. Nähtäväksi jää, lisääntyykö ja kiihtyykö alueiden etninen eriytyminen tulevaisuudessa ulko­maisten esi­merkkien tapaan.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Väestö- ja elinolo­tilastot -yksikön erityis­palvelut -vastuu­alueella, jossa hän vastaa mm. Maaseutu­indikaattorit-tilasto­palvelun yllä­pidosta.

 

Lähteet:

Clip-Network (2007): Housing and Integration of Migrants in Europe. Council of Europe: European Foundation for the Improvement Of Living and Working Condition.

Helminen Marja-Liisa (2018): Ulkomaalaistaustaiset ensisynnyttäjinä samanikäisiä kuin suomalaistaustaiset – mutta synnyttävät enemmän lapsia. Tilastokeskus.

Helminen Marja-Liisa (2017): Maahanmuutto kasvattaa nuorten määrää. Tilastokeskus, Tieto & Trendit.

Helminen Marja-Liisa & Keski-Petäjä Miina (2016): Miksi turvapaikanhakijat eivät näy vielä väestötilastoissa. Tilastokeskus, Tieto & Trendit.  

Helminen Ville, Nurmio Kimmo, Rehunen Antti, Ristimäki Mika, Oinonen Kari, Tiitu Maija, Kotavaara Ossi, Antikainen Harri & Rusanen Jarmo (2014): Kaupunki-maaseutu-alueluokitus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2014.

Larja Liisa & Sutela Hanna (2014): Työllisyys. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste lähes samalla tasolla kuin suomalaistaustaisilla – naisilla enemmän vaikeuksia työllistyä 71-82. Teoksessa. Nieminen Tarja, Sutela Hanna & Hannula Ulla (2014): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Tilastokeskus. Helsinki.

Lehti, Martti & Salmi Venla & Aaltonen Mikko & Danielsson Petri & Hinkkanen Ville & Niemi Hannu & Siren Reino & Suonpää Karoliina (2014): Maahanmuuttajat rikoksen uhreina ja tekijöinä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 265. Tammerprint Oy, Helsinki.

Niemi Hannu & Lehti Martti (2018): Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus. Teoksessa Rikollistilanne 2017 – Rikollisuustilanne tilastojen ja tutkimusten valossa. Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 29/2018.

Mäki Netta (2015): Vieraskielisten hedelmällisyys Helsingissä ja Helsingin seudulla. Helsingin kaupunki, Tietokeskus, Työpapereita 2015:5.

Saari Matti (2013): Maahanmuuttajakeskittymiä on muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla. Tilastokeskus, Hyvinvointikatsaus 3/2013

Sisäministeriö (2016): Maahanmuuton tilannekatsaus. Sisäministeriön julkaisu 21/2016. Helsinki 2016.

Sjöblom-Immala Heli (2016): Pääkaupunkiseutu vetää pakolaistaustaisia muualta Suomesta. Kvartti 4/2016.

Tilastokeskus (2019a): Käsitteet. Syntyperä ja taustamaa

Tilastokeskus (2019b): Ulkomaalaistaustaiset.

Tilastokeskus, TEM-kototietokanta (2019). Väestörakenne syntyperän mukaan.

Tilastokeskus (2018): Nuorten määrä uhkaa vähentyä huomattavasti syntyvyyden laskusta johtuen.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2010): Suomen aluekehittämisstrategia 2020.

Vilkama, Katja (2011): Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksia 2011:2. Helsinki. Helsingin kaupungin tietokeskus.

Vilkama, Katja (2010): Kaupungin laidalla. Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten alueellinen eriytyminen Helsingissä. Terra 122., 4, 183-200.

Lue samasta aiheesta:

tk-icons