Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Energian hankinta ja kulutus 2019, 1. vuosineljännes

Julkaistu: 19.12.2014

Energian kokonaiskulutus viime vuoden tasolla tammi-syyskuussa

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli noin 1017 petajoulea (PJ) tammi-syyskuussa, mikä oli 0,3 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Sähkön kulutus oli 60,8 terawattituntia (TWh), eli 1,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Sähkön nettotuonti kasvoi 26 prosenttia vähentäen samalla lauhdevoiman tuotantoa 25 prosenttia. Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat 3,6 prosenttia viime vuoden tasosta.

Energian kokonaiskulutus

Energian kokonaiskulutus
*ennakollinen

Yksittäisistä energianlähteistä laski tammi-syyskuussa eniten maakaasun kulutus, 16 prosenttia (12 PJ). Turpeen kulutus laski 11 prosenttia (4,2 PJ) ja öljyn noin 5 prosenttia (11 PJ). Hiilen (sisältää kivihiilen lisäksi koksin sekä masuuni- ja koksikaasut) kulutus puolestaan lisääntyi 10 prosenttia (11 PJ). Puupolttoaineiden kulutuksessa oli nousua noin 3 prosenttia (8,1 PJ).

Sähkön kotimainen tuotanto laski lähes 6 prosenttia viime vuodesta. Sähkön nettotuonti Suomeen kasvoi 16 prosenttia ja sen osuus kaikesta kulutetusta sähköstä oli 22 prosenttia. Sähkön tuonti Ruotsista lisääntyi 62 prosenttia. Tuonti Venäjältä puolestaan väheni 47 prosenttia. Sähkön vienti Viroon lähes kolminkertaistui. Lämmin alkuvuosi vaikutti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetun sähkön määrän laskuun 8 prosentilla tammi-syyskuussa. Lauhdevoiman tuotanto väheni 25 prosenttia johtuen ennen kaikkea Pohjoismaiden viime vuotta paremmasta vesitilanteesta alkuvuoden aikana. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 56 prosenttia.

Tammi-syyskuussa Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 9,4 miljardin euron arvosta, joka oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eniten energiatuotteita tuotiin Venäjältä. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 4,7 miljardin euron arvosta, joka oli 8 prosenttia vähemmän vuotta aiempaan verrattuna. Energiatuotteita vietiin Suomesta eniten EU-maihin.

Kivihiilivarastot olivat syyskuussa noin 25 TWh eli 13 prosenttia suuremmat vuotta aiempaan verrattuna. Turvevarastoissa arvioitiin olevan energiaturvetta noin 24 TWh eli yhtä paljon kuin vuosi sitten.

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TJ) ja CO2-päästöt (Mt)

4) Energialähde I-III/2014* Vuosimuutos-%* Osuus % energian
kokonaiskulutuksesta*
Öljy 226 353 -4,5 22
Hiili 1) 123 961 10 12
Maakaasu 65 503 -16 6
Ydinenergia 2) 180 760 -0,8 18
Sähkön nettotuonti 3) 47 879 16 5
Vesi- ja tuulivoima 3) 38 712 2,7 4
Turve 35 941 -11 4
Puupolttoaineet 262 246 3,2 26
Muut 35 259 -3,9 4
ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 1 016 614 -0,3 100
Ulkomaanliikenne 19 483 -20 .
Energiasektorin CO2-päästöt 34 -3,6 .
1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun.
2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %)
3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %)
4) *ennakollinen

Lähde: Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus

Lisätietoja: Ville Maljanen 029 551 2691, energia@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

Julkaisu pdf-muodossa (308,0 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 19.12.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-795X. 3. vuosineljännes 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ehk/2014/03/ehk_2014_03_2014-12-19_tie_001_fi.html