Suomen väestöllinen keskipiste on siirtynyt Hämeenlinnan Hauholla suoraan etelään 877 metriä ja länteen 158 metriä. Entisen Hauhon kunnan rajat häämöttävät parin vuoden päästä, mutta Hämeenlinnassa pysytellään länsisiirtymästä riippuen useampia vuosia.
Väestöllisen keskipisteen matka etelään hidastunut
Väestölliset keskipisteet kertovat sekä väestön muuttoliikkeistä että väestönlaskennan kehityksestä. Väestöllisen keskipisteen laskentaa menetelmineen käsittelin vuonna 2019 blogitekstissäni. Väestöllinen keskipiste – niin sanottu Weberin piste – on siis piste, josta on lyhin etäisyys kaikkiin asuinpisteisiin. Kartta on nyt päivitetty uusilla pisteillä alle.
Weberin piste on viilettänyt Hämeenlinnan Hauholla jo yli 20 vuotta. Kolme viime vuotta se on viihtynyt Eteläisen kylän alueella. Tuorein vuoden 2020 lopun väestötiedoille perustuva väestöllinen keskipiste on nyt siirtynyt metsästä pellon laitaan 24,6635 astetta itäistä pituutta ja 61,0839 astetta pohjoista leveyttä (ETRS-TM35FIN-koordinaatteina N: 6774386, E: 373979).
Piste oli viime vuosina matkannut reipasta yli kilometrin vauhtia etelään, ja viime vuonna kysyin syystäkin: onko vauhti kiihtymässä?
Nyt piste on kuitenkin viime mittauksesta liikkunut vain 871 metriä. Viimeksi yhtä lyhyttä matkaa tehtiin vuonna 2015.
Kuten aiemminkin, piste on edelleen Espoon yläpuolella, ja se on selvästi siirtynyt myös länteen päin, 127 metriä. Vahvistuva länsi siis estää pisteen liikettä kallistumasta suoraan etelään. Katsokaamme tilannetta taas ensi vuonna.
Kirjoittaja työskentelee kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksen Kumppani- ja ekosysteemisuhteissa.
Lue samasta aiheesta:
Lapsen saaminen oli menneisyydessä usein väistämätön osa elämää, mutta nykyisillä sukupolvilla on mahdollisuus harkita asiaa omakohtaisemmin. Lapset syntyvät nyt toivottuina, usein suunniteltuinakin. Samalla syntyvyyskysymyksessä painavat yhteisön etu ja intressit – eri vuosikymmeninä eri näkökulmista.
Muuttoliike kompensoi tasaisesti pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt niistä 14 on nettomaahanmuuton ansiosta jo yli 70 000 hengen ikäluokkia.
Vuoden 2021 lopun tiedoin päivitetty pistekartta kertoo paitsi aiempaakin voimakkaammasta hidastumisesta pohjoinen-etelä-suunnassa myös liikahduksesta länteen.
Työssäkäynnin muutoksia on tilastoitu jo sukupolven ajan. Siinä missä vuonna 1987 kolmekymppiset olivat jo tukevasti työelämässä, nykyisin yhä useampi 30-vuotias on opiskelija. Etenkin päätoimisesti opiskelevien 30-vuotiaiden naisten määrä on kasvanut.
Suomen väestöllinen keskipiste siirtyi Hauholle vuonna 1995 ja on pysytellyt siellä. Piste sijaitsee nyt Kauniaisista suoraan pohjoiseen. Heikentyvä itä ja vahvistuva länsi Turun ja Tampereen vetovoimineen voivat estää pisteen kääntymisen suoraan etelään.
Syntyvyyden pieneneminen on herättänyt viime aikoina laajasti keskustelua. Ilmiö johtuu tällä hetkellä lähes pelkästään suomalaistaustaisten naisten synnytysten vähenemisestä.
Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunkilaskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkilukutiedot perustuivat kirkonkirjojen ja henkikirjojen tietoihin.