Eduskuntavaalit 2003 - ehdokkaiden ja valittujen taustat

Pekka Myrskylä

Vaaleissa asetettiin 2 029 ehdokasta, joista miehiä oli 1 221 ja naisia 808. Ehdokkaista 20 on ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia, joten heille ei saada rekistereistä taustatietoja.
Tästä johtuen luvut hieman poikkeavat muihin Tilastokeskuksen ehdokastilastoihin verrattuna.
(Ahvenanmaan ehdokkaita ei ole käsitelty vaalipiireittäin, ettei tietosuoja vaarantuisi)

Suurista puolueista suhteellisesti vähiten naisia on ehdokkaana Suomen Keskustalla ja RKP:llä eli 42 prosenttia, SDP:llä ja Kokoomuksella on vain prosentin parin miesenemmistö ja Vihreillä on ainoana parin prosentin naisenemmistö.

Valitut ja ehdokkaat sukupuolen mukaan puolueittain 2003

kuva

Valituista 38 prosenttia on naisia eli hieman vähemmän kuin mitä oli ehdokkaina.

Eniten naisehdokkaita on Etelä-Savossa (45,3) ja Keski-Suomessa (45,2). Vähiten naisia on ehdokkaina Hämeessä (35,5 %). Vaasan, Oulun, Pohjois-Karjalan, Pirkanmaan ja Satakunnan vaalipiireissä naisten osuus on 37-38 prosenttia. Naisvaltaisin äänestäjäkunta on Helsingin vaalipiirissä, jossa naisten osuus 54,8 prosenttia. Ehdokkaista naisia on vain 43,1 prosenttia.

Helsingissä valituista puolet on naisia, Uudellamaalla miltei puolet: 16 miestä ja 14 naista. Vain Varsinais-Suomessa ja Hämeessä valittiin naisia enemmän kuin miehiä.

Naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista 2003

kuva

Miesehdokkaiden keski-ikä oli 47,9 ja naisehdokkaiden 43,6 eli neljä vuotta alempi kuin miesten. Nuorimmat naisehdokkaat ovat Keski-Suomessa: keski-ikä 39,3 vuotta ja miesehdokkaat Satakunnassa, keski-ikä 41,4 vuotta. Vanhimmat miesehdokkaat Pohjois-Karjalassa (51,0), ja Lapissa (49,3). Mies- ja naisehdokkaiden ikäero on suurin Pohjois-Karjalassa eli 10,3 vuotta.

Ehdokkaiden keski-ikä sukupuolen mukaan vaalipiireittäin 2003

kuva

Vanhimmat edustajat valittiin Satakunnasta: keski-ikä 54,8 vuotta. Muut vaalipiirit vaihtelevat Keski-Suomen 49,7:stä Vaasan 45,7:ään.

Työhön osallistuminen

Kaikista äänioikeutetuista työllisiä on puolet, työttömiä ja opiskelijoita molempia 8 prosenttia ja eläkeläisiä 30 prosenttia. Kolmella suurella puolueella: Kokoomuksella ja SDP:llä 88 ja Suomen Keskustalla 84 prosenttia työllisiä, työttömiä ei ole ehdokkaina juuri lainkaan ja opiskelijoita ja eläkeläisiä yhteensä kymmen- viisitoista prosenttia, eniten Keskustalla. Opiskelijoiden osuus on suurin vihreillä.

Valitut ja ehdokkaat pääasiallisen toiminnan mukaan 2003

kuva

Ehdokkaiksi valikoituu siis keskimääräistä enemmän työllisiä ja keskimääräistä vähemmän eläkeläisiä, työttömiä ja opiskelijoita ehdokkaissa on saman verran kuin äänioikeutetuissakin. Edellisiin vaaleihin verrattuna työllisten osuus kasvoi saman verran kuin äänestäjäkunnassakin molemmissa 4 prosenttiyksiköllä.

Valituista lähes kaikki (96%) ovat työssä, muutama pois työelämästä eli eläkkeellä.

Perhetyyppi ja lasten lukumäärä

Kaikista äänioikeutetuista reilu puolet (53 %) on avioliitossa eläviä, 13 prosenttia avoliitoissa eläviä ja perheisiin kuulumattomia on neljännes. Ehdokkaista 59 prosenttia elää avioliitossa, avoliitossa 11 ja perheiden ulkopuolella 22 prosenttia. Yksinhuoltajia on kummassakin ryhmässä 8 prosenttia. Kristillisdemokraattien ehdokkaat poikkeavat normaaliväestöstä eniten: 84 prosenttia on avioliitossa ja avoliitossa eläviä on vain 2 prosenttia.

Valitut ja ehdokkaat perhetyypin mukaan 2003

kuva

Suurten puolueiden ehdokkaista enemmistö elää avioperheessä: Suomen Keskustasta 67 %, Kokoomuksesta 73 % ja SDP:stä 69 %. Avoliittolaisia on eniten SDP:ssä eli 12 %. Vihittyjen lapsiperheiden osuus on vähentynyt kaikilla puolueilla ja avoliittolaisten osuus kasvanut samoin yksinelävien sinkkujen osuus.

Valituista 75 prosenttia elää avioliitossa ja 6 prosenttia avoliitossa, sinkkuja on 16 prosenttia.

Valitut ja ehdokkaat biologisten lasten lukumäärän mukaan 2003

kuva

Suurten puolueiden ehdokkaista yli puolella on kotonaan avio- tai avopuolison lisäksi myös lapsia. Äänioikeutetuista 40 prosentilla ei ole ollut tai ei vielä ole omia lapsia, ehdokkaista heitä on kolmannes. Lastenhoitoasiat ovat siis ehdokkailla tuoreemmassa muistissa kuin väestöllä keskimäärin. Niillä puolueilla, joilla on enemmän nuoria ehdokkaita on lapsettomien osuus suurempi kuten Vihreiden ehdokkailla.

Valituista 75 prosentilla on biologisia lapsia, neljänneksellä ei (ainakaan vielä) ole omia lapsia. Äänioikeutetuista 60 prosentilla on omia lapsia. Myös suuret perheet ovat valituilla yleisempiä: neljän tai useampia lapsia käsittäviä perheitä on 12,5 prosentilla.

Koulutustaso

Valitut, äänioikeutetut ja ehdokkaat koulutusasteen mukaan 2003

kuva

Eduskuntaan pyrkii korkeasti koulutettua väkeä. Lähes kaikkien puolueiden ehdokkaiden koulutustaso on parempi kuin väestöllä keskimäärin. Koko väestöstä perusasteen koulutuksen varassa on 39 prosenttia, mutta ehdokkaista vain 19 prosenttia ja suurten puolueiden ehdokkaista vielä vähemmän eli Suomen Keskustalla 11, Kokoomuksella 5, RKP:llä 2, Vihreillä 10 ja SDP:llä 13 prosenttia. Korkean asteen koulutus on lähes puolella ehdokkaista, äänioikeutetuista vain 24 neljänneksellä. Työväen puolueiden koulutustaso on keskimääräistä alempi. Vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaista noin puolella on vain perus- tai ammattikoulututkinto.

Parhaiten koulutetut tulevat valituiksi: valituista 63 prosentilla on yliopistossa suoritettu tutkinto, ehdokkaista se oli 36 prosentilla ja äänioikeutetuista vain 11 prosentilla.

Tulot

Tuloiltaan ehdokkaat poikkeavat voimakkaimmin äänestäjäkunnasta. Vuonna 2001 ehdokkailla oli verotettavia tuloja keskimäärin 34 200 euroa eli 74 prosenttia enemmän kuin äänioikeutetuilla. Äänioikeutettujen keskitulot olivat 19 700 euroa. Kokoomuksen ja Suomen Keskustan ehdokkailla on noin kolminkertaiset tulot verrattuna äänioikeutettuihin.

Ehdokkaiden ja valittujen keskimääräiset (euroa) tulot 2003, 1999 ja 1995

kuva

Nyt päättyvällä eduskuntakaudella äänioikeutettujen nimellistulot kasvoivat 26 prosenttia ja kaikkien ehdokkaiden täsmälleen saman verran. Suomen Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaiden tulojen kasvu on ollut nopeinta. Suomen Keskustan ehdokkaiden keskitulot ovat kasvaneet 59 ja Kokoomuksen 49 prosentilla. RKP:n ehdokkaiden kasvu oli 21, Vihreiden 20 ja SDP:n 7 prosenttia eli jopa alle väestön keskimääräisen kasvuvauhdin.

Hyvätuloiset tulevat valituiksi. Valittujen keskimääräiset tulot, 75 500 euroa, ovat kaksinkertaiset ehdokkaisiin verrattuna ja lähes nelinkertaiset äänioikeutettuihin verrattuna.

Kaikkien suurten puolueiden ehdokkaista enemmistöllä on yli 42 000 euron tulot: Kokoomuksen ehdokkaista 65, Suomen Keskustan 56, SDP:n 54, ja RKP:n ehdokkaista 52 prosentilla tuloja on enemmän kuin 42 000 markkaa. Äänestäjäkunnasta yli 42 000 markan tulot oli vain 12 prosentilla.

Tällä kaudella yli 42 000 euroa ansaitsevien joukko on kasvanut etenkin Kokoomuksen, Suomen Keskustan ja RKP:n ehdokkailla.

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut verotettavien tulojen (euron) mukaan 2003

kuva

Pienituloisia on eniten Vihreillä, Vasemmistoliitolla ja Kristillisdemokraateilla. Pienpuolueiden tulorakenne muistuttaa eniten äänestäjäkunnan keskimääräistä tulorakennetta.

Valituista lähes kaikki, 95 prosenttia, ansaitsivat yli 32 000 euroa, johon äänioikeutetuista yli vain 19 ja ehdokkaista 45 prosenttia.

Valittujen, äänioikeutettujen ja ehdokkaiden keskitulot vaalipiireittäin 2003

kuva

Ehdokkaiden tulotaso heijastelee alueen äänestäjäkunnan tulotasoa, vaikka onkin aina selvästi korkeampi. Suurituloisimmat ehdokkaat ovat Uudellamaalla. Heidän keskitulonsa 42 900 euroa ovat 70 prosenttia korkeammat verrattuna alueen äänestäjäkuntaan. Hämeen vaalipiirissä ovat toiseksi kovatuloisimmat ehdokkaat (keskitulot 37 800 euroa) ja heidänkin tulonsa ovat yli kaksinkertaiset äänestäjiin verrattuna. Köyhimmät äänestäjät ovat Pohjois-Karjalassa ja köyhimmät ehdokkaat Satakunnassa. Pohjois-Karjalassakin ehdokkaiden keskitulot ovat 93 prosenttia äänestäjiä korkeammat.

Kaikissa vaalipiireissä ehdokkaiden tulot olivat noin kaksinkertaiset alueen äänioikeutettujen tuloihin verrattuna, valittujen tulot ovat edelleen noin kaksinkertaiset ehdokkaiden tuloihin verrattuna. Korkeimmat keskitulot ovat Hämeessä 133 400 euroa ja Helsingissä 98 200 euroa. Pienimmät tulot ovat Vaasan vaalipiiristä valituilla, 52 100 euroa.


Päivitetty 1.6.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6252. 2003, Eduskuntavaalit 2003 - ehdokkaiden ja valittujen taustat . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.2.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/evaa/2003/evaa_2003_2004-05-31_kat_002.html