Tiedote 16.9.2005

Valtion ympäristömenot ensi vuonna vajaat 900 miljoonaa euroa

Valtion budjetista käytetään vuonna 2006 suoraan ympäristömenoihin 895 miljoonaa euroa, mikä on 2,3 prosenttia talousarvioesityksen loppusummasta. Vuonna 2005 ympäristömenot ovat arviolta 969 miljoonaa euroa eli 2,6 prosenttia valtion talousarvion loppusummasta. Valtion lisäksi esimerkiksi kunta-ala käytti vuonna 2004 ympäristömenoihin 629 miljoonaa euroa.

Suomessa on kestävän kehityksen tavoitteet otettu ympäristönsuojelussa hyvin huomioon. Tämän totesi tammikuussa 2005 jo kolmannen kerran World Economic Forum, jonka ympäristön kestävyysindeksi -vertailussa (Environmental Sustainability Index, ESI) Suomi oli edennyt parhaiten kohti kestävää kehitystä. Vaikka Suomi pärjää vertailussa erinomaisesti, Suomi ei tästä huolimatta ole kuitenkaan vielä kestävän kehityksen mukaisella kehitysuralla.

Suomalaisen ympäristöpolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tällä hetkellä kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseen. Uudistamista kaipaa erityisesti jätepolitiikka, jonka mitoitus on jäänyt yhteiskunnan vauhdista. Jätteiden syntymistä voidaan ehkäistä edistämällä kestävää kulutusta ja tuotantoa. Erityisesti haittaa ympäristölle aiheutuu luonnonvarojen käytön, liikenteen ja energian kokonaiskulutuksen kasvusta. Suomen ympäristön painolastina ovat myös vuosikymmenten aikana kertyneet vanhat päästöt ja luonnonvarojen runsas kulutus. Useiden päästöjen, muun muassa typpi- ja rikkidioksidipäästöjen, väheneminen on viime vuosien aikana pysähtynyt ja kotimaasta peräisin olevien päästöjen vähentäminen tai pitäminen nykytasolla vaatiikin erityistoimia tulevaisuudessa.

Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi tänään julkistetusta Luonnonvarat ja ympäristö 2005 -katsauksesta. Katsauksessa tarkastellaan kansantalouden eri osa-alueiden kehitystä ympäristönäkökulmasta. Julkaisuun on koottu ajantasaista tietoa ympäristöalan päättäjien, tiedotusvälineiden sekä muiden alasta kiinnostuneiden käyttöön.

Ympäristönsuojelun menot laskussa

Ympäristömenoihin käytettävät rahat vähenevät ensi vuonna 74 miljoonalla eurolla (taulukko 1). Huomattavimpia muutoksia on, että maatalouden ympäristötukea esitetään valtion talousarvioesityksessä laskettavaksi 265 miljoonaan euroon. Myös ympäristönsuojelutoimenpiteiden rahoitus vuoden 2006 talousarviossa vähenee 9 miljoonalla eurolla 44 miljoonaan euroon.

Luonnonsuojeluun osoitetaan talousarviossa 67 miljoonaa euroa, mikä on 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Lähialueyhteistyön puitteissa ympäristönsuojeluun käytettävä summa pienenee kahdella miljoonalla eurolla 8 miljoonaan euroon. Taustalla on Baltian maiden ja Puolan liittyminen EU:hun toukokuussa 2004, jolloin lähialueyhteistyön piiriin jäi enää Venäjä.

Sen sijaan ympäristönsuojeluun liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan menot kasvavat ensi vuonna 6 miljoonalla eurolla.

Taulukko1. Valtion ympäristömenojen kehitys vuosina 2002-2006

Valtion ympäristömenoja, miljoonaa euroa
  2002 2003 2004 2005 1 2006 2
Ympäristöhallinto 101 108 111 114 115
Kehitysyhteistyö 116 107 119 119 119
Lähialueyhteistyö 13 10 10 10 8
Pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö 1 1 1 1 1
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 1 175 176 187 192 198
Ympäristöjärjestöt 1 1 1 1 2
Ympäristönsuojelu 40 54 63 53 44
Luonnonsuojelu 59 58 69 70 67
Energian säästön edistäminen 6 7 10 10 9
Uusiutuvan energian investointituki 28 27 24 24 24
Asuntojen energiakorjausavustukset - 15 17 17 17
Liikenteen ympäristönsuojelu 1 26 20 26 27 16
Lantalainvestointien tuki 2 2 3 3 3
Maatalouden ympäristötuki 284 288 294 322 265
Metsäluonnon hoidon edistäminen 4 4 6 6 7
Yhteensä 857 878 941 969 895
1 = arvio, 2 = ennuste, .. = tieto puuttuu, - = ei käytössä

Ympäristö- ja energiaverojen kertymät kasvussa

Ympäristöön liittyviä veroja ja maksuja kerätään valtion talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna runsaat 4,9 miljardia euroa (taulukko 2). Tämä on 12,5 prosenttia budjetin loppusummasta. Vuodesta 2005 verojen arvioitu tuotto nousee 102 miljoonaa euroa. Verojen tuotot lisääntyvät, koska energiaan ja autoiluun liittyvien verojen kertymä on kasvanut autoiluun liittyvän verokannan alenemisesta huolimatta. Ympäristöön liittyvät verot kohdistuvat eniten energian käyttöön. Energiaverojen osuus kokonaissummasta on ensi vuonna 60 prosenttia. Muita suuria veroja ovat autovero ja ajoneuvovero.

Ympäristöverojen osuus kaikista valtion verotuloista oli vuonna 2002 Suomessa EU15-maiden neljänneksi korkein. Suomea suurempi ympäristöverojen osuus oli vain Tanskassa, Hollannissa ja Portugalissa.

Taulukko 2. Ympäristöön liittyvät verot ja maksut vuosina 2002-2006

Ympäristöön liittyvät valtion verot ja maksut, miljoonaa euroa
  2002
TP
2003
TP
2004
TP
2005
TA
2006
TAE
Alkoholijuomaveron lisävero 20 20 20 - -
Virvoitusjuomaveron lisävero 2 2 2 - -
Juomapakkausvero - - - 13 13
Torjunta-ainemaksu 2 2 2 2 2
Energiaverot 2 756 2 900 2 901 3 010 2 979
Öljyjätemaksu 4 3 3 3 3
Autovero 1 023 1 207 1 235 1 200 1 300
Öljysuojamaksu 6 9 9 9 9
Ajoneuvovero 446 473 642 536 560
Jätevero 32 41 42 53 62
Yhteensä 4 291 4 657 4 857 4 826 4 928
TP = Tilinpäätös, TA = Talousarvio, TAE = Talousarvioesitys

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ylittävät Kioton päästötavoitteen

Suomen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2003 yhteensä 85,6 miljoonaa tonnia eli 15 miljoonaa tonnia enemmän kuin Kioton pöytäkirjan perusvuonna 1990. Syynä kasvuun oli energian kulutuksen kasvu, vesivoiman niukkuus pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ja sähkön kysynnän tyydyttäminen kivihiilellä ja turpeella.

Ennakkotietojen mukaan Suomen rikkidioksidipäästöt pienenivät vuodesta 2003 vuoteen 2004 vuodesta noin 7 000 tonnilla ja typpioksidipäästöt noin 4 000 tonnilla. Suomen rikkidioksidipäästöt kansantuotetta kohden ovat noin kolmanneksen pienemmät kuin eurooppalaisten OECD-maissa keskimäärin. Suomen happamasta laskeumasta pääosa aiheutuukin kaukokulkeumasta.

Luonnonvarat ja ympäristö -katsaus on ilmestynyt vuodesta 1994 lähtien valtion budjettiesityksen yhteydessä. Katsauksen laadinnasta on vastannut ympäristöministeriö yhdessä valtiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Katsauksen valmistelleen työryhmän puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön ylijohtaja Markku Nurmi.

Lähde: Luonnonvarat ja ympäristö 2005. Ympäristöministeriö ja Tilastokeskus.

Lisätietoja: Ympäristöministeriö / Markku Nurmi (09) 1603 9440, Tilastokeskus / Jukka Hoffrén (09) 1734 3351

Linkit: www.tilastokeskus.fi/ymparistokatsaus

Jaa