Kansainvälinen hintavertailu

Tuottaja: Tilastokeskus
Tilaston kotisivu: http:// www.stat.fi/til/kvhv/
Aihealue: Hinnat ja kustannukset
Sivuavat aihealueet: KansantalousTulot ja kulutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei
Tilasto kuuluu Euroopan tilastojärjestelmään (ESS): Kyllä

Kuvaus

Kansainvälisen hintavertailun tarkoitus on tuottaa ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. Tällä tavoin saadaan tarkempi käsitys kansantalouden tuotoksesta asukasta kohti kuin vain muuttamalla bruttokansantuotteen tai bruttokansantulon arvo (yleensä) euroiksi tai Yhdysvaltojen dollareiksi.

Tietosisältö

Tilastokeskus kerää kansallisia hintatietoja kansainväliseen hintavertailututkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken. Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa kuvaava indeksisarja perustuu kussakin maassa Eurostatin ja OECD:n koordinoimina tehtyihin hintatutkimuksiin. OECD päivittää tuoreimpien hintavertailujen tulokset inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla kuvaamaan ilmoitettua ajankohtaa. Hintakeruuliikkeiden tiedot, kerättävät hintatiedot sekä yksityiskohtaiset tiedot kerättävistä hyödykkeistä ovat salassa pidettäviä.

Käytetyt luokitukset

Tilastot perustuvat Eurostatin European Comparison Programme -hintavertailuohjelmaan (ECP), jossa ovat mukana EU:n 27 jäsenvaltiota, viisi ehdokasmaata (Kroatia, Makedonia (EJTM), Montenegro, Turkki ja Serbia), Länsi-Balkanin maat (Albania ja Bosnia-Herzegovina) ja kolme EFTA-maata (Islanti, Norja ja Sveitsi). Kussakin maassa paikalliset tilastovirastot vastaavat omasta kansallisesta tiedonkeruusta.

Ostovoimapariteettiohjelmassa käytettävät luokitukset perustuvat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 95).

Yksityisessä kulutuksessa sovelletaan yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaista luokitusta (COICOP). Yksityinen kulutus on jaettu seuraavasti:

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat
Alkoholijuomat ja tupakka
Vaatetus ja jalkineet
Asuminen, vesi, sähkö ja muut
Kalusteet, kotitalouskoneet ja yleinen kodinhoito
Terveys
Liikenne
Viestintä
Kulttuuri ja vapaa-aika
Koulutus
Ravintolat ja hotellit
Muut tavarat ja palvelut

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Ostovoimapariteettiohjelmassa Eurostat ja OECD keräävät vuosittain tietoja kansallisista hinnoista ja menoista. Koko BKT-tason tulokset (ostovoimapariteetit, hintatasoindeksit sekä reaaliset volyymivertailut eri aggregaateille) lasketaan siten kullekin vuodelle. Eurostat julkaisee em. tuloksia internet-sivuillaan. Niin ikään OECD päivittää kuukausittain yksityisen kulutuksen hintatasoindeksit inflaation ja valuuttakurssien muutoksilla.

Tiedonkeruut

Päivitystiheys

Yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoa koskeva OECDn indeksitaulukko päivitetään kuukausittain.

Valmistumis- tai julkistamisaika

Eurostat laskee ostovoimapariteetit jokaiselle kalenterivuodelle. Eurostat julkaisee lopulliset vuosittaiset tulokset viimeistään 36 kuukauden kuluttua viitevuoden päättymisestä. Julkaistavat tiedot perustuvat Eurostatin käytettävissä viimeistään kolme kuukautta ennen julkaisupäivää oleviin tietoihin. Säännökset eivät vaikuta komission (Eurostat) oikeuteen julkaista ennakkotietoja ennen kuin viitevuoden päättymisestä on kulunut 36 kuukautta.

OECD julkaisee yksityisen kulutuksen hintatasoindeksit "Main Economic Indicators" -sarjassa kolmen kuukauden kuluttua viiteajankohdasta.

Aikasarja

Suomi tuli mukaan vuoden 1980 ostovoimapariteettiohjelmaan, mukana oltiin niin ikään vuosien 1985 ja 1990 tutkimuksissa. Vuodesta 1992 lähtien tuloksia, joissa Suomi on mukana, on saatavilla vuosittain. Ajallista vertailua tulee kuitenkin multilateraalisuuden vuoksi välttää.