1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011

Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamien henkilöiden sekä valittujen taustatietoja eri tilastotietojen mukaan. Äänioikeutettujen tiedot perustuvat 2.3.2011 perustettuun äänioikeusrekisteriin. Henkilöiden taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Henkilötilastojen tilastoaineistoihin, mm. työssäkäyntitilastoon ja perhetilastoon. Äänioikeutetuista tarkastelussa ovat mukana vain Suomessa asuvat äänioikeutetut.

1.1. Ehdokkaat, valitut ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Vaaleissa asetettiin 2 315 ehdokasta, joista miehiä on 1 412 ja naisia 903. Eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla (33,2 %) ja Suomen Keskustalla (41,2 %). Eduskuntapuolueista Perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka jää naisten osuudessa alle keskiarvon (39 %). Eniten naisehdokkaita on Vihreillä (51,8 %) ja Kokoomuksella (44,8 %). Vain Vihreillä on enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Äänioikeutetuista naisia on enemmistö eli 51,6 prosenttia.

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2011

Miehet   Naiset  
Äänioikeutetut 48,4 51,6
Ehdokkaat 61,0 39,0
   Suomen
   Keskusta
   KESK
58,8 41,2
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
55,2 44,8
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
56,7 43,3
   Vasemmistoliitto
   VAS
56,4 43,6
   Vihreä
   liitto
   VIHR
48,2 51,8
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
57,1 42,9
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
55,4 44,6
   Perussuomalaiset
   PS
66,8 33,2
   Muut 71,5 28,5
Valitut 57,5 42,5

Valituista kansanedustajista on naisia 42,5 prosenttia, mikä on hieman enemmän kuin naisia oli ehdokkaina (39 %). Suhteellisesti eniten naiskansanedustajia valittiin SDP:stä, jossa naisten osuus valituista on 64,3 prosenttia. Se on yli 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin puolueella oli naisia ehdokkaina. Myös Kristillisdemokraatit ja RKP saivat suhteellisesti enemmän naiskansanedustajia kuin naisia oli ehdokkaana.

Kuvio 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Vaalipiiri  Naisten osuus
ehdokkaista   
Naisten osuus
äänioikeutetuista   
Naisten osuus
valituista   
KOKO MAA 39,0 51,6 42,5
Pohjois-Savo 42,4 51,1 22,2
Keski-Suomi 41,8 51,0 60,0
Uusimaa 40,9 51,5 48,6
Helsinki 40,8 54,5 42,9
Varsinais-Suomi 40,3 52,2 47,1
Satakunta 40,2 51,4 33,3
Pohjois-Karjala 38,9 50,5 50,0
Häme 38,6 51,9 42,9
Oulu 38,5 50,0 33,3
Pirkanmaa 36,7 51,6 44,4
Kymi 36,4 51,0 33,3
Etelä-Savo 36,2 51,3 50,0
Vaasa 36,1 50,7 35,3
Lappi 33,3 50,1 42,9
Ahvenanmaa 25,0 51,1 100,0

Naisehdokkaiden osuus on pienin Ahvenanmaan (25,0 %) ja Lapin vaalipiireissä (33,3 %). Naisten osuus ehdokkaista on suurin Pohjois-Savossa (42,4 %). Yli maan keskiarvon naisehdokkaita on myös Keski-Suomen, Uudenmaan, Helsingin, Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiireissä.

Kaikissa vaalipiireissä on naisilla enemmistö äänioikeutetuista. Suurin enemmistö on Helsingin vaalipiirissä, jonka äänioikeutetuista 54,5 prosenttia on naisia, mutta ehdokkaista naisia on vain 40,8 prosenttia.

Väestörakenteen ja ehdokasrakenteen ero eli naisten aliedustus on suurin Ahvenanmaan vaalipiirissä, jossa ehdokkaista on naisia 25 prosenttia, mutta äänioikeutetuista 51 prosenttia. Myös Lapin vaalipiirissä naisehdokkaiden osuus on 33,3 prosenttia ja äänioikeutetuista on naisia 50,1 prosenttia. Pienin ero on Pohjois-Savon vaalipiirissä eli 8,7 prosenttiyksikköä.

Kaikista valituista naisia on 42,5 prosenttia. Naisia valittiin enemmän kuin miehiä vain Keski-Suomen vaalipiirissä, jossa valituista 60 prosenttia on naisia. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa miehiä ja naisia valittiin yhtä monta. Vähiten naisia tuli valituksi Pohjois-Savossa (22,2 %) sekä Satakunnan ja Kymen vaalipiireissä (molemmissa 33,3 %). On kuitenkin otettava huomioon, että pienissä vaalipiireissä satunnaisuus voi heilauttaa sukupuoliosuuksia huomattavastikin.

1.2. Ulkomaalaistausta

Ulkomaalaistausta on noin kolmella prosentilla ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaalaistaustaisia on 1,3 prosenttia. Ulkomaalaisiksi on katsottu ne henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (8,4 %) ja Vihreillä (5,3 %). Vähiten vieraskielisiä on Perussuomalaisten ehdokkaina (0,8 %).

Kuvio 3. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden ulkomaalaistausta eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 3. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden ulkomaalaistausta eduskuntavaaleissa 2011

1.3. Keski-ikä

Miesehdokkaiden keski-ikä on laskenut viime eduskuntavaaleista noin kahdella vuodella. Sen sijaan naisehdokkaat ovat nyt keskimäärin puoli vuotta vanhempia edellisiin vaaleihin verrattuna. Miesehdokkaiden keski-ikä on nyt 46,2 ja naisehdokkaiden 44,3 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin noin kaksi vuotta nuorempia kuin miehet.

Taulukko 3. Ehdokkaiden keski-ikä sukupuolen mukaan vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Vaalipiiri  Miehet   Naiset  
KOKO MAA 46,2 44,3
Lappi 50,7 45,1
Pohjois-Savo 47,1 46,1
Kymi  47,1 44,7
Pohjois-Karjala  47,1 42,3
Etelä-Savo 47,0 43,5
Pirkanmaa   46,6   45,2
Häme  46,5 44,4
Oulu 46,3 43,0
Satakunta 46,1 43,9
Varsinais-Suomi 45,9 42,6
Uusimaa 45,8 45,3
Ahvenanmaa 45,2 48,5
Helsinki 44,9 43,2
Keski-Suomi 44,3 44,5
Vaasa 44,2 45,2

Kuvio 4. Ehdokkaiden keski-ikä sukupuolen mukaan vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 4. Ehdokkaiden keski-ikä sukupuolen mukaan vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011

Äänioikeutettujen miesten keski-ikä on 48,1 ja naisten 50,9 vuotta. Miesehdokkaat ovat pari vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut miehet, mutta naisehdokkaat ovat vajaat seitsemän vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut naiset.

Nuorimmat naisehdokkaat ovat Pohjois-Karjalassa (42,3 vuotta) ja Varsinais-Suomessa (42,6 vuotta). Nuorimmat miesehdokkaat ovat Vaasan (44,2 vuotta), Keski-Suomen (44,3 vuotta) ja Helsingin (44,9 vuotta) vaalipiireissä. Vanhimmat naisehdokkaat ovat Ahvenanmaalla (48,5) vuotta ja Pohjois-Savossa (46,1). Vanhimmat miesehdokkaat ovat Lapissa (50,7). Sukupuolten ikäero on suurin Lapissa eli 5,6 vuotta ja pienin Keski-Suomessa ja Uudellamaalla, joissa ero on alle vuoden.

Valittujen keski-ikä on 48,0 vuotta, mieskansanedustajien keski-ikä on 50,2 vuotta ja naiskansanedustajien 45,0 vuotta.

Kuvio 5. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 5. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 4. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne eduskuntavaaleissa 2011

- 29   30 - 39   40 - 49   50 - 59   60+  
Äänioikeutetut 18,5 14,7 16,7 17,8 32,3
Ehdokkaat 15,5 19,1 25,3 22,7 17,4
   Suomen
   Keskusta
   KESK
17,6 14,6 27,9 29,6 10,3
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
11,6 20,3 36,6 22,0 9,5
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
12,6 22,7 26,9 27,3 10,5
   Vasemmistoliitto
   VAS
15,7 22,9 21,2 28,0 12,3
   Vihreä
   liitto
   VIHR
16,7 30,3 29,8 18,0 5,3
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
9,4 15,7 30,4 26,2 18,3
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
18,1 21,7 32,5 15,7 12,0
   Perussuomalaiset
   PS
5,9 16,0 26,9 27,3 23,9
   Muut 21,7 15,6 16,5 16,7 29,6
Valitut 5,0 19,5 33,0 28,5 14,0

Vihreillä on eniten alle 40-vuotiaita ehdokkaita, miltei puolet. Myös RKP:llä, Vasemmistoliitolla ja SDP:llä on enemmän alle 40-vuotiaita ehdokkaita kuin alle 40-vuotiaiden osuus äänioikeutetuissa. Vähiten nuoria ehdokkaita on Perussuomalaisilla ja Kristillisdemokraateilla. Kokoomuksella on eniten 40-49-vuotiaita ehdokkaita.

Eniten 50 vuotta täyttäneitä ehdokkaita on Perussuomalaisilla (51,3 %) ja Kristillisdemokraateilla (44,5 %), Perussuomalaisilla heitä on jopa enemmän kuin äänioikeutetuissa (50,1 %). Vihreillä ja RKP:llä 50 vuotta täyttäneitä on ehdokkaista alle 30 %.

Nuorten osuus valituista jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin heidän osuutensa on äänioikeutetuista tai ehdokkaista. Valituista vain viisi prosenttia on alle 30-vuotiaita, kun heidän osuutensa kaikista äänioikeutetuista on 18,5 prosenttia ja ehdokkaista 15,5 prosenttia. Edellisiin vaaleihin verrattuna nuorten osuus kuitenkin kasvoi neljä prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 vaaleissa vain kaksi alle 30-vuotiaita valittiin eduskuntaan eli yksi prosentti. Suurin ikäluokka uudessa eduskunnassa on 40-49-vuotiaat, johon kuuluu kolmasosa kaikista kansanedustajista.

1.4. Työhön osallistuminen

Kaikista äänioikeutetuista vuoden 2009 lopussa oli työllisiä hieman yli puolet eli 53,4 prosenttia, työttömiä 6,7 prosenttia, opiskelijoita 7,2 prosenttia ja eläkeläisiä 28,8 prosenttia. Kolmen suuren puolueen (Keskusta, Kokoomus, SDP) ehdokkaista noin 90 prosenttia oli työllisiä, Perussuomalaisista työllisten osuus on 66,8 prosenttia. Työttömiä ei Keskustan, Kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaista ollut juuri kukaan. Sen sijaan Perussuomalaisista 11,3 prosenttia on ollut työttömänä vuoden 2009 lopussa. Kaikista ehdokkaana olevista noin 71 prosenttia oli työllisiä ja noin seitsemän prosenttia työttömiä vuoden 2009 lopussa.

Kuvio 6. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 6. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Opiskelija- ja eläkeläisehdokkaita suurimmilla puolueilla on vain 6 - 9 prosenttia. Eniten opiskelijaehdokkaita on Vihreillä (10,1 %) ja Vasemmistoliitolla (8,5 %). Eläkeläisehdokkaita puolestaan on eniten Perussuomalaisilla (14,7 %) ja Kristillisdemokraateilla (7,9 %).

Taulukko 5. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Työlliset   Työttömät   Opiskelijat  Eläkeläiset  Muut  
Äänioikeutetut 53,4 6,7 7,2 28,8 3,8
Ehdokkaat 71,4 7,3 7,1 10,7 3,6
   Suomen
   Keskusta
   KESK
91,0 1,7 3,9 2,1 1,3
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
89,7 0,4 4,3 4,7 0,9
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
88,2 3,4 4,6 3,4 0,4
   Vihreä
   liitto
   VIHR
79,8 5,3 10,1 2,2 2,6
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
79,5 6,0 4,8 4,8 4,8
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
78,5 6,3 3,1 7,9 4,2
   Vasemmistoliitto
   VAS
76,3 8,5 8,5 4,7 2,1
   Perussuomalaiset
   PS
66,8 11,3 2,5 14,7 4,6
   Muut 44,8 12,4 11,8 24,2 6,8
Valitut 93,5 0,5 2,0 3,5 0,5

Valituista lähes kaikki eli 93,5 prosenttia oli työllisiä vuoden 2009 lopussa. Opiskelijoita oli 2,0 ja eläkeläisiä 3,5 prosenttia.

1.5. Perheasema

Kaikista äänioikeutetuista lähes neljännes on lapsiperheen vanhempia eli perheessä on huollettavana vähintään yksi alaikäinen lapsi. Yksinhuoltajia heistä on vajaat kolme prosenttia. Lisäksi noin kuusi prosenttia on vanhempia, joilla asuu kotona vain täysi-ikäisiä lapsia. Lapsettomia, parisuhteessa eläviä on noin 33 %, perheettömiä yksinasuvia vajaat 30 % ja kotona asuvia aikuisia nuoria noin kahdeksan prosenttia äänioikeutetuista.

Kuvio 7. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 7. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on huomattavasti enemmän ja lapsettomassa parisuhteessa eläviä huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Tätä selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ikärakenne on nuorempi kuin äänioikeutettujen. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona.

Perussuomalaisten, Vasemmistoliiton ja RKP:n ehdokkaissa on vähiten (37 - 42 %) lapsiperheen vanhempia, muissa suuremmissa puolueissa heidän osuutensa on 47 - 50 prosenttia. Kotona asuvia nuoria on puolestaan eniten Keskustan (12,9 %) ja RKP:n (10,8 %) ehdokkaina. Perheettömiä, yleensä yksinasuvia, on ehdokkaissa eniten Vihreissä ja Vasemmistoliitossa eli lähes neljännes ehdokkaista.

Taulukko 6. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Avio/avo-
perheen
vanhempi  
Yksin-
huoltaja  
Lapseton
pari 
Perheetön  Kotona
asuva
nuori
Äänioikeutetut 26,2 4,1 32,7 28,7 8,3
Ehdokkaat 37,8 5,9 24,5 25,8 5,9
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
53,9 4,2 22,5 15,2 4,2
   Suomen
   Keskusta
   KESK
49,4 5,6 17,2 15,0 12,9
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
48,3 6,5 21,6 18,5 5,2
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
47,0 3,6 16,9 21,7 10,8
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
46,6 6,7 23,1 16,8 6,7
   Vihreä
   liitto
   VIHR
44,3 8,8 17,5 24,6 4,8
   Vasemmistoliitto
   VAS
39,4 5,9 28,0 24,2 2,5
   Perussuomalaiset
   PS
38,7 6,7 30,3 21,8 2,5
   Muut 17,3 5,0 29,6 42,1 6,0
Valitut 46,0 8,5 24,5 20,5 0,5

Kaikista äänioikeutetuista 44,3 prosenttia on avioliitossa eläviä ja 14,5 prosenttia asuu avoliitossa. Ehdokkaista 48,5 prosenttia elää avioliitossa ja avoliitossa 13,9 prosenttia.

Kristillisdemokraattien ehdokkaat poikkeavat äänestäjistä eniten, sillä 74,9 prosenttia heistä on avioliitossa. Vähiten avioliitossa eläviä ehdokkaita on Vihreissä (43,0 %) ja Vasemmistoliitossa (47,9 %), mutta avoparien osuus heillä on suurin, noin 19 prosenttia.

Valituista 45,5 prosenttia on lapsiperheen vanhempia eli heillä on kotona huollettavanaan vähintään yksi alaikäinen lapsi. Lisäksi noin yhdeksän prosenttia on vanhempia, joilla asuu kotona vain täysi-ikäisiä lapsia. Perheettömien osuus valituista on viidennes ja lapsettomassa parisuhteessa elää lähes neljännes valituista.

1.6. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut lasten lukumäärän mukaan 2011

Vaikka suuri osa äänioikeutetuista ja moni ehdokaskaan ei tällä hetkellä elä lapsiperheen arkea, se ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi siitä kokemusta. Äänioikeutetuista vajaalla 35 prosentilla ei ole koskaan ollut omia lapsia, ehdokkaista taas kokonaan lapsettomia on noin 31 prosenttia. Niillä puolueilla, joilla on enemmän nuoria ehdokkaita, on lapsettomien osuus keskimääräistä suurempi kuten, Vihreiden ja RKP:n ehdokkailla. Lapsettomia ehdokkaita on vähiten Kristillisdemokraateilla, vain noin 20 prosenttia.

Valituista lähes 80 prosentilla on biologisia lapsia. Myös suurperheet ovat valituilla yleisempiä kuin kaikilla äänioikeutetuilla. Valituista 30 prosentilla on vähintään kolme lasta, kun taas äänioikeutetuista vain noin viidennes yltää tähän.

Kuvio 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut biologisten lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut biologisten lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 7. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut biologisten lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2011

0   1   4+
Äänioikeutetut 34,9 15,8 27,8 14,1 7,4
Ehdokkaat 31,2 14,2 25,5 18,5 10,6
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
19,9 9,9 28,3 19,4 22,5
   Perussuomalaiset
   PS
22,7 13,0 25,6 27,3 11,3
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
23,5 18,9 34,5 16,8 6,3
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
25,0 9,1 31,9 22,8 11,2
   Suomen
   Keskusta
   KESK
27,9 9,9 27,0 20,6 14,6
   Vasemmistoliitto  
   VAS
28,8 15,3 26,7 18,2 11,0
   Vihreä
   liitto
   VIHR
34,6 14,9 21,5 18,4 10,5
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
36,1 8,4 26,5 21,7 7,2
   Muut 43,1 17,6 19,2 13,1 7,1
Valitut 22,0 14,0 34,0 18,5 11,5

1.7. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutusasteen mukaan 2011

Eduskuntaan pyrkii korkeasti koulutettua väkeä. Lähes kaikkien puolueiden ehdokkaiden koulutustaso on parempi kuin väestöllä keskimäärin. Kaikista äänioikeutetuista perusasteen koulutuksen varassa on 30,8 prosenttia, mutta ehdokkaista vain 11,9 prosenttia. Suurten puolueiden ehdokkaista vielä pienempi osa on vain perusasteen koulutuksen saaneita: Keskustalla, RKP:llä ja Kokoomuksella noin 5, Vihreillä ja SDP:llä hiukan yli 6 ja Kristillisdemokraateilla vajaa 7 prosenttia. Perussuomalaisten ehdokkaista noin 14 prosentilla ja Vasemmiston ehdokkaista noin kymmenellä prosentilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Korkean asteen koulutus on yli puolella ehdokkaista, mutta äänioikeutetuista vain noin 29 %:lla. Korkeimmin koulutettuja ovat Kokoomuksen ehdokkaat, joista yli 74 prosentilla on korkean asteen tutkinto. Vähiten korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ehdokkaita on Vasemmistoliitossa (39,3 %) ja Perussuomalaisissa (43,6 %).

Kuvio 9. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 9. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Perus-
aste  
Keski-
aste  
Alin
korkea-
aste 
Al. korkea-
koulu-
aste 
Yl. korkea-
kouluaste,
tutkija-
koulutus
Äänioikeutetut 30,8 40,7 11,3 8,8 8,4
Ehdokkaat 11,9 37,6 11,1 11,9 27,5
   Suomen
   Keskusta
   KESK
4,7 27,9 15,5 14,2 37,8
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
4,8 32,5 13,3 13,3 36,1
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
5,2 20,7 13,8 12,9 47,4
   Vihreä
   liitto
   VIHR
6,1 25,0 5,7 13,2 50,0
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
6,3 41,2 9,7 15,1 27,7
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
6,8 29,8 15,7 13,1 34,6
   Vasemmistoliitto
   VAS
10,2 50,4 7,6 13,1 18,6
   Perussuomalaiset
   PS
13,9 42,4 13,4 10,5 19,7
   Muut 23,6 47,0 9,6 8,5 11,3
Valitut 2,5 25,0 14,0 10,0 48,5

Kansanedustajiksi valitaan korkeasti koulutettuja henkilöitä. Valituista yli 70 prosentilla on suoritettuna korkean asteen tutkinto, kun kaikista ehdokkaista korkean asteen tutkinto on puolella ja äänioikeutetuista vajaalla 30 prosentilla. Pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevia kansanedustajia on enää vain 2,5 prosenttia valituista. Ehdokkaina vain perusasteen koulutuksen suorittaneita oli 11,9 prosenttia ja kaikissa äänioikeutetuissa yli 30 prosenttia.

1.8. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten tulojen mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Tuloiltaan ehdokkaat poikkeavat voimakkaimmin äänestäjäkunnasta. Ehdokkaiden valtionveronalaisten tulojen mediaani on 32 042, kaikkien äänioikeutettujen 21 561 ja vuoden 2009 työllisten 29 897 euroa. Siten kaikkiin äänioikeutettuihin verrattuna ehdokkaiden tulot ovat 1,5-kertaiset. Työssäkäyviin äänioikeutettuihin verrattuna ehdokkaiden tulot ovat noin seitsemän prosenttia suuremmat. Vuoden 2007 ehdokkaiden mediaanitulot olivat 30 116 euroa, joka oli 63 prosenttia äänioikeutettujen tuloja suurempi.

Suurin ero äänioikeutettuihin on Kokoomuksen ehdokkailla, joiden tulot ovat noin 2,5-kertaiset äänioikeutettuihin verrattuna. Myös Keskustan, SDP:n ja RKP:n ehdokkaiden tulot ovat vähintään kaksinkertaiset äänioikeutettuihin verrattuna. Eduskuntapuolueista Vasemmisto ja Perussuomalaiset ovat lähimpänä äänestäjäkuntaa, mutta heidänkin tulonsa ovat noin 50 prosenttia äänioikeutettujen tuloja korkeammat. Vain pienten puolueiden ehdokkailla tulot jäävät alle äänestäjäkunnan tason.

Kuvio 10. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten mediaanitulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2007

Kuvio 10. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten mediaanitulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2007

Taulukko 9. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten mediaanitulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011 ja 2007

2011   2007  
Äänioikeutetut 21 561 18 528
Työlliset 29 897 26 105
Ehdokkaat 32 042 30 116
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
54 569 46 895
   Suomen
   Keskusta
   KESK
48 722 46 561
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
46 225 43 542
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
43 026 43 020
   Vihreä
   liitto
   VIHR
35 118 27 461
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
32 850 30 757
   Perussuomalaiset
   PS
31 645 19 518
   Vasemmistoliitto
   VAS
31 480 31 535
   Muut 15 646 15 917
Valitut 82 566 74 104

Nyt päättyvällä eduskuntakaudella kaikkien äänioikeutettujen nimellistulot kasvoivat 16,4 prosenttia, työssäkäyvien 14,5 prosenttia ja ehdokkaiden 6,4 prosenttia. Eniten tulot nousivat Perussuomalaisten ehdokkailla, yli 60 prosenttia, joskin edelleen Perussuomalaisten mediaanitulot ovat eduskuntapuolueiden alhaisimpia. Vihreillä tulot nousivat 27,1 prosenttia ja Kokoomuksella 16,4 prosenttia. Muilla puolueilla mediaanitulojen muutos on pienempi kuin kaikilla äänioikeutetuilla. Vasemmistoliiton ja pienten puolueiden ehdokkailla mediaanitulot jopa pienenivät edellisvaaleista.

Valittujen mediaanitulot olivat 82 566 euroa vuodessa. Se on noin 3,8-kertainen äänioikeutettujen tuloihin verrattuna ja 2,6-kertainen ehdokkaiden tuloihin verrattuna. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna valittujen mediaanitulot kasvoivat 11,4 prosenttia.

Kuvio 11. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen valtionveronalaiset mediaanitulot (euroina) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011 ¹

Kuvio 11. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen valtionveronalaiset mediaanitulot (euroina) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011 ¹
¹ Ahvenanmaa jätetty pois vähäisten havaintojen vuoksi

Taulukko 10. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen valtionveronalaiset mediaanitulot (euroina) vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2011 1)

 Vaalipiiri Äänioikeutetut  Ehdokkaat  Valitut 
KOKO MAA 21 561 32 042 82 566
Satakunta 19 950 36 997 77 768
Kymi 20 669 36 167 71 459
Häme 20 958 35 166 77 197
Vaasa 20 148 34 902 83 170
Helsinki 24 547 33 641 85 492
Uusimaa 26 270 32 635 96 786
Pohjois-Savo 19 042 32 091 80 840
Oulu 19 858 31 694 79 421
Etelä-Savo 18 547 30 564 92 902
Pirkanmaa 20 892 30 504 76 833
Keski-Suomi 19 268 30 360 83 925
Lappi 19 127 28 542 60 174
Pohjois-Karjala 17 520 26 527 107 349
Varsinais-Suomi 21 524 23 215 83 775
1) Ahvenanmaa jätetty pois vähäisten havaintojen vuoksi.

Äänioikeutettujen tulotaso on korkein Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireissä, ehdokkailla parhaat tulot ovat Satakunnan, Kymen ja Hämeen vaalipiirissä. Lähimpänä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden tulot ovat toisiaan Varsinais-Suomessa, jossa ehdokkaiden mediaanitulot olivat vain 1 700 euroa korkeammat kuin äänioikeutettujen. Suurin ero on Satakunnassa, jossa se on noin 17 000 euroa. Varsinais-Suomea, Helsinkiä, Uuttamaata, Pirkanmaata ja Lappia lukuun ottamatta ehdokkaiden mediaanitulot ovat vähintään 50 prosenttia korkeammat kuin alueen äänestäjäkunnalla. Pienituloisimmat äänestäjät ovat Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa, joissa äänestäjien mediaanitulot jäävät alle 19 000 euron. Pienituloisimmat ehdokkaat ovat Varsinais-Suomen vaalipiirissä, jossa heidän tulonsa ovat 23 000 euroa.

Suurituloisimmat kansanedustajat valittiin Pohjois-Karjalasta. Siellä valittujen mediaanitulo on 107 349 euroa, joka on yli kuusinkertainen verrattuna alueen äänioikeutettujen tuloihin ja nelinkertainen alueen ehdokkaiden tuloihin. Pienituloisimmat edustajat valittiin sen sijaan Lapin vaalipiiristä, jossa valittujen mediaanitulot olivat hieman yli 60 000 euroa.

1.9. Tuloluokat eduskuntavaaleissa 2011

Seuraavassa on verrattu ehdokkaiden jakautumista tulokvintiileihin, jotka on muodostettu äänioikeutettujen valtionveronalaisten tulojen perusteella. Tulokvintiileihin jako tarkoittaa sitä, että tuloluokat on määritelty siten, että kuhunkin tuloluokkaan tulee saman verran henkilöitä eli 20 % äänioikeutetuista. Verrokkina on tarkasteltu myös vuoden 2009 työllisiä samoissa tuloluokissa.

Äänioikeutetuista alin viidennes ansaitsi vuonna 2009 alle 9 708 euroa ja ylin viidennes yli 36 333 euroa. Työllisistä alimpaan viidennekseen kuuluu seitsemän ja ehdokkaista 16 prosenttia. Vastaavasti ylimpään tuloviidennekseen kuuluu työllisistä kolmannes ja ehdokkaista lähes 43 prosenttia. Kokoomuksen ehdokkaista ylimpään tuloluokkaan kuuluu 75 prosenttia ehdokkaista ja Keskustan ja SDP:n ehdokkaistakin lähes kaksi kolmasosaa. Eniten pienituloisia on eduskuntapuolueista RKP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaissa. Heidän pienituloisuuttaan selittänee ehdokkaiden keskimääräistä nuorempi ikärakenne sekä muita suurempi opiskelijatausta.

Pienten puolueiden tulorakenne muistuttaa selvästi enemmän äänestäjäkunnan keskimääräistä tulorakennetta kuin suurten puolueiden. Pienten puolueiden ehdokkaista jopa lähes kolmannes kuuluu alimpaan tuloluokkaan ja ylimpään tuloluokkaan vain 14 prosenttia puolueiden ehdokkaista.

Valituista lähes 90 prosenttia kuuluu ylimpään tuloviidennekseen. Ehdokkaista tähän luokkaan kuului 42,6 prosenttia ja kaikista vuoden 2009 työllisistä 32,6 prosenttia. Alimmassa viidenneksessä eli alle 9 708 euroa ansaitsevia oli vain 2,5 prosenttia valituista.

Kuvio 12. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten tulojen (euron) mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Kuvio 12. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten tulojen (euron) mukaan eduskuntavaaleissa 2011

Taulukko 11. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut valtionveronalaisten tulojen (euroa) mukaan eduskuntavaaleissa 2011

-9 707   -17 016   -25 995  -36 333 36 333+
Äänioikeutetut 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0
Työlliset 2009 7,0 9,5 20,6 30,3 32,6
Ehdokkaat 16,0 12,6 12,4 16,4 42,6
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
16,9 4,8 8,4 15,7 54,2
   Vihreä
   liitto
   VIHR
15,8 8,3 15,8 12,7 47,4
   Vasemmistoliitto
   VAS
14,0 13,6 8,5 23,7 40,3
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
11,0 11,0 15,2 18,3 44,5
   Perussuomalaiset
   PS
10,1 16,0 13,4 23,9 36,6
   Suomen
   Keskusta
   KESK
6,4 6,9 7,7 14,2 64,8
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
5,9 3,8 8,0 18,5 63,9
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
5,2 6,0 6,0 7,8 75,0
   Muut 31,6 21,9 17,5 14,9 14,2
Valitut 2,5 1,5 2,5 5,0 88,5

Lähde: Eduskuntavaalit 2011, vahvistettu tulos. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Moisio (09) 1734 3239, Jaana Asikainen (09) 1734 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 29.4.2011

Julkaisun sisällysluettelo (Eduskuntavaalit 2011)

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6252. 2011, 1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.11.2014].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/evaa/2011/evaa_2011_2011-04-29_kat_001_fi.html

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Vaalit > Eduskuntavaalit > 2011 > 1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011

Navigointi

Tilastot

Vaalit

Eduskuntavaalit


Muualla palvelussa

Linkki rss-syötteeseen

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute