Haku
Miten löydän lisätietoa tekemistänne kyselyistä ja haastatteluista?
Tilastokeskuksen suorat tiedonkeruut on koottu Tiedonkeruut-osioon. Tiedonkeruita voi selata jaoteltuna yritysten, julkisen sektorin ja kotitalouksien tiedonkeruisiin sekä aakkosittain. Perustietojen lisäksi osiosta löytyy kunkin tiedonkeruun lomakkeet ja ohjeet, linkit tuloksina syntyviin tilastoihin sekä yhteystiedot.
Kysyttävät tiedot ovat tilastojen laatimisen kannalta välttämättömiä tietoja, joita ei ole saatavissa valmiina hallinnollisista rekistereistä tai muista lähteistä.
Kuinka tutkimus toteutetaan? Voinko valmistautua siihen jotenkin?
Tutkimukset voidaan jakaa kyselyihin, joissa vastaaja itse täyttää lomakkeen, ja haastatteluihin, joissa haastattelija esittää kysymykset ja merkitsee vastaukset. Tietoja kerätään mm. postikyselyin, sähköisenä keruuna sekä puhelin- ja käyntihaastatteluin.
Kuhunkin vastaajaan otetaan yhteyttä ennen kyselyyn vastaamista. Tilastokeskuksen on tietoja kerättäessä kirjallisesti selostettava vastaajille tietojen käyttötarkoitus, käytettävät menettelytavat, tiedonantovelvollisuus perusteluineen sekä muut tarpeelliset tietojen antamiseen vaikuttavat seikat. Kunkin tiedonkeruun kotisivulla kerrotaan perustiedot mm. tiedonkeruun tarkoituksesta, vastaajajoukosta ja tiedonantokäytännöistä.
Mitä teette kerättävällä tiedolla? Mihin vastauksia käytetään?
Kerättävät tiedot muodostavat tilastotuotannon perusaineiston. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat päätöksentekoa, luovat edellytyksiä tutkimukselle sekä auttavat muodostamaan luotettavan kuvan yhteiskunnasta.
Mitä vastaaja saa palautteena? Mitä suoraa hyötyä minulle on osallistumisesta ja tilastoista?
Tiedonantovelvolliset vastaajat saavat palautetiedon kerätyistä tilastotiedoista. Palautetietona on esimerkiksi vertailutietoa oman yrityksen tuloksista suhteessa muihin toimialan tai alueen yrityksiin. Kerätyistä tiedoista muodostettavat tilastot palvelevat myös tiedonantajien omia tietotarpeita. Mahdollisimman totuudenmukaisesti ja tarkasti annetut tiedot ovat siis kaikkien etu.
Tiedonkeruun tuloksiin pääsee tutustumaan suoraan kunkin yksittäisen tiedonkeruun kotisivulta, kohdasta Tulokset. Maksuttomat tilastot julkaistaan Tilastokeskuksen internet-palvelun Tilastot-osiossa. Maksuttomien tilastoaineiston lisäksi Tilastokeskus tarjoaa räätälöityjä selvityksiä, tilastoaineistoja ja tutkimuspalveluja, joista lisätietoja löytyy verkkopalvelun Tuotteet ja palvelut -osiosta.
Kuinka vastaajat valitaan? Voitteko kysyä joltain toiselta?
Tilastotutkimuksen tavoitteet määräävät, mistä kohderyhmästä ollaan kiinnostuneita. Yleensä käytetään otantaa kokonaistutkimuksen asemasta kustannusten säästämiseksi ja vastausrasitteen vähentämiseksi. Otantatutkimuksissa vastaajat poimitaan useimmiten satunnaisesti, mutta poimintatodennäköisyys voi vaihdella. Esimerkiksi yritystilastoissa isoimpien yritysten todennäköisyys päätyä vastaajaksi on yleensä suurempi kuin pienten yritysten. Käytettävän otantamenetelmän valintaan vaikuttavat mm. tutkimusasetelma, tiedonkeruutapa ja kustannukset. Useimmissa menetelmissä tiedonantajan vaihtaminen kesken tutkimuksen ei käytännössä ole mahdollista.
Kenellä on tiedonantovelvollisuus?
Tilastolain (280/2004) 14. ja 15. pykälissä mukaan valtion viranomaisilla on yleinen tiedonantovelvollisuus hallussaan olevista tiedoista. Yrityksillä, kunnallisilla organisaatioilla ja voittoa tavoittelemattomilla yhteisöillä on velvollisuus antaa tietoa laissa erikseen määritellyissä asioissa. Tietojen saanti kansalaisilta perustuu aina vapaaehtoisuuteen.
Miksi laki velvoittaa vastaamaan?
EU:n tilastosäädöksien mukaan Tilastokeskus on velvollinen tuottamaan tilastotietoja Suomesta yhteiskunnallista päätöksentekoa ja suunnittelua varten sekä kansainväliseen tilastoyhteistyöhön liittyvien velvoitteiden toteuttamiseksi. Tilastolain tarkoituksena on luoda edellytykset tehokkaille ja yhtenäiselle tilastotoimelle, joka ottaa huomioon niin kansalliset kuin kansainväliset tietotarpeet. Tilastolain vastaamisvelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa luotettavan tilastotiedon saanti.
Miksi olemme mukana monessa tutkimuksessa?
Tutkimuksessa mukana olevat kohderyhmät määräytyvät tutkimuksen tavoitteiden pohjalta. Esimerkiksi toimialojensa isoimmat yritykset ovat usein mukana monessa tutkimuksessa, jotta toimialoittainen kattavuus on riittävä. Samoin kunnat ja oppilaitokset ovat mukana monissa erilaisissa tutkimuksissa. Henkilötutkimuksissa vastaajat poimitaan useimmiten satunnaisesti otannalla.
Kuinka kauan minun pitää olla mukana vastaajana? Kuinka usein tietoja kysytään?
Tilastotutkimukset voidaan jakaa toistuviin ja kertaluonteisiin tutkimuksiin. Toistuvat tilastotutkimukset tehdään tietyin määräajoin. Useimmissa toistuvissa tutkimuksista ainakin osa vastaajajoukosta vaihtuu jokaisella kerralla. Tiedonkeruun ajallinen kesto ja useus selviää saamastasi kirjallisesta ennakkomateriaalista.
Mitä, jos minulla ei ole aikaa vastata?
Ottaessasi osaa Tilastokeskuksen haastattelututkimuksiin, varmistamme, että haastatteluaika sopii aikatauluihisi. Haastattelumme on suunniteltu siten, että ne eivät vie kohtuuttoman paljon aikaa. Kyselytutkimuksissa vastaaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jolloin tarvittaessa kyselylomaketta voi täydentää ennen tietojen lopullista lähettämistä. Vastaamiseen kuluvaa aikaa voi lyhentää tutustumalla huolellisesti lähetettyyn ohjeistukseen.
Mitä seuraa, jos en osaa vastata johonkin kysymykseen?
Kaikille kyselytutkimusten vastaajille lähetetään selkeät kirjalliset vastausohjeet etukäteen tutustuttavaksi. Usein ohjeissa toivotaan vastaajan arviota, jos tarkka vastaus ei ole tiedossa. Tilastojen laadinnan kannalta arvio on yleensä parempi kuin puuttuvat tiedot. Tiedonkeruun yhteyshenkilöt neuvovat tarvittaessa ongelmatilanteissa. Haastattelututkimuksissa haastattelijan läsnäolo mahdollistaa kysymysten selkeyttämisen tarvittaessa.
Mitä tehdä, jos haastattelun vastausaika ei ole minulle sopiva? Voinko muuttaa aikaa?
Ottaessasi osaa Tilastokeskuksen haastattetutkimukseen, varmistamme, että haastatteluaika sopii aikatauluihisi. Mikäli kuitenkin joudut muuttamaan jo sovittua puhelin- tai käyntihaastatteluaikaa, tulisi tämä tehdä riittävän ajoissa. Tarvittavat yhteystiedot löytyvät saamastasi kirjallisesta tutkimuksen taustamateriaalista.
Pitääkö haastattelijan tulla kotiini?
Käytettävien tiedonkeruumuotojen sopivuus arvioidaan aina tutkimusta suunniteltaessa. Tiedonkeruutavan valinta vaikuttaa koko tilastotutkimuksen prosessiin, kuten tutkimuskohteiden valintaan, kustannuksiin, tutkimuksen aikatauluun ja tulosten laatuun. Tiedonkeruu on kalleinta käyntihaastattelujen avulla tehtynä ja niitä käytetään ainoastaan silloin, kun se arvioidaan kokonaisuuden kannalta välttämättömäksi. Käyntihaastatteluilla pyrimme helpottamaan vastaajien taakkaa ja nopeuttamaan tietojen keruuta, haastattelijan läsnäolo tarjoaa hyvät mahdollisuudet selkeyttää kysymyksiä ja vastauksia.
Millainen haastattelutilanne on?
Ennen varsinaista haastattelua vastaajia lähestytään aina kirjallisesti, tutkimuksesta kertovan materiaalin, ohjeistuksen ja haastattelijan yhteystietojen muodossa. Ottaessasi osaa haastattelututkimukseemme, varmistamme, että haastatteluaika sopii aikatauluihisi. Varsinainen haastattelu tapahtuu siis aina etukäteen sovittuna aikana, jolloin olet voinut valmistautua siihen ohjeiden mukaisesti.
Haastattelutilanteemme on suunniteltu siten, että ne eivät vie kohtuuttoman paljon aikaa. Puhelinhaastattelun kysymykset ovat hyvin ymmärrettäviä ja vastausvaihtoehdot lyhyitä ja selkeitä. Puhelinhaastattelun maksimikesto on 30 minuuttia, joten ne ovat nopeita toteuttaa. Epäselvissä tilanteissa haastattelija neuvoo ja ohjeistaa. Käyntihaastatteluissa on lisäksi mahdollista käyttää hyväksi esimerkiksi visuaalisia apuvälineitä monimutkaisten asioiden konkretisoimiseksi ja kysymysten oikean ymmärtämisen varmistamiseksi. Haastateltavaa voidaan opastaa esim. myöhemmin palautettavan päiväkirjan pitoon. Käyntihaastattelutkaan eivät yleensä kestä yli tuntia.
Tilastokeskuksen tekemissä tiedonkeruissa kuhunkin vastaajaan otetaan aina yhteyttä kirjallisesti tutkimuksen ohjeistamiseksi. Vastaajille selostetaan mm. kerättävien tietojen käyttötarkoitus, käytettävät menettelytavat, tiedonantovelvollisuus perusteluineen sekä muut tarpeelliset tietojen antamiseen vaikuttavat seikat.
Tilastokeskuksen haastattelututkimuksissa haastattelijat eivät koskaan soita suoraan vastaajalle, vaan lähettävät aina etukäteen tutkimuksesta kertovan kirjeen, esitteen ja oman käyntikorttinsa. Varsinaisessa haastattelussa ja sitä edeltävissä puhelinkontakteissa Tilastokeskuksen haastattelija esittelee itsensä ja tutkimuksen, mitä haastattelu koskee. Jos olette epävarma asiasta edelleen, kannattaa ottaa yhteyttä Tilastokeskukseen täyttämällä palautelomake.
Kunkin tiedonkeruun kotisivulle on koottu lomakkeita ja ohjeita sekä mahdollista muuta tukiaineistoa. Tarvittaessa keruun yhteyshenkilöt auttavat ongelmissa.
Haluaisin vastata internetissä kyselyihinne, onko tämä mahdollista?
Sähköinen tiedonkeruu on keskeisenä kehittämishankkeena Tilastokeskuksen toiminnassa. Jo nyt suureen osaan tiedonkeruista on mahdollista vastata internetissä ja tavoitteena on, että vuoden 2006 loppuun mennessä kaikissa Tilastokeskuksen suorissa tiedonkeruissa olisi sähköisen vastaamisen mahdollisuus. Vastausmahdollisuuksista kerrotaan tiedonkeruun kotisivulla.
Toimitan muille viranomaisille vastaavia tietoja. Miksi ette voi käyttää niitä?
Tilastojen laadinnassa käytetään aina ensi sijassa hyväksi jo muussa yhteydessä kerättyjä tietoja. Suoralla tiedonkeruulla kerätään tilastojen laatimisen kannalta ainoastaan sellaiset välttämättömät tiedot, joita ei ole muuta kautta saatavissa. Jos olette varma, että toimitatte muille viranomaiselle aivan vastaavia tietoja vastaavalla aikataululla, niin toivomme, että ottaisitte yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin.
Mistä saan tietää, missä tiedonkeruissa yritykseni on mukana?
Tilastokeskus tarjoaa yrityksille palvelua, josta voi tarkistaa, missä Tilastokeskuksen tiedonkeruissa yritys on mukana. Tiedonkeruupalvelu yrityksille -sivustolla kerrotaan muun muassa tulevista tiedonkeruista ja niiden ajankohdista. Tiedottamalla yrityksille mahdollisimman nopeasti etukäteen tiedonkeruista ja niissä tapahtuvista muutoksista pyritään helpottamaan tiedonkeruisiin valmistautumista ja vastaamista. Tiedonkeruupalvelu yrityksille -palveluun voi tilata käyttäjätunnukset. Palvelun kotisivulla on ohjeet käyttäjätunnusten tilaamiseksi.
Kerättävät tiedot ovat luottamuksellisia. Voittako taata tietojen salassa pysymisen?
Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Kerättyjä tietoja käytetään tilastojen tuottamiseen. Julkaistavissa tilastoissa yksittäisen tiedonantajan tiedot eivät ole tunnistettavissa. Yksittäisen tiedonantajan tietoja ei luovuteta muille viranomaisille, mutta aineistoja voidaan käyttää tutkimustyössä. Tällöinkin aineistot on muokattu siten, että yksittäinen tiedonantaja ei ole tunnistettavissa. Salassa pidettävien tietojen luovuttamista on käsitelty tilastolain 13. pykälässä.
Voitteko poistaa yritykseni tutkimuksesta?
Tiedonantovelvollinen voidaan vapauttaa tiedonantovelvollisuudestaan joko kokonaan tai osittain. Vapauttamista harkittaessa on otettava huomioon sekä tiedonantajan mahdollisuudet antaa kyseiset tiedot että tietojen merkitys tilastojen laadinnassa ja hyödyntämisessä. Tiedonantajalle aiheutuva kohtuuton haitta tarkoittaa tiedonantajan poikkeavaa asemaa suhteessa muihin tiedonantajiin. Vapauttamisen perusteena voi esimerkiksi olla konkurssi, kirjanpitoaineiston tuhoutuminen tai se, että yrittäjä on juuri aloittanut toimintansa. Tiedonantovelvollisuudesta vapauttamisesta on säädetty tilastolain (280/2004) 8. pykälässä. Vapautusta tiedonantovelvollisuudesta tulee hakea kirjallisesti.
Tutkimusten ja kyselyiden osalta helpoiten muuttuneiden tietojen ilmoittaminen onnistuu ottamalla yhteyttä tiedonkeruun yhteyshenkilöihin. Mikäli muuttuneet tiedot koskevat Tilastokeskuksen julkaisuja tai muita tuotteita, onnistuu osoite- ja muiden asiakastietojen muuttaminen myös internetissä oheisella lomakkeella.
Tilikauteni päättyy vasta tietojen toimittamisen eräpäivän jälkeen. Kuinka tämä vaikuttaa?
Tiedonkeruun ohjeissa on kerrottu, miten tulisi toimia tilikauden päättyessä tietojen toimittamisen eräpäivän jälkeen. Useissa kyselyissä tietoja kysytään siltä tilikaudelta, joka päättyy lomakkeella mainitun tilastovuoden aikana. Toisinaan tiedot kerätään kalenterivuodelta eikä tilikaudelta. Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä kyseisen tiedonkeruun yhteyshenkilöön.
Takaisin ylösPäivitetty
Tilastokeskus
 Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |