Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Opettajien palkat riippuvat vahvasti työsuhteen kestosta

6.10.2022
Kuva: Istock

Opettajien palkkojen hajonta johtuu pääasiassa erilaisista lisistä. Palkkatiedot kerätään lokakuulta, jolloin maksettavien kertaluontoisten palkanlisien vaikutus puhdistetaan tilastosta.

Keväällä käydyissä kuntasektorin palkka­neuvotteluissa opettajien palkkaus nousi julkiseen keskusteluun. Sosiaalisessa mediassa nousee toistuvasti esiin opettajien palkkaus, kuntasektorin palkkatilasto ansioiden kuvaajana sekä opettajien palkkojen tilastointia koskevat tekijät.

Vuonna 2021 kuntasektorin kuukausi­palkkaisten säännöllisen työajan mediaani oli peruskoulun alaluokkien opettajilla noin 3 680 euroa ja lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajilla noin 4 090 euroa.

Pienipalkkaisin kymmenys peruskoulun alaluokkien opettajista (ammattikoodi 2341) ansaitsi noin 2 990 euroa tai vähemmän, suuripalkkaisin kymmenys noin 4 300 euroa tai enemmän eli 44 prosenttia enemmän kuin pienipalkkaisimmat opettajat. (Taulukko 1)

Taulukko 1: Kuntasektorin opettajien ansiot vuonna 2021 peruskoulun alaluokilla sekä peruskoulun yläluokilla ja lukiossa
Ammattikoodi Lukion ja perus-
koulun opettajat
2330 2341
Keskiarvo 3 830 4 059 3 648
Mediaani 3 819 4 085 3 678
1. desiili 3 047 3 161 2 986
2. desiili 3 275 3 449 3 183
3. desiili 3 493 3 728 3 372
4. desiili 3 673 3 922 3 545
5. desiili 3 819 4 085 3 678
6. desiili 3 967 4 237 3 790
7. desiili 4 133 4 399 3 911
8. desiili 4 336 4 604 4 066
9. desiili 4 656 4 927 4 303

Lähde: Tilastokeskus, kuntasektorin palkat

Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajista (ammattikoodi 2330) pienipalkkaisin kymmenys ansaitsi noin 3 160 euroa tai vähemmän, suuripalkkaisin kymmenys noin 4 930 euroa tai enemmän eli 56 prosenttia enemmän kuin pienipalkkaisimmat.

Lokakuun lisät putsataan tilastosta

Kuntasektorin palkkatilasto on totaali­aineisto, jonka tiedot saadaan suoraan tiedonantajilta eli palkan maksajilta. Kuntasektorin ansiotiedot kerätään lokakuulta, koska se ei sisällä arkipyhiä eikä ajoitu lomakaudelle ja on siten otollinen kuvaamaan keskimääräistä kuukautta.

Sosiaalisessa mediassa toistuu ajoittain käsitys, että lokakuussa maksettavat kertaluontoiset takautuvat palkanlisät nostaisivat keskiansioita, eikä tilasto siten kuvaisi todellista keskimääräistä ansiotasoa. Työntekijä­kohtaiset ansiot ilmoitetaan vain lokakuun ajalta tehdyltä työltä maksu­koodeineen ja -jaksoineen. Eri pituisista maksujaksoista lasketaan lokakuulta maksettavat korvaukset, eivätkä takautuvat tai useammalta viikolta kertyneet lisät päädy tilastoon.

Tiedot käyvät läpi monivaiheisen tarkistus­prosessin ja ansio­käsitteeseen sisältyvät palkkakäsitteet on tarkasti rajattu. Suuret vuosimuutokset varmistetaan suoraan tiedonantajilta. Viitteitä siitä, että takautuvia eriä ilmoitettaisiin ohjeistuksesta huolimatta, ei löydy.

Tilastokeskuksella on käytössään myös tulorekisteriin ilmoitetut kuukausittaiset ansiotiedot. Tulorekisteristä on nähtävissä, että lokakuun ansiot noudattavat keskimääräisiä kuukausi­ansioita, kun ansiotiedoista vähennetään takautuvasti maksetut palkanlisät. Tämä varmistaa sen, etteivät takautuvasti maksetut lisät päädy palkkatilastoon.

Kuntasektorin palkkatilastossa ansiotiedot lasketaan kokoaikaisilta, pääasiallisessa palvelus­suhteessa olevilta ja täyttä palkkaa saavilta palkansaajilta. Pääasiallinen ansiokäsite on säännöllisen työajan ansio.

Säännöllisen työajan ansiot muodostuvat tehtävä­kohtaisesta peruspalkasta sekä säännöllisen työajan lisistä

Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES määrittelee opettajien peruspalkan, joka muodostaa noin 78 prosenttia säännöllisen työajan ansioista. Peruspalkka määräytyy OVTES:ssa määritellyn hinnoittelu­tunnuksen ylä- ja alarajan sekä kunnan kalleusluokan mukaan. Hinnoittelu­tunnuksiin vaikuttavat tehtävänimike sekä tutkintotaso. Tehtävä­kohtainen peruspalkka voi sisältää peruspalkan lisäksi tehtävän vaativuuteen perustuvan lisän.

Tehtävään sidotun palkan ja työkokemukseen perustuvan vuosisidonnaisen lisän ohessa lisäksi työnantaja voi maksaa palkansaajalle erilaisia lisiä, palkkioita ja korvauksia. Säännöllisen työajan ansioihin sisältyviin, euromääräisinä maksettaviin lisiin kuuluvat:

  • tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät (eli henkilökohtaiset lisät, vuosisidonnaiset lisät, pätevyyden perusteella maksettavat lisät, tehtävästä johtuvat lisäpalkkiot sekä muut tehtävästä johtuvat palkkiot ja lisät)
  • työpaikan sijainnin perusteella maksettavat lisät
  • viikkoylituntien palkat
  • ja luontoisetujen verotusarvot

Maksettavat palkanlisät vaihtelevat työnantajittain sekä työkokemuksesta ja työsuhteen kestosta riippuen. Työehto­sopimuksen mukaisten palkanlisien ja palkkioiden lisäksi työnantaja voi maksaa paikallisesti käytettäviä lisiä, joita ei ole mainittu kunnallisissa virka- ja työehto­sopimuksissa. Näistä säännölliseltä työajalta maksetuiksi ilmoitetut lisät lasketaan mukaan säännöllisen työajan ansioihin.

Palkanlisien osuus ansioista kasvaa työvuosien myötä

Opettajille maksettujen säännöllisen työajan lisien määrä ilman työkokemuksen kerryttämää vuosisidonnaista lisää vaihtelee alueittain ja työsuhteen keston mukaan.

Suurin ero säännöllisen työajan lisien mediaaneissa maakuntien välillä on peruskoulun alaluokkien opettajilla noin 280 euroa Kainuun ja Ahvenanmaan välillä, ja lukion sekä peruskoulun yläluokkien opettajilla noin 310 euroa Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan välillä. (Ks. blogi aiheesta täältä.)

Palkanlisiä maksetaan työsuhteen alussa vain vähän, mutta niiden määrä tuplaantuu kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajilla palkanlisien osuus, sisältäen vuosisidonnaisen lisän, on neljäsosa säännöllisen työajan ansioista. Alle vuoden työsuhteessa olleilla osuus on 7 prosenttia, nousten kahden vuoden kuluessa noin 18 prosentin osuuteen; sen jälkeen kasvu tasoittuu.

Peruskoulun alaluokkien opettajien säännöllisen työajan ansioista palkanlisät muodostavat viidesosan. Alle vuoden työsuhteessa osuus on 6 prosenttia. Kahden vuoden kuluttua palkanlisien osuus on 13 prosenttia, sitten kasvu tasoittuu.

Opettajien säännöllisen työajan lisät vuosi­sidonnaisine lisineen saavuttavat keskitason työsuhteen kestettyä 12 vuotta ja korkeimman tasonsa noin 20 vuoden työsuhteen jälkeen.

Vuosisidonnainen lisä on tärkein yksittäinen palkanlisä; muiden lisien osuus on keskimäärin 6 prosenttia peruskoulun alaluokkien opettajien ja 10 prosenttia lukion ja peruskoulun opettajien mediaani­ansioista.

Säännöllisen työajan lisistä saajien mukaan eniten maksetaan ylitunti­palkkioita, luontaisetuja, henkilö­kohtaisia lisiä, luokanvalvojan, ryhmänjohtajan palkkiota, koulukohtaisia opetuksen kehittämis­palkkioita sekä tukiopetus­palkkiota. Ylitunti­palkkiota maksetaan opetus­velvollisuuden ylittäviltä tunneilta joko vuosiviikko­tunteina tai kertatunti­palkkioina.

Vuonna 2021 ylituntipalkkio vuosiviikko­tunteina maksettiin yli puolelle peruskoulun alaluokkien opettajista, keskimäärin 210 euroa kuussa. Ylituntipalkkio kertatunti­palkkiona maksettiin joka viidennelle, keskimäärin 140 euroa kuussa.

Lukion sekä peruskoulun yläluokkien opettajista 65 prosenttia sai ylitunti­palkkion vuosiviikko­tunteina, keskimäärin 370 euroa. Ylituntipalkkio kertatuntipalkkiona maksettiin joka neljännelle opettajalle, keskimäärin 240 euroa.

Henkilökohtaista lisää maksoi kolme neljästä työnantajasta. Henkilökohtaista lisää sai 40 prosenttia opettajista, keskimäärin 70 euroa.

Vuosisidonnaista lisää maksettiin yli puolelle peruskoulun alaluokkien opettajista, keskimäärin 210 euroa. Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajista 65 prosenttia sai vuosisidonnaista lisää, keskimäärin 370 euroa.

Lähes kolmannes opettajista on työsuhteensa alussa

Opettajien palkkaus on vahvasti sidoksissa työsuhteen kestoon. Lähes joka neljännen työsuhde on kestänyt korkeintaan pari vuotta, jolloin ansiot ovat vielä matalat.

Alle vuoden työskennelleitä on kuudesosa kaikista opettajista. Tällöin mediaani on peruskoulun alaluokkien opettajilla noin 3 090 euroa, eli 590 euroa keskimääräistä vähemmän kuussa ja lukion sekä peruskoulun yläluokkien opettajilla noin 3 260 euroa eli 830 euroa keskimääräistä vähemmän kuussa.

Kolmen vuoden työsuhteen jälkeen opettajamäärät työkokemusvuosissa ja säännöllisen työajan ansioiden nousu tasoittuvat. Mediaani ylittyy yhdeksän vuoden jälkeen ja ansiot jatkavat nousua aina 20 vuoden ajan, jolloin ne saavuttavat huippunsa.

Yli 20 vuotta työsuhteessa ollut peruskoulun alaluokkien opettaja saa keskimäärin 880 euroa ja lukion sekä peruskoulun yläluokkien opettaja saa keskimäärin 1 180 euroa enemmän kuussa kuin alle vuoden työsuhteessa ollut opettaja.

Peruskoulun alaluokkien opettajat voidaan jakaa työsuhteen keston perusteella kolmeen samankokoiseen ryhmään. Alle neljän vuoden työsuhteessa säännöllisen työajan ansio on noin 3 280 euroa kuussa, 4–15 vuoden työsuhteessa noin 3 650 euroa ja yli 16 vuoden työsuhteessa noin 3 900 euroa.

Lukion ja yläkoulun opettajilla alle viiden vuoden työsuhteessa säännöllisen työajan ansio on noin 3 570 euroa, 5–16 vuoden työsuhteessa noin 4 070 euroa ja yli 17 vuoden työsuhteessa noin 4 370 euroa.  

Opettajien pienituloisimpaan neljännekseen kuuluvista 44 prosenttia on ollut alle vuoden työsuhteessaan. Pienituloisimmasta kymmenyksestä yli puolet on ollut alle vuoden työsuhteessa.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa palkkatilastojen parissa.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

Artikkeli
5.10.2021
Meri Raijas

Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.

Artikkeli
22.6.2021
Pekka Laine

Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

tk-icons