5.7.2022 voimassa ollut dokumentaatio

Tilaston perustiedot

Yleiskuvaus

Teollisuuden tuottajahintaindeksit mittaavat yritysten tuottamien tuotteiden ja teollisten palvelujen hintakehitystä. Tuottajahintaindeksit siis kuvaavat inflaatiota yritysten näkökulmasta. Tuottajahintaindeksit kuuluvat suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Tuottajahintaindeksien laskemista varten tiedonantajayrityksiltä kerätään tietoja tuotteiden ja teollisten palveluiden hinnoista, ja hinnat voivat olla joko tuonti-, vienti- tai kotimarkkinahintoja.

Teollisuuden tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä: teollisuuden tuottajahintaindeksi, vientihintaindeksi, tuontihintaindeksi, kotimarkkinoiden perushintaindeksi ja verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi (ent. tukkuhintaindeksi).

Tilaston perusjoukko

Tuottajahintaindeksien perusjoukon muodostavat kaikki Suomessa toimivat yritykset, jotka valmistavat, vievät tai tuovat CPA 2015 -tuoteluokituksen pääluokkiin A-F kuuluvia tuotteita tai teollisia palveluja. 

Tuottajahintaindeksien laadintaperiaate on tuotepohjaisuus. Teollisuuden tuottajahintaindeksit kuvaavat alkutuotantoon ja jalostamiseen kuuluvien tavaroiden ja teollisten palveluiden hintojen kehitystä. Indeksit ovat tuotepohjaisia, eli tavaroita ja palveluita tuottavien yritysten päätoimialalla ei ole merkitystä. Mikäli palvelualan yritys tuottaa myös tavaroita, yritys ei kuulu tavaratuotannon osalta palvelujen tuottajahintaindeksin kuvausalueeseen. Toisaalta yritys, joka tuottaa pääosin teollisia tavaroita, saattaa tuottaa myös muita palveluita kuin teollisia palveluita, jolloin yritys kuuluu näiden palvelujen osalta palvelujen tuottajahintaindeksin kuvausalueeseen.

Tilastoyksikkö

Tuottajahintaindeksien tilastoyksikkö on toimialayksikkö.

Mittayksikkö

Tuottajahintaindeksin tiedot julkaistaan indeksipistelukuina. Lisäksi julkaistaan indeksien pohjalta laskettuja muutosprosentteja. 

Perusajankohta

Tuottajahintaindeksien perusajankohta on vuosi 2015 (2015=100). 

Viiteajankohta

Tuottajahintaindeksien viiteajankohta on kuukausi. Teollisuuden tuottajahintaindeksit julkaistaan kuukausittain tilastokuukautta seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Poikkeuksena tähän, tammikuun tilasto julkaistaan indeksin painorakenteiden muutoksen vuoksi 26. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä, ja marraskuun tilasto julkaistaan jouluaattoa edeltävänä arkipäivänä.

Viitealue

Tuottajahintaindeksien maantieteellinen viitealue on koko Suomi.

Kattavuus

Teollisuuden tuottajahintaindeksi kattaa CPA 2015 tuoteluokkien B-E hyödykkeet mineraaleista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.
Vientihintaindeksi kattaa tuoteluokkien A-E hyödykkeet maataloustuotteista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.
Tuontihintaindeksi kattaa tuoteluokkien A-E hyödykkeet maataloustuotteista vesi- ja ympäristönhuoltopalveluihin.
Kotimarkkinoiden perushintaindeksi ja verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi kattaa tuoteluokkien A-F hyödykkeet maataloustuotteista rakentamiseen.

Ajallinen kattavuus

Uusimmista 2015=100 indekseistä on saatavilla aikasarjat vuoden 1995 tammikuun indeksitiedoista lähtien (vuosien 1995-2009 osalta kuitenkin vain kaksinumerotasolla ja ilman teollisuuden tuottajahintaindeksin jaottelua kotimaisiin ja vientitavaroihin ja kotimarkkinoiden perushintaindeksin ja verollisen kotimarkkinoiden perushintaindeksin jaottelua kotimaisiin ja tuontitavaroihin). Vanhojen indeksien osalta 2010=100 ja 2005=100-sarjoja tuotetaan toistaiseksi, pois lukien teollisuuden tuottajahintaindeksin jaottelu kotimaisiin ja vientitavaroihin ja kotimarkkinoiden perushintaindeksin ja verollisen kotimarkkinoiden perushintaindeksin jaottelu kotimaisiin ja tuontitavaroihin vuosien 1995-2009 osalta. 2010=100 indeksit sisältävät kuitenkin em. jaottelun vuodesta 2010 alkaen. 1949=100-sarjasta tuotetaan kaikkia julkisen tason pistelukuja.

Jakelutiheys

Tilasto julkaistaan kuukausittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tuottajahintaindeksit eivät revisoidu.

Käsitteet

Cif-hinta

Hinta sisältää kulut, vakuutukset ja rahdin (cost, insurance and freight). Myyjä maksaa merirahdin sovittuun määräsatamaan sekä ottaa ostajan hyväksi merivakuutuksen tavaraan.

Fob-hinta

Hinta vapaasti aluksessa (free on board). Tavaroiden arvo perushintaan, ml. kuljetus- ja jakelupalvelut kyseiselle rajan kohdalle sekä mahdolliset vientitavaroiden verot miinus tukipalkkiot.

Indeksi

Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa jonkin muuttujan (esimerkiksi hinnan, määrän tai arvon) suhteellista muutosta perusjakson (esimerkiksi vuoden) suhteen. Kunkin ajankohdan indeksipisteluku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia kyseisen ajankohdan tarkasteltava muuttuja on perusjakson hinnasta, määrästä tai arvosta. Perusjakson indeksipistelukujen keskiarvo on 100.

Indeksikaava

Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim. Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat).

Kantaindeksi

Kantaindeksissä laskenta-ajankohdan hintaa verrataan aina perusajankohtaan. Kantaindeksissä painot vaihdetaan yleensä harvemmin kuin vuosittain, esimerkiksi viiden vuoden välein.

Ketjuindeksi

Ketjuindeksissä vertailu tapahtuu aina peräkkäisten laskenta-ajankohtien välillä. Ketjuindeksissä kahden laskenta-ajankohdan muutoksella viedään eteenpäin halutun perusajankohdan indeksipistelukua. Ketjuindeksissä painot vaihdetaan periaatteessa jokaisena laskenta-ajankohtana.

Toisinaan puhutaan ketjuindeksistä myös sellaisessa tapauksessa, että vertailuperiodi pidetään kiinteänä vuoden sisäisissä vertailuissa, mutta vertailuperiodia ja indeksin painorakennetta muutetaan aina vuoden vaihtuessa.

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi

Kotimarkkinoiden perushintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien tavaroiden hintakehitystä niiden lähtiessä markkinoille. Se sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita. Kotimaisten tavaroiden hintana on veroton tehtaanhinta. Tuontitavaroiden hintana on tuonnin cif-hinta + tullit. Indeksi kattaa toimialoihin A-F luokitellut hyödykkeet.

Kuukausimuutos

Kuukausimuutos on indeksin suhteellinen muutos kuukautta aiemmasta ajankohdasta. Muutos ilmoitetaan yleensä prosentteina.

Painorakenne

Kuvaa sen, mikä merkitys kullakin indeksiin kuuluvalla alaindeksillä (hyödykkeellä, palkansaajaryhmällä tms.) on kokonaisindeksin kannalta.

Pisteluku

Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailujankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin. Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata. Esimerkiksi jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, merkitsee tämä, että hyödykkeen hinta on noussut 5,3 prosenttia perusajankohdasta.

Teollisuuden tuottajahintaindeksi

Teollisuuden tuottajahintaindeksi mittaa Suomessa valmistettujen teollisuustavaroiden tuottajahintojen kehitystä. Indeksiin sisältyvät sekä kotimaahan että ulkomaille myydyt tavarat. Kotimaisten tavaroiden hintana on veroton tehtaanhinta ja vientitavaroiden hintana on fob-hinta. Indeksi kattaa toimialoihin B-E luokitellut hyödykkeet.

Tukkuhintaindeksi

Tukkuhintaindeksi mittaa Suomessa käytettävien verollisten tavaroiden hankintahintojen kehitystä. Indeksi sisältää sekä kotimaisia että tuontitavaroita. Kotimaisten tavaroiden tukkuhintana on tehtaanhinta + alv. ja muut välilliset verot. Tuontitavaroiden tukkuhintana on tuonnin cif-hinta + tullit + alv. ja muut välilliset verot. Indeksi kattaa toimialoihin A-E luokitellut hyödykkeet.

Tuontihintaindeksi

Tuontihintaindeksi mittaa tuontitavaroiden cif-hintojen kehitystä. Valuuttamääräiset tuontihinnat muutetaan euroiksi tilastokuukauden keskikurssilla. Tuontihintaindeksi kattaa toimialoihin A-E luokitellut hyödykkeet.

Tuottajahinta

Yrityksen hyödykkeestään tai palvelustaan saama hinta.

Vientihintaindeksi

Vientihintaindeksi mittaa vientitavaroiden fob-hintojen kehitystä. Valuuttamääräiset vientihinnat muunnetaan euroiksi tilastokuukauden keskikurssilla. Vientihintaindeksi kattaa toimialoihin A-E luokitellut hyödykkeet.

Vuosimuutos

Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim. kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio).

Tarkkuus, luotettavuus ja oikea-aikaisuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tuottajahintaindekseissä on useita mahdollisia harhalähteitä. Näitä harhalähteitä ovat muun muassa:
  • otantavirhe
  • puutteelliset tuote- ja yrityskehikot
  • vastauskato
  • laadunmuutokset hintakeruussa olevissa tuotteissa
  • substituutioharha
Hintakeruun kuukausittainen vastausprosentti on 90–95 prosentin tasolla. Vastauskato pidetään alhaisena karhuamalla vastauksia aktiivisesti.

Oikea-aikaisuus

Teollisuuden tuottajahintaindeksit julkaistaan kuukausittain tilastokuukautta seuraavan kuukauden 24. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Poikkeuksena tähän, tammikuun tilasto julkaistaan indeksin painorakenteiden muutoksen vuoksi 26. päivänä tai sitä seuraavana arkipäivänä, ja marraskuun tilasto julkaistaan jouluaattoa edeltävänä arkipäivänä.

Täsmällisyys

Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Täydellisyys

Tuottajahintaindeksien pistelukuja julkaistaan CPA-tuoteluokituksen nelinumerotasolla ja sitä korkeammilla aggragaattitasoilla. Tiedot julkaistaan kuitenkin vain sellaisella tasolla, ettei yksittäisen yrityksen hintojen kehitystä ole mahdollista päätellä.

Otantavirhe

Tuottajahintaindeksien laskenta perustuu otokseen. Otantaan liittyy aina otantavirhe. Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu paneeliasetelmaan - dataa on kerätty toistuvasti samoilta vastaajilta pidemmän ajanjakson kuluessa. Tämä menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja. 

Muut virhelähteet (non-sampling errors)

Substituutioharha
Tuottajahintaindekseissä käytetään Laspeyresin indeksikaavaa. Indeksejä koskevassa teoreettisessa kirjallisuudessa käsitellään usein Laspeyresin indeksikaavaan mahdollisesti liittyvää substituutioharhaa. Harhan suunta riippuu siitä, mitä indeksi mittaa. Tuottajahintaindeksien kohdalla substituutioharha saattaa aiheutua siitä, että yritykset reagoivat (voittoa maksimoidessaan) suhteellisten hintojen muutoksiin tuotantomääriään muuttamalla. Esimerkiksi öljyalalla toimiva yritys voi kevyen polttoöljyn hinnan noustessa suhteessa bensiiniin, tuottaa enemmän kevyttä polttoöljyä. Tällöin Laspeyresin kaavalla laskettu indeksi aliarvioi hintakehitystä yrityksen näkökulmasta katsottuna. Substituutioharhan merkitys riippuu siitä, kuinka suuressa mittakaavassa yksittäiset toimipaikat pystyvät uudelleen suuntaamaan tuotantoaan suhteellisten hintojen muuttuessa.

Uusista tuotteista aiheutuva harha
Tuottajahintaindeksit saattavat sisältää harhaa, joka johtuu uusien tuotteiden tai palvelujen ilmestymisestä markkinoille. Uusista tuotteista puhuttaessa usein viitataan sähköteknisiin ja elektronisiin tuotteisiin tai digitaalisiin palveluihin, joiden tuotanto ja myynti saattavat kasvaa varsin nopeasti. Myös palvelutoimialoilla rakennemuutos on nopeaa ja uusia palveluja kehitetään jatkuvasti. Jos muutos on voimakasta, tällöin indeksi ei välttämättä kuvaa riittävällä tarkkuudella taloudessa tuotettujen hyödykkeiden keskimääräistä hintakehitystä.

Laadunmuutoksista aiheutuva harha
Tuottajahintaindeksien tavoitteena on kuvata puhdasta hintakehitystä ja siksi tuotteiden laadun- eli ominaisuuksien muutokset on huomioitava indeksilaskennassa. Laadunmuutosongelmaan törmätään yleensä joko silloin, kun tiedonantaja ilmoittaa, ettei keruussa ollutta tuotetta enää valmisteta, tuoda tai viedä tai että olemassa olevaan tuotteeseen on tehty muutoksia. Laadunmuutokset voivat aiheuttaa indeksiin virhettä, koska aidon, puhtaan hinnanmuutoksen määrittäminen voi olla vaikeaa, ja kääntäen, laadunmuutoksista johtuvan hinnanmuutoksen osuutta voi olla vaikea arvioida ja eliminoida laskelmista. Jos tuotteen vaihtuessa koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi tuotteen ominaisuuksien muutoksesta, niin saatetaan jättää huomiotta aito hinnanmuutos, jolloin indeksi ei kyseisen tuotteen osalta virheellisesti muutu ollenkaan. Jos taas koko hinnanmuutos oletetaan johtuvaksi aidosta hinnanmuutoksesta, voi tuotteen ominaisuuksista johtuva muutos jäädä huomiotta ja indeksi muuttuu liikaa.

Peittovirheet

Tilastoinnin periaatteena on taloudellinen omistajuus, eli esimerkiksi tuotteen vientiä ja tuontia ei määritä tuotteiden fyysinen liikkuvuus maiden rajojen yli, vaan taloudellinen omistajuus ja sen vaihtuminen. Aineistot, joista tilastojen otokset ja painorakenteet muodostetaan, eivät välttämättä ota näitä seikkoja täydellisesti huomioon, mikä voi aiheuttaa otokseen sekä yli- että alipeittoa.

Katovirhe

Kuukausittainen vastauskato on tuottajahintaindekseissä 5-10 prosenttia.

Vertailukelpoisuus

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston tuottamisessa käytetään eurooppalaisia lyhyen aikavälin yritystilastojen asetuksen mukaisia määritelmiä, joten tilaston tiedot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kattavat koko Suomen.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tuottajahintojen aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia yli ajan.

Indeksien perusvuosi on 2015. Julkistuksissa käytettävä luokitus on vuodesta 2015 alkaen CPA 2015-tuoteluokitus aiemman toimialaluokituksen sijaan. Perusvuosien 2010=100- ja 2005=100- sekä teollisuuden tuottajahinnoissa myös perusvuoden 1949=100-indeksien julkaisemista jatketaan. Perusvuosien 2010=100- ja 2005=100- sekä perusvuoden 1949=100-indeksejä lasketaan eteenpäin ketjuttamalla uusimman perusvuoden indeksillä, eli ne kehittyvät vuodesta 2018 alkaen samalla tavalla kuin 2015=100 perusvuoden indeksi.

Perusvuoteen 2015 siirtymisen yhteydessä myös indeksien laskentamenetelmä uudistettiin. Vuodesta 2019 alkaen tuottajahintaindeksit ovat vuosittaisia ketjuindeksejä. Käytännössä ketjuindeksimenetelmään siirtyminen tarkoittaa, että tuottajahintaindeksien painorakenne päivitetään vuosittain. Uusi painorakenne tulee voimaan aina kunkin vuoden tammikuun indekseistä lähtien. Painorakenteen lisäksi myös tuoteluokkia ja yritysotosta on mahdollista päivittää vuosittain. Indeksin perusvuosi säilyy ennallaan (2015=100). Muutokset parantavat indeksin laatua, koska niiden avulla voidaan jatkossa ottaa nopeammin huomioon tuotannossa, viennissä ja tuonnissa tapahtuvat rakenteelliset muutokset.

Vanhojen perusvuosien kokonaisindeksien ketjutuskertoimet ovat saatavilla käyttäjän käsikirjassa.

Tilastojen välinen yhtenäisyys

Tilastokeskuksen laatimat hyödykkeitä koskevat hintaindeksit voidaan kuvata järjestelmänä, jonka tavoitteena on mitata hintakehitystä tuotannon ja jakelun eri vaiheissa. Maatalouden, teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit kuvaavat tuotteen hinnan muodostuksen alkupään hintakehitystä tuotteiden lähtiessä tuottajalta tai tuotteiden saapuessa maahan. Tukkutavaroiden hintaindeksi sijoittuisi jakelun toiseen vaiheeseen. Tilastokeskus ei laadi hintaindeksiä tukkutavaroille. Tukku- ja vähittäiskaupan marginaalit kuuluvat palvelujen tuottajahintaindeksien kuvauskohteeseen: Tuoteluokituksessa ne kuuluvat pääsääntöisesti luokkiin 46 Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) ja 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa); moottoriajoneuvojen tukku- ja vähittäiskauppa sekä korjaus on eriytetty luokkaan 45. Tilastokeskus ei laadi hintaindeksejä kaupan marginaaleista.

Kulutustavaroiden ja -palveluiden loppukäytön hintakehitystä mitataan kuluttajahintaindeksillä. Tukkutavaroiden ja kaupan marginaalien hintaindeksejä ei toistaiseksi tuoteta.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Tuottajahintaindeksien kuukausittaiset ja vuosittaiset tiedot laaditaan samalla tavalla, joten ne ovat täysin yhteneväiset.

Yhtenäisyys kansantalouden tilinpidon kanssa

Tuottajahintaindeksejä käytetään deflaattoreina kansantalouden tilinpidossa. Kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötauluja käytetään tuottajahintaindeksien painorakenteiden laadinnassa.

Sisäinen yhtenäisyys

Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksit mittaavat yritysten tuottamien tuotteiden ja palvelujen hintakehitystä. Tuottajahintaindeksit siis kuvaavat inflaatiota yritysten näkökulmasta. Tuottajahintaindeksit kuuluvat suhdannetilastoihin, jotka kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai -alueiden kehitystä lyhyellä aikavälillä. Teollisuuden tuottajahintaindeksit julkaistaan kuukausittain ja palvelujen tuottajahintaindeksi julkaistaan neljännesvuosittain.

Teollisuuden tuottajahintaindeksien alla tuotetaan viittä erillistä indeksiä: teollisuuden tuottajahintaindeksi, vientihintaindeksi, tuontihintaindeksi, kotimarkkinoiden perushintaindeksi ja verollinen kotimarkkinoiden perushintaindeksi (ent. tukkuhintaindeksi). Palvelujen tuottajahintaindeksi taas kuvaa yrityksiltä toisille yrityksille ja julkisyhteisöille (Business to Business, BtoB), kotitalouksille (Business to Consumers, BtoC) sekä kaikille loppukäyttäjille (Business to All, BtoAll) tarjottujen palvelujen hintakehitystä. Kaikki edellä mainitut indeksit mittaavat hintakehitystä hieman toisistaan poikkeavilla tavoilla, koska hintakäsitteet ja mukana olevat tuoteryhmät vaihtelevat indekseittäin.

Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien tuottamisessa käytettävät menetelmät ovat yhteneväiset.

Lähdeaineistot ja tiedonkeruut

Lähdeaineistot

Tuottajahintaindeksien tiedonkeruu ja laskenta perustuvat otokseen. Tuottajahintaindeksien sisältämiä CPA-tuoteluokka- ja yritystiedonantajajoukkoja tarkistetaan pääsääntöisesti vuosittain – vuodesta 2019 alkaen tuottajahintaindeksit siirtyivät vuosittaiseen ketjuindeksiin, jolloin otosta päivitetään ja ylläpidetään vuosittain.

Tuottajahintaindekseissä otos muodostetaan poimimalla ensin tuoteotos (CPA-tuoteluokat) ja sen jälkeen tehdään yritysotos kullekin CPA-tuoteluokalle. Otokseen poimituista yrityksistä kerätään hintatietoja, joista lasketaan painottamalla hintaindeksi. Tämän hintaindeksin katsotaan kuvaavan kaikkien perusjoukkoon kuuluvien hyödykkeiden keskimääräistä hintakehitystä.

Tuottajahintaindeksien CPA-tuoteluokkien kehikon muodostamisessa on käytetty kansantalouden tilinpidon tarjonta- ja käyttötaulujen tietoja, teollisuuden tuotantotilastoa ja Tullin ulkomaankauppatilastoa. Kehikoissa on Suomessa tuotetun tuotannon, viennin ja tuonnin arvo tuoteluokittain. Viennistä on vähennetty läpivienti, jolloin jäljelle on jäänyt ainoastaan Suomessa tuotetun viennin arvo. Tuonnissa läpivienti on vähennetty vastaavasti, jolloin jäljelle on jäänyt ainoastaan Suomeen jäävän tuonnin arvo. Kotimarkkinoille jäävän tuotannon arvo on saatu vähentämällä kotimaisen tuotannon arvosta vienti.

Tuottajahintaindeksien tärkeimpiä käyttötarkoituksia on deflaattorikäyttö. Tuottajahintaindekseillä deflatoidaan tuotannon arvoa mm. kansantalouden tilinpidon laskelmissa. Deflaattorinäkökulmasta on tärkeää, että kaikille CPA-tuoteluokille, joissa kotimarkkinatuotanto/vienti/tuonti on suurta, laaditaan myös hintaindeksi. Deflaattorikäytön korostuminen vaikuttaa tuottajahintaindeksien tuoteluokkien valintaan. Tuoteryhmien otannassa noudatetaan cut off -menetelmää. Hintaindekseihin on poimittu mukaan ne CPA-tuoteluokat, joiden tuotannon/viennin/tuonnin arvot ovat suurimpia. Käytössä ei kuitenkaan ole täysin puhdas cut off -menetelmä, jolloin kaikki tietyn kynnysrajan ylittävät yksiköt olisivat mukana. Toisinaan jokin otokseen sinänsä kuuluva tuoteluokka saattaa puuttua ja toisaalta mukana saattaa olla tuoteluokkia, jotka eivät ylitä kynnysarvoa.

Suoraan yrityksiltä kerättävien tietojen lisäksi tuottajahintaindeksien laadinnassa käytetään myös muiden Tilastokeskuksen tilastojen hintatietoja tai pistelukuja. Tällaisia tilastoja ovat esimerkiksi maatalouden tuottajahintaindeksi, rakennuskustannusindeksi, maarakennuskustannusindeksi, kuluttajahintaindeksi ja uudisrakentamisen volyymi-indeksi. Maatalouden tuottajahintaindeksin tietoja käytetään kasvisten hintaseurannassa. Rakennuskustannusindeksin tietoja käytetään joidenkin rakennustuotteiden hintaseurannassa. Maarakennuskustannusindeksiä ja uudisrakentamisen volyymi-indeksistä johdettua implisiittistä hintaindeksiä hyödynnetään rakentamisen hintaseurannassa.

Eräiden tuonnin ja viennin raaka-ainepohjaisten tuotteiden hintakehitystä mitataan Tullin ulkomaankauppatilastosta saatavilla tuonnin ja viennin yksikköarvohinnoilla. Yksikköarvoilla mitataan vain homogeenisten tuoteryhmien, kuten raakapuun, viljan sekä tuonti- ja vientisähkön, hintakehitystä. Tullin tietojen lisäksi tuottajahintaindekseissä käytetään Metsäntutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen, Energiaviraston, Energiateollisuus ry:n sekä eräiden kansainvälisten raaka-ainepörssien, esimerkiksi Lontoon metallipörssin, tietoja.

Tiedonkeruumenetelmä

Tilastokeskuksen oman tiedonkeruun tietoja kerätään verkkolomakkeella. Lisäksi Tilastokeskuksella on sopimus Tullin kanssa, että Tulli toimittaa ulkomaankauppaan liittyvät aineistot Tilastokeskukseen kuukausittain sovittuna päivänä.  

Tuottajahintojen verkkolomake on testattu käyttöönoton yhteydessä ja kun siihen on tehty muutoksia. Keruun vastausrasitetta seurataan säännöllisesti. Lisäksi kyselyn vastauskatoa seurataan kuukausittain. 

Tiedonkeruun tiheys

Teollisuuden tuottajahintojen tiedot kerätään kuukausittain.

Kustannukset ja vastausrasite

Tiedonantorasitus on viimeksi mitattu syksyllä 2018. Teollisuuden ja palvelujen tuottajahintaindeksien kuukausittaisessa tiedonkeruussa kyselyyn vastausajan mediaani on 15 min per varauskerta per vastaaja. Keskimääräinen otoskoko per keruukerta on 915 vastaajaa, ja vastauksia annetaan vuosittain noin 11 000 kertaa.

Menetelmät

Tiedon käsittely

Jos päällekkäisiä hintahavaintoja tai asiantuntija-arviota ei saada eikä hintamittaamismenetelmiä ole mahdollista käyttää, tuotteen  hintakehitys imputoidaan muiden saman hyödykeryhmän hintojen keskimääräisellä muutoksella. Imputointi perustuu oletukseen, että saman hyödykeryhmän tuotteiden hintakehitys on suunnilleen samanlaista.

Tuottajahintaindeksien kokonaisindeksit kuvaavat indeksissä mukana olevien tuoteluokkien keskimääräistä hintakehitystä. Yrityksen ilmoittamilla yksittäisillä hintaseurattavilla tuotteilla, varianteilla, ei ole omia painoja, vaan yrityskohtaiset CPA-tuoteluokkaindeksit, mikroindeksit, lasketaan luokkaan kuuluvien tuotteiden hintasuhteiden (=nykyhinta/vertailuajankohdan hinta) geometrisena keskiarvona. Mikroindeksit aggregoidaan kokonaisindeksiksi ja CPA-tuoteluokituksen ylemmille tasoille Laspeyresin indeksikaavan mukaisesti kutakin tuoteluokkaa ja yritystä vastaavalla painokertoimella. Toisin sanoen yksittäisten tuotteiden hintasuhteiden muutoksilla on erisuuri vaikutus kokonaisindeksiin.

Aineiston/datan validointi

Tuottajahintaindeksit ovat ”puhtaita” hintaindeksejä, joihin tuotteiden laadussa (tilastokielessä puhutaan laadunmuutoksesta tarkoitettaessa tuotteen ominaisuuksien muutosta) tapahtuvat muutokset eivät vaikuta. Tuotteiden ominaisuuksien muutoksista johtuva hinnanmuutos pyritään eliminoimaan indeksistä. Tuotteen fyysisten sekä teknisten ja taloudellisten (kuten rahoitusehdot, takuu, myydäänkö tukkurille vai vähittäisostajalle jne.) ominaisuuksien on pysyttävä muuttumattomina. Käytännössä omi-naisuuksissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Ominaisuuksien muutokset ja niiden käsittely on käytännön indeksilaskennassa suurimpia haasteita.

Tuottajahintaindekseissä ominaisuusmuutosten hallinnassa sovelletaan useaa eri menetelmää siten, että aina pyritään käyttämään parhainta mahdollista oikeaa hinnanmuutosta mittaavaa menetelmää. Ensisijaisesti pyritään muuttuneesta tuotteesta keräämään päällekkäinen hintahavainto. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotteen vaihtuessa pyritään saamaan uudesta tuotteesta kyselyajankohdan hinnan lisäksi myös edellisen ajankohdan hinta, jolloin indeksiin saadaan laskettua aito hintamuutos ja hintahistoria saadaan säilymään katkeamattomana seurattavan tuotteen vaihtumisesta huolimatta. Kyselyajankohdan hinta voi olla kuukautta tai vuosineljännestä koskeva, jolloin edellisellä ajankohdalla tarkoitetaan vastaavaa edellistä ajanjaksoa. Jos päällekkäisiä hintahavaintoja ei saada, hinnanmuutoksen mittaamiseen/arviointiin on mahdollista käyttää erilaisia hinnoittelumenetelmiä, kuten malli- tai komponenttihinnoittelua. Hinnanmuutosten arviointiin on mahdollista käyttää myös asiantuntija-arviota. Tällöin vastaajaa pyydetään arvioimaan, kuinka suuri osa tuotteen hinnanmuutoksesta on aitoa hinnanmuutosta ja kuinka suuri osa hinnanmuutoksesta johtuu tuotteen ominaisuuksien muutoksesta. Asiantuntija-arvio perustuu ajatukseen, että tiedonantajayrityksellä on paras mahdollinen arvio omien tuotteidensa hintakehityksestä. Jos päällekkäisiä hintahavaintoja tai asiantuntija-arviota ei saada eikä hintamittaamismenetelmiä ole mahdollista käyttää, tuotteen hintakehitys imputoidaan muiden saman hyödykeryhmän hintojen keskimääräisellä muutoksella. Imputointi perustuu oletukseen, että saman hyödykeryhmän tuotteiden hintakehitys on suunnilleen samanlaista. Jos mikään yllä mainituista menetelmistä ei ole mahdollinen, voidaan harkinnanvaraisesti käyttää myös seuraavia menetelmiä:
–vaihtuneen tuotteen ominaisuudet oletetaan samaksi aiemman tuotteen kanssa. Tällöin hinnanmuutos huomioidaan indeksissä sellaisenaan.
–hinnanmuutoksen oletetaan johtuneen kokonaan ominaisuuksien muutoksesta, jolloin hintamuutos eliminoidaan ja indeksi ei tuotteen vaihtuessa muutu.

Hintamittaamista ja laadunmuutosmenetelmiä kehitetään jatkuvasti ja menetelmien soveltamisessa huomioidaan kansainväliset ohjeet ja suositukset.

Menetelmädokumentointi

Lisätietoa tuottajahintaindeksien laadinnasta ja laskentamenetelmistä on saatavilla käyttäjän käsikirjassa.

Periaatteet ja linjaukset

Organisaatio

Tilastokeskus

Organisaatioyksikkö

Taloustilastot-osasto

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.
Tämän tilaston kohdalla noudatetaan seuraavia asetuksia:

  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan yritystilastoista (N:o 2019/2152)
  • EU:n komission täytäntöönpanoasetus (N:o 2020/1197)

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä

Julkaistavissa tilastoissa tiedot ilmoitetaan sillä tasolla, etteivät yksittäisen yrityksen tiedot ole yksilöitävissä. Eurostatille toimitettavissa aineistoissa tällaiset tiedot liputetaan luottamuksellisiksi. 

Julkistamispolitiikka

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietojen jakaminen

Julkaistut tuottajahintaindeksit toimitetaan kuukausittain Eurostatille, joka julkaisee niitä omilla verkkosivuillaan. 

Muu tiedonjakelu

Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen, julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat www.tilastokeskus.fi
www.facebook.com/Tilastotohtori
https://twitter.com/tilastokeskus

Saatavuus ja selkeys

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Yksikkötason aineistojen saatavuus

Tuottajahintaindeksien yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilastojen tuottamiseen, ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole tällä hetkellä pääsyä mikroaineistoon. 

Tietojen revisioitumislinjaukset

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeet

Tuottajahintaindeksejä käytetään kuvaamaan lyhyen aikavälin inflaatiopaineita talouden eri sektoreilla. Tuottajahintaindeksejä hyödynnetään myös bruttokansantuote- ja volyymilaskelmissa. Tutkimuslaitokset ja yritykset hyödyntävät indeksejä erilaisissa selvityksissä, seurannoissa ja ennusteissa. Lisäksi tuottajahintaindeksejä käytetään sopimusten indeksiehdoissa.

Käyttäjätyytyväisyys

Eurostat arvioi puolivuosittain lyhyen aikavälin yritystilastojen asetusvaatimusten täyttymistä. Tuottajahintaindeksit kuuluvat lyhyen aikavälin yritystilastoihin, ja Suomen viimeisin arvio asetusten täyttämisestä oli maksimi eli 10 pistettä.

Laadun arviointi

Tuottajahintaindeksin laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Kuukausittain tarkastellaan tilaston yksikkötason aineiston muutoksia ja poikkeuksellisten tietojen oikeellisuus selvitetään. Myös aggregaattitason tiedot tarkistetaan.

Laadunvarmistus

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Käyttäjien käyttöoikeudet

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.

Tilaston asiantuntijat

Miksi tätä sisältöä ei näytetä?

Tämä sisältö ei näy, jos olet estänyt evästeiden käytön. Jos haluat nähdä sisällön, tarkista evästeasetuksesi.