1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015

Seuraavassa tarkastellaan eduskuntavaaleissa 2015 äänioikeutettuja, puolueiden ehdokkaaksi asettamia henkilöitä ja eduskuntaan valittuja eri taustatietojen mukaan. Tiedot äänioikeutetuista on saatu 4.3.2015 perustetusta äänioikeusrekisteristä ja tiedot ehdokkaista 19.3.2015 perustetusta ehdokasrekisteristä. Tiedot valituksi tulemisesta perustuvat 22.4.2015 vahvistettuun tulokseen. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Äänioikeutettujen tarkastelussa ovat mukana vain Suomessa asuvat äänioikeutetut. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokkaita eduskuntaan saaneet puolueet on esitetty kuvioissa ja taulukoissa eriteltyinä ja niistä käytetään analyysissä nimitystä ”Eduskuntapuolueet”. Muiden puolueiden ja valitsijamiesyhdistysten ehdokkaiden tiedot on summattu ryhmään ”Muut”.

Ehdokkaat ja eduskuntaan valitut eroavat ikä- ja sukupuolirakenteeltaan kaikista äänioikeutetuista. Tämä on otettava huomioon, kun ehdokkaita verrataan äänioikeutettuihin. Analyysin taulukoissa ja kuvioissa tietoja ei ole ikävakioitu. Vakiointi pienentäisi hieman eroa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä esim. verrattaessa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, perheasemaa ja sosioekonomista asemaa.

1.1. Ehdokkaat, valitut ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Naisten osuus ehdokkaista ja valituista vakiintunut noin 40 prosenttiin

Vaaleissa asetettiin 2 146 ehdokasta, mikä on 169 ehdokasta vähemmän kuin edellisissä vaaleissa, mutta kuitenkin 142 enemmän kuin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Vuoden 2011 vaaleissa lähes kaikki eduskuntapuolueet asettivat enemmän ehdokkaita kuin vuonna 2007. Nyt ainoastaan Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) ja Suomen Kristillisdemokraatit asettivat edellisvaaleja enemmän ehdokkaita. RKP kasvatti ehdokkaidensa määrää 25 prosenttia 83:sta 104:ään. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Ehdokkaiden lukumäärä puolueittain eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015

 Puolue Ehdokkaiden lukumäärät
puolueittain
Muutos edellisiin
vaaleihin (%) 
 2007  2011  2015 2011  2015
Ehdokkaat
yhteensä
2 004 2 315 2 146 15,5 -7,3
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
225 232 214 3,1 -7,8
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
230 238 216 3,5 -9,2
   Perussuomalaiset
   PS
168 238 215 41,7 -9,7
   Suomen
   Keskusta
   KESK
233 233 216 0,0 -7,3
   Vasemmistoliitto
   VAS
208 236 216 13,5 -8,5
   Vihreä
   liitto
   VIHR
202 228 208 12,9 -8,8
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
75 83 104 10,7 25,3
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
188 191 193 1,6 1,0
   Muut 475 636 564 33,9 -11,3

Ehdokkaista miehiä oli 1 301 ja naisia 845. Eduskuntapuolueista suhteellisesti vähiten naisehdokkaita asetti vuoden 2015 vaaleihin Perussuomalaiset (35,3 %) ja Suomen Keskusta (39,8 %). Eduskuntapuolueista Perussuomalaiset oli ainoa puolue, joka jäi naisten osuudessa alle keskiarvon (39,4 %). Eniten naisehdokkaita oli Vihreällä liitolla (56,3 %) ja Suomen Sosialidemokraattisella Puolueella (47,2 %). Vain Vihreällä liitolla oli enemmän nais- kuin miesehdokkaita. Äänioikeutetuista naisia on enemmistö eli 51,5 prosenttia. (Kuvio 1, taulukko 2)

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 1. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Naisten osuus ehdokkaista on pysytellyt samalla tasolla koko 2000-luvun eli niukasti alle 40 prosentissa. Perussuomalaiset ovat lisänneet naisehdokkaidensa osuutta vuodesta 2003 kymmenellä prosenttiyksiköllä. Siitä huolimatta naisten osuus Perussuomalaisten ehdokkaista oli eduskuntapuolueista alhaisin. Viime vaaleihin verrattuna naisten osuutta ehdokkaissa kasvattivat Perussuomalaisten lisäksi Kokoomus, SDP, Vihreät ja Kristillisdemokraatit.

Eduskuntaan valittiin 117 miestä ja 83 naista. Naisten osuus valituista on 41,5 prosenttia, mikä on pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten osuus ehdokkaista. Naisten osuus valituista nousi 2007 vaaleissa yli 40 prosentin ja on vakiintunut tälle tasolle siitä lähtien. Vuoden 2011 vaaleihin verrattuna naisia valittiin eduskuntaan kuitenkin prosenttiyksikön verran vähemmän.

Suhteellisesti eniten naisia valittiin Kristillisdemokraateista, SDP:stä ja Vasemmistoliitosta. Kaikista näistä yli puolet eduskuntaan valituista oli naisia. Pienimmät naisten osuudet valituista olivat Keskustassa (28,6 %), Perussuomalaisissa (31,6 %) ja RKP:ssä (33,3 %).

Vasemmistoliitto ja SDP ovat nousseet naisten puolueiksi. Vasemmistoliiton valituista oli naisia vuoden 2003 vaaleissa 26 prosenttia ja vuoden 2007 vaaleissa vain 17 prosenttia. Selvä harppaus tapahtui vuoden 2011 vaaleissa, jolloin naisten osuus puolueen valituista oli jo yli 40 prosenttia ja nyt 2015 lähes 60 prosenttia. Samansuuntainen trendi on ollut myös SDP:n valituiksi tulleilla. Päinvastainen ilmiö on tapahtunut Vihreän liiton kohdalla. Kun 2003 vaaleissa lähes 80 prosenttia Vihreän liiton valituista oli naisia, niin nyt naisten osuus on pudonnut alle 50 prosentin. Pienissä puolueissa, kuten RKP ja Kristillisdemokraatit, satunnaisuus voi heilauttaa sukupuoliosuuksia huomattavastakin.

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista sekä ehdokkaista ja valituista (puolueittain) eduskuntavaaleissa 2003, 2007, 2011 ja 2015, %

 Puolue 2003   2007   2011   2015  
Äänioikeutetut 51,7 51,6 51,6 51,5
Ehdokkaat 39,8 39,9 39,0 39,4
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
49,1 44,0 44,8 46,3
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
48,0 49,1 43,3 47,2
   Perussuomalaiset
   PS
24,6 25,0 33,2 35,3
   Suomen
   Keskusta
   KESK
41,5 43,8 41,2 39,8
   Vasemmistoliitto
   VAS
44,6 45,7 43,6 43,1
   Vihreä
   liitto
   VIHR
52,2 52,5 51,8 56,3
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
41,6 45,3 44,6 44,2
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
40,9 39,4 42,9 45,6
   Muut 28,1 28,2 28,5 24,5
Valitut 37,5 42,0 42,5 41,5
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
37,5 40, 34,1 43,2
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
45,3 55,6 64,3 61,8
   Perussuomalaiset
   PS
0,0 20,0 28,2 31,6
   Suomen
   Keskusta
   KESK
23,6 29,4 34,3 28,6
   Vasemmistoliitto
   VAS
26,3 17,6 42,9 58,3
   Vihreä
   liitto
   VIHR
78,6 66,7 50,0 46,7
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
50,0 55,6 55,6 33,3
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
42,9 57,1 50,0 60,0

Naisia vähiten ehdokkaina Vaasan ja Lapin vaalipiireissä

Vuoden 2015 vaaleissa naisia oli vähiten ehdokkaina Lapin ja Vaasan vaalipiireissä, eli noin 36 prosenttia. Vaasan vaalipiirissä naisehdokkaiden osuus oli samalla tasolla myös vuosien 2007 ja 2011 vaaleissa. Lapin vaalipiirissä naisehdokkaiden osuus kasvoi vuoden 2011 vaaleihin verrattuna parilla prosenttiyksiköllä, mutta oli kuitenkin vuoden 2007 vaaleihin verrattuna kolme prosenttiyksikköä pienempi. (Kuvio 2, taulukko 3)

Eniten naisehdokkaita oli Manner-Suomen vaalipiireistä Hämeen vaalipiirissä (42,5 %). Myös Helsingin, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen ja Oulun vaalipiireissä naisten osuus ehdokkaista ylsi yli 40 prosentin. Ahvenanmaan vaalipiirin seitsemästä ehdokkaasta oli naisia neljä eli 57 prosenttia.

Lähes kaikissa vaalipiireissä naisia on enemmistö äänioikeutetuista. Suurin enemmistö on Helsingin vaalipiirissä, jonka äänioikeutetuista 54,3 prosenttia on naisia. Oulun ja Lapin vaalipiireissä äänioikeutettuja naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon.

Naisten aliedustus ehdokkaissa oli suurinta Vaasan, Lapin ja Pirkanmaan vaalipiireissä, joissa naisia oli ehdokkaina yli 14 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heidän osuutensa on äänioikeutetuista. Hämeen, Keski-Suomen ja Oulun vaalipiireissä tämä ero oli pienin, eli alle 10 prosenttiyksikköä.


Naisia suhteellisesti eniten eduskuntaan Lapin ja Varsinais-Suomen vaalipiireistä

Naisia valittiin miehiä enemmän Lapin ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä. Satakunnan, Savo-Karjalan ja Oulun vaalipiireissä naisia ja miehiä valittiin saman verran. Suhteellisesti vähiten naisia valittiin eduskuntaan Keski-Suomen ja Vaasan vaalipiireistä, naisten osuus valituista on vain noin 30 prosenttia. On kuitenkin otettava huomioon, että pienissä vaalipiireissä satunnaisuus voi heilauttaa sukupuoliosuuksia huomattavastakin.

Kuvio 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 2. Naisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista ja valituista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2015, %
Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri on jätetty pois vähäisen ehdokasmäärän vuoksi

Taulukko 3. Naisten osuus ehdokkaista ja valituista vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015, % 1)

Vaalipiiri Naisten osuus
ehdokkaista (%)  
Naisten osuus valituista (% )  
2007   2011   2015   2007   2011   2015  
Koko maa 39,9 39,0 39,4 42,0 42,5 41,5
  Helsinki 40,8 40,8 41,3 61,9 42,9 36,4
  Uusimaa 42,6 40,9 39,6 50,0 48,6 34,3
  Varsinais-Suomi 39,6 40,3 41,0 41,2 47,1 52,9
  Satakunta 37,4 40,2 38,1 22,2 33,3 50,0
  Häme 39,0 38,6 42,5 42,9 42,9 42,9
  Pirkanmaa 44,1 36,7 37,4 27,8 44,4 42,1
  Kaakkois-Suomi 37,1 36,3 38,9 44,4 38,9 41,2
  Savo-Karjala 41,0 40,7 38,1 25,0 33,3 50,0
  Vaasa 36,1 36,1 35,9 41,2 35,3 31,3
  Keski-Suomi 37,9 41,8 40,9 50,0 60,0 30,0
  Oulu 37,2 38,5 40,6 38,9 33,3 50,0
  Lappi 38,6 33,3 35,6 28,6 42,9 57,1
1) Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri on jätetty pois taulukosta vähäisen ehdokasmäärän vuoksi

Kolmannes ehdokkaista ehdolla myös vuonna 2011

Vuoden 2015 eduskuntavaalien ehdokkaista reilu kolmannes oli ehdokkaana myös vuoden 2011 vaaleissa ja noin 15 prosenttia on ollut ehdokkaana sekä vuoden 2011 että 2007 vaaleissa. Eduskuntapuolueista eniten samoja ehdokkaita viime vaaleihin verrattuna oli SDP:llä (45,8 %) ja Perussuomalaisilla (42,8 %). Vähiten samoja ehdokkaita oli RKP:llä (26,9 %) ja Kristillisdemokraateilla (29,0 %). RKP ja Kristillisdemokraatit olivat ainoat puolueet, jotka kasvattivat ehdokasmääräänsä edellisvaaleista, RKP jopa neljänneksellä. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Samojen ehdokkaiden (puolueittain) osuus eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015, % puolueen ehdokkaista

Kuvio 3. Samojen ehdokkaiden (puolueittain) osuus eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015, % puolueen ehdokkaista

Eduskuntaan valituista kolmannes valittu myös kaksissa edellisissä vaaleissa

Eduskuntaan valituksi tulleista 61,5 prosenttia valittiin myös edelliseen eduskuntaan vuonna 2011. Suhteellisesti eniten samoja valittuja oli vaalien häviäjällä SDP:Llä (70,6 %). Suhteellisesti vähiten valittiin samoja edustajia Vihreästä liitosta, joka puolestaan kuului vaalien voittajiin. Kolmannes uuden eduskunnan kansanedustajista on valittu eduskuntaan myös kaksissa edellisissä vaaleissa. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Samojen valittujen kansanedustajain (puolueittain) osuus eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015, % puolueen valituista kansanedustajista

Kuvio 4. Samojen valittujen kansanedustajain (puolueittain) osuus eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015, % puolueen valituista kansanedustajista

1.2. Ikärakenne

Ehdokkaat keskimäärin 4,5 vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut

Miesehdokkaiden keski-ikä oli 46,1 ja naisten 45,2 vuotta. Naisehdokkaat olivat keskimäärin noin kuusi vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut, miesehdokkaat vajaat kolme vuotta nuorempia. Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä eduskuntavaaleista noussut vajaalla vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä oli nyt 48,9 ja naisten 51,5 vuotta.

Ehdokkaiden ikärakenne on erilainen äänioikeutettuihin verrattuna (kuviot 5 ja 6). Kummankaan ryhmän ikäpyramidi ei ole enää nimensä mukaisesti pyramidi. Äänioikeutettujen pyramidi on tasapaksu aina 70-vuotiaisiin saakka, jonka jälkeen ikäluokat pienenevät voimakkaasti. Ehdokkaiden pyramidissa näkyy kaikissa ikäluokissa miesten enemmyys sekä nuorimpien että vanhimpien ikäluokkien puuttuminen. Miesehdokkaita on eniten 30–34-vuotiaissa ja 50–54-vuotiaissa. Naisehdokkailla painopiste sen sijaan on ikäluokissa 35–39-vuotiaat ja 45–54-vuotiaat.

Kuvio 5. Äänioikeutettujen ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, % kaikista äänioikeutetuista

Kuvio 5. Äänioikeutettujen ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, % kaikista äänioikeutetuista

Kuvio 6. Ehdokkaiden ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, % kaikista ehdokkaista

Kuvio 6. Ehdokkaiden ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, % kaikista ehdokkaista

Naiset enemmistönä alle 50-vuotiaista kansanedustajista

Eduskuntaan valitut miehet ovat selvästi eduskuntaan valittuja naisia vanhempia. Valittujen miesten keski-ikä on 49,1 vuotta ja naisten 44,1 vuotta. Eniten miehiä on 50–54-vuotta (11,0 % kaikista valituista) ja naisia 35–39-vuotta (8 % kaikista valituista). Ikähaitarin yläpäästä, 60 vuotta täyttäneistä, vain 17,2 prosenttia on naisia. Alle 50-vuotiaissa puolestaan on niukka naisenemmistö: 50,5 prosenttia alle 50-vuotiaista on naisia.

Nyt eduskuntaan valittiin huomattavasti enemmän alle 35-vuotiaita kuin kaksissa edellisissä vaaleissa. Eduskuntaaan valituista 17 prosenttia on alle 35-vuotiaita, kun kaksissa edellisissä vaaleissa nuorten osuus on ollut 12–13 prosenttia.

Keskimääräistä vanhempia ovat Kristillisdemokraattien ja Keskustan valituiksi tulleet kansanedustajat. Valittujen Kristillisdemokraattien keski-ikä on 52,6 vuotta ja Keskustan 51,0 vuotta. (Taulukko 4, kuvio 6 ja 7)

Kuvio 7. Eduskuntaan valittujen ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, % kaikista valituista

Kuvio 7. Eduskuntaan valittujen ikäjakauma sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, % kaikista valituista

Kristillisdemokraattien ehdokkaat vanhimpia

Eduskuntapuolueista vanhimmat ehdokkaat olivat Kristillisdemokraateilla: sen ehdokkaiden keski-ikä oli 49,7 vuotta ja 65 vuotta täyttäneitä ehdokkaista oli 12,2 prosenttia. Nuorimpia puolestaan olivat Vihreiden ehdokkaat. Vihreän liiton ehdokkaista noin kolmannes oli alle 35-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä oli 40,6 vuotta. Kaikista ehdokkaista noin neljännes oli alle 35-vuotiaita ja noin kymmenen prosenttia 65 vuotta täyttäneitä. (kuvio 8, taulukko 4)

Kuvio 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut ikäluokittain eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut ikäluokittain eduskuntavaaleissa 2015, %

Taulukko 4. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen (puolueittain) keski-ikä sukupuolen mukaan eduskuntavaaleissa 2015

Puolue  Yhteensä   MIehet   Naiset  
Äänioikeutetut 50,3 48,9 51,5
Ehdokkaat 45,8 46,1 45,2
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
45,5 46,5 44,3
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
44,6 45,6 43,5
   Perussuomalaiset
   PS
47,3 48,6 44,9
   Suomen
   Keskusta
   KESK
47,1 48,1 45,5
   Vasemmistoliitto
   VAS
43,3 43,6 42,8
   Vihreä
   liitto
   VIHR
40,6 40,8 40,4
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
44,5 45,4 43,3
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
49,7 50,4 48,9
   Muut 47,0 45,7 51,0
Valitut 47,2 49,1 44,4
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
47,1 51,3 41,4
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
46,6 50,5 44,2
   Perussuomalaiset
   PS
46,2 45,3 48,3
   Suomen
   Keskusta
   KESK
51,0 53,3 45,4
   Vasemmistoliitto
   VAS
43,7 52,6 37,3
   Vihreä
   liitto
   VIHR
41,7 38,6 45,1
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
45,4 43,2 ..
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
52,6 .. ..
   Muut .. .. ..

1.3. Ulkomaalaistausta

Vieraskielisiä ehdokkaita eniten Ruotsalaisella kansanpuolueella

Vieraskielisiä oli ehdokkaista suhteellisesti hieman enemmän kuin äänioikeutetuista. Ehdokkaista vieraskielisiä oli 2,2 prosenttia, kun äänioikeutetuista vieraita kieliä äidinkielenään puhuu 1,7 prosenttia (taulukko 5). Vuoden 2011 eduskuntavaaleista vieraskielisten ehdokkaiden osuus pieneni jonkin verran, vaikka vieraskielisten äänioikeutettujen osuus on kasvanut. Vieraskielisistä ehdokkaista yli puolet oli ehdokkaana Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä.

Myös ruotsinkielisiä oli ehdokkaista hieman enemmän kuin äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista ruotsia puhuu äidinkielenään 5,3 prosenttia ja ehdokkaista 6,6 prosenttia. Manner-Suomessa ruotsinkieliset ehdokkaat keskittyivät Vaasan, Uudenmaan ja Helsingin vaalipiireihin.

Eniten vieraskielisiä ehdokkaita oli RKP:llä, lähes viisi prosenttia, ja SDP:llä 3,2 prosenttia (kuvio 9). Vähiten vieraskielisiä oli ehdokkaina puolestaan Perussuomalaisilla ja Kokoomuksella eli alle prosentti kaikista ehdokkaista.

Valituista 1,5 prosenttia on vieraskielisiä ja 8,0 prosenttia ruotsinkielisiä (taulukko 5). Vieraskielisten osuus valituista on hieman pienempi kuin heidän osuutensa äänioikeutetuista. Ruotsinkielisiä puolestaan valittiin eduskuntaan hieman heidän väestöosuuttaan enemmän.

Taulukko 5. Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut sukupuolen ja kielen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Yhteensä   Miehet  Naiset
Äänioikeutetut  100,0 100,0 100,0
  Suomi, saame   92,9 92,9 92,9
  Ruotsi  5,3 5,5 5,2
  Muu kieli  1,7 1,6 1,9
Ehdokkaat 100,0 100,0 100,0
  Suomi, saame   91,3 91,4 91,1
  Ruotsi  6,6 6,4 6,9
  Muu kieli  2,2 2,2 2,0
Valitut 100,0 100,0 100,0
  Suomi, saame   90,5 90,6 90,4
  Ruotsi  8,0 8,5 7,2
  Muu kieli  1,5 0,9 2,4

Kuvio 9. Vieraskielisten osuudet äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) sekä valituista eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 9. Vieraskielisten osuudet äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) sekä valituista eduskuntavaaleissa 2015, %

Syntyperältään ulkomaalaisia 2,5 prosenttia ehdokkaista

Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Syntyperältään ulkomaalaisiksi on määritelty henkilöt, joiden molemmat (tai ainoa) vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa syntyperältään ulkomaalaisia oli ehdokkaista 2,5 prosenttia ja äänioikeutetuista vajaat kaksi prosenttia. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus kasvoi jonkin verran niin ehdokkaiden kuin äänioikeutettujen joukossa. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus kaikista Suomessa asuvista on kuitenkin suurempi, sillä eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ja ehdokaskelpoisia ovat vain Suomen kansalaiset. Vuonna 2007 Suomessa asuvasta väestöstä oli syntyperältään ulkomaalaisia 3,5 prosenttia ja vuoden 2014 lopussa 5,5 prosenttia. (Kuvio 10)

Kuvio 10. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015, %

Kuvio 10. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista eduskuntavaaleissa 2007, 2011 ja 2015, %
Suomessa asuvan väestön osalta viimeisin tieto vuoden 2014 lopusta

Eduskuntapuolueista eniten syntyperältään ulkomaalaisia ehdokkaita oli RKP:llä (3,8 %), SDP:llä (3,2 %) ja Vasemmistoliitolla (2,8 %). Eduskunnan ulkopuolisista puolueista Suomen Kommunistisen puolueen ehdokkaista noin kuusi prosenttia ja Itsenäisyyspuolueen ehdokkaista hieman yli kolme prosenttia oli syntyperältään ulkomaalaisia. Eduskuntapuolueista vähiten syntyperältään ulkomaalaisia oli Perussuomalaisilla eli vajaa prosentti asetetuista ehdokkaista. (Kuvio 11)

Valituista syntyperältään ulkomaalaisia on yksi prosentti.

Kuvio 11. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista (puolueittain) ja valituista eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 11. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista (puolueittain) ja valituista eduskuntavaaleissa 2015, %

1.4. Koulutustaso

Eduskuntaan pyrki yhä koulutetumpaa väkeä

Eduskuntaan pyrki korkeasti koulutettua väkeä. Korkeakouluasteen tutkinto oli lähes puolella ehdokkaista, mutta äänioikeutetuista vain noin 20 prosentilla. Kaikista ehdokkaista vain 9,1 prosenttia on jäänyt pelkän perusasteen koulutuksen varaan, mutta äänioikeutetuista pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneita on 27,2 prosenttia. (Kuvio 12, taulukko 6)

Ehdokkaiden koulutustaso on noussut vaali vaalilta. Vuoden 2007 vaaleissa vain perusasteen varassa olevia ehdokkaita oli noin 14 prosenttia, vuoden 2015 vaaleissa vajaat kymmenen prosenttia. Vastaavasti korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista on noussut vuoden 2007 vaaleista kymmenisen prosenttiyksikköä, 39,4 prosentista 48,7 prosenttiin.

Korkeimmin koulutettuja olivat Kokoomuksen ehdokkaat, joista 55 prosentilla oli ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijakoulutusasteen tasoinen tutkinto. Vähiten tämän tason tutkinnon suorittaneita ehdokkaita oli Vasemmistoliitossa (22,2 %) ja Perussuomalaisissa (23,7 %).


Eduskuntaan valituista 70 prosentilla korkeakouluasteen tutkinto

Kansanedustajiksi valitaan korkeasti koulutettuja henkilöitä. Valituista lähes 70 prosentilla on suoritettuna korkeakouluasteen tutkinto, kun kaikista ehdokkaista korkeakouluasteen tutkinto on noin puolella ja äänioikeutetuista noin 20 prosentilla. Pelkän perusasteen tutkinnon varassa olevia kansanedustajia on enää vain 3,5 prosenttia valituista. Ehdokkaina pelkästään perusasteen koulutuksen suorittaneita oli 9,1 prosenttia ja kaikissa äänioikeutetuissa noin 27,2 prosenttia.

Naiset ovat nykyisin koulutetumpia kuin miehet, etenkin nuoremmissa ikäluokissa. Sama pätee nyt myös uuteen eduskuntaan. Naiskansanedustajista korkeakouluasteen tutkinnon on suorittanut noin 76 prosenttia ja mieskansanedustajista 63 prosenttia.

Kuvio 12. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 12. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Taulukko 6. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

 Puolue Yhteensä   Vain
perus-
aste  
Keski-
aste  
Alin
korkea-
aste 
Alempi
korkea-
koulu-
aste 
Ylempi
korkea-
koulu-
aste,
tutkija-
koulutus
Äänioikeutetut 100,0 27,2 42,2 10,7 10,3 9,6
Ehdokkaat 100,0 9,1 33,3 8,6 16,6 32,4
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
100,0 5,1 14,0 13,1 12,6 55,1
   Vihreä
   liitto
   VIHR
100,0 1,4 21,7 1,9 23,2 51,7
   Suomen
   Keskusta
   KESK
100,0 2,8 22,0 12,1 15,0 48,1
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
100,0 7,8 27,6 9,4 14,1 41,1
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
100,0 7,7 29,8 3,8 18,3 40,4
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
100,0 6,0 33,3 8,8 19,9 31,9
   Perussuomalaiset
   PS
100,0 5,6 36,7 15,3 18,9 23,7
   Vasemmistoliitto
   VAS
100,0 8,3 39,8 5,6 24,1 22,2
   Muut 100,0 19,5 48,2 7,2 11,8 13,3
Valitut 100,0 3,0 19,6 9,5 17,1 50,8
   Miehet 100,0 5,2 22,4 10,3 18,1 44,0
   Naiset 100,0 0,0 15,7 8,4 15,7 60,2

1.5. Työmarkkina-asema

Suurin osa ehdokkaista ja valituista työelämässä

Suurin ero ehdokkaiden pääasiallisessa toiminnassa äänioikeutettuihin verrattuna on työllisten ja eläkeläisten osuuksissa. Viimeisin tilastotieto on vuoden 2013 lopusta. Kaikista äänioikeutetuista oli tuolloin työllisiä hieman yli puolet, kun taas ehdokkaista työllisiä oli yli 70 prosenttia. Eläkeläisiä äänioikeutetuissa on puolestaan huomattavasti enemmän kuin ehdokkaissa, eli noin 30 prosenttia. Ehdokkaista eläkeläisiä oli joka kymmenes. Ero johtuu suurimmaksi osaksi ikärakenteesta. Ehdokkaista 65 vuotta täyttäneitä oli alle 10 prosenttia, kun vastaavasti äänioikeutetuista 26 prosenttia on jo täyttänyt 65 vuotta. Jos vertaa ehdokkaita alle 65-vuotiaisiin äänioikeutettuihin, niin ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä pienenee.

Keskustan ja SDP:n ehdokkaista lähes 90 prosenttia oli työssä olevia. Myös Kokoomuksen, Vihreiden ja Perussuomalaisten ehdokkaista yli 80 prosenttia oli työllisiä. Eduskuntapuolueista pienin työllisten osuus ehdokkaista oli Vasemmistoliitolla (73,1 %). Eläkeläisten osuus oli huomattavan suuri eduskuntapuolueiden ulkopuolisissa ehdokkaissa. Eduskuntapuolueista eläkeläisehdokkaita oli eniten Kristillisdemokraateilla ja RKP:llä. (Kuvio 13, taulukko 7)

Opiskelijoita ja työttömiä oli sekä äänioikeutetuissa että ehdokkaissa suunnilleen saman verran. Opiskelijoita oli eniten ehdokkaana Vasemmistoliitolla ja Vihreillä, ja työttömiä puolestaan Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisilla.

Eduskuntaan valituista lähes kaikki eli 93,5 prosenttia oli työllisiä vuoden 2012 lopussa. Valituista eläkkeellä oli 3,5 prosenttia ja opiskelemassa 2,5 prosenttia.

Kuvio 13. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 13. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Taulukko 7. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Puolue  Yhteensä  Työlliset   Työttömät   Opiskelijat  Eläkeläiset  Muut  
Äänioikeutetut 100,0 52,4 7,1 7,0 29,9 3,7
Äänioikeutetut,
18–64-v.
100,0 69,9 9,6 9,5 6,5 4,5
Ehdokkaat 100,0 72,2 7,7 7,3 10,0 2,9
   Suomen
   Keskusta
   KESK
100,0 89,7 1,4 4,7 3,7 0,5
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
100,0 88,4 3,2 3,7 3,7 0,9
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
100,0 84,6 1,9 5,1 7,0 1,4
   Vihreä
   liitto
   VIHR
100,0 80,2 4,8 11,1 1,0 2,9
   Perussuomalaiset
   PS
100,0 79,5 9,8 2,8 6,0 1,9
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
100,0 77,1 4,7 4,2 10,4 3,6
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
100,0 74,0 4,8 8,7 8,7 3,8
   Vasemmistoliitto
   VAS
100,0 73,1 10,2 11,6 4,2 0,9
   Muut 100,0 46,2 14,9 9,9 23,1 5,9
Valitut 100,0 93,5 0,0 2,5 3,5 0,5

Korkein työllisyysaste Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkailla

Työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta tietyn ikäisestä väestöstä, useimmiten käytetään ikäluokkaa 15–64-vuotiaat. Tässä työllisyysaste on laskettu 18–64-vuotiaista. Äänioikeutettujen työllisyysaste on 69,6 prosenttia (kuvio 14). Ehdokkaiden työllisyys oli selvästi korkeammalla tasolla. Kaikkien ehdokkaiden työllisyysaste oli 77,1 prosenttia. Korkein työllisyysaste oli Keskustan, SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkailla: heidän työllisyysasteensa oli noin 90 prosenttia. Eduskuntapuolueista alhaisin työllisyysaste oli Vasemmistoliiton ehdokkailla, 74,4 prosenttia.

Naisten työllisyys on yleensä korkeammalla tasolla. Äänioikeutettujen naisten työllisyysaste on 3,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesten ja naisehdokkaiden 4,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin miesehdokkaiden. Puolueiden välillä on kuitenkin eroja. Naisten työllisyysaste oli miesten työllisyysastetta korkeampi Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Keskustan ehdokkailla. Kokoomuksen naisehdokkaiden työllisyysaste oli kaikkein korkein, lähes 96 prosenttia.

Kuvio 14. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) työllisyysaste eduskuntavaaleissa 2015, työllisten osuus 18–64-vuotiaista (%)

Kuvio 14. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) työllisyysaste eduskuntavaaleissa 2015, työllisten osuus 18–64-vuotiaista (%)

Työllisistä ehdokkaista suuri osa toimihenkilöitä

Työllisistä ehdokkaista noin 70 prosenttia oli toimihenkilöitä. Äänioikeutetuista työllisistä tähän ryhmään kuuluu noin 58 prosenttia. Eniten toimihenkilöitä oli Kristillisdemokraattien ja RKP:n ehdokkaissa (noin 80 prosenttia). Kaikilla eduskuntapuolueilla toimihenkilöiden osuus ehdokkaista oli suurempi kuin äänioikeutetuista. Eduskunnan ulkopuolisten puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaina oli sen sijaan selkeästi vähemmän toimihenkilöitä. (Kuvio 13)

Äänioikeutetuista yrittäjiä on joka kymmenes, ehdokkaista hieman useampi (13 %). Eniten yrittäjätaustaisia ehdokkaita oli Kokoomuksella, Keskustalla ja Perussuomalaisilla. Sosioekonomiselta asemaltaan työntekijöitä on äänioikeutetuista 29 prosenttia. Ehdokkaista huomattavasti pienempi osuus kuuluu tähän joukkoon (12,9 %). Eniten työntekijöitä oli Vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaissa. Eduskuntapuolueiden ulkopuolisissa ehdokkaissa työntekijöiden osuus oli hyvin lähellä äänioikeutettuja.

Valituista lähes 90 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Yrittäjätaustaisia on viisi prosenttia ja työntekijäammateissa toimivia 0,6 prosenttia. Myöskin uusista valituista on ylempiä toimihenkilöitä enemmistö eli yli kaksi kolmasosaa. (Kuvio 15)

Kuvio 15. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 15. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sosioekonomisen aseman mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Valtio työllisti ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja

Työelämässä olevista ehdokkaista 45 prosenttia oli töissä julkisella sektorilla. Kuntasektorilla työskenteli suurin piirtein yhtä paljon sekä äänioikeutetuista kuin ehdokkaistakin, sen sijaan valtiosektori työllisti kansanedustajaehdokkaita huomattavasti enemmän kuin äänioikeutettuja. Kun kaikista äänioikeutetuista noin kuusi prosenttia on töissä valtiosektorilla, niin ehdokkaista heidän osuutensa oli lähes viidennes. Tätä selittää paljolti se, että ehdokkaissa oli 159 istuvaa kansanedustajaa, joiden työnantajasektori oli valtio. Jos tarkastellaan vain ehdokkaita, jotka eivät olleet istuvia kansanedustajia, niin silloinkin valtiosektorin palkansaajien osuus korostuu ehdokkaiden taustoissa: uusista ehdokkaista 10,6 prosenttia oli töissä valtiosektorilla. (Kuvio 16)

Puolueittain ehdokkaiden työantajasektori vaihtelee erittäin paljon. Valtiosektorilla työskenteleviä ehdokkaita oli eniten Perussuomalaisilla (32,2 %) ja vähiten Kristillisdemokraateilla (9,2 %). Kuntasektorilla työskenteli eniten Vihreiden ehdokkaista (36,3 %) ja yksityisellä sektorilla Vasemmistoliiton ehdokkaista (52,1 %). Yrittäjiä puolestaan oli eniten Kokoomuksen (19,8 %) ja Keskustan (18,3 %) ehdokkaissa.


Uusista valituista yli puolet yksityisen sektorin edustajia

Eduskuntaan valituista enemmistö eli yli 70 prosenttia on töissä valtiosektorilla, mitä selittää istuvien kansanedustajien uudelleenvalinta. Sen sijaan uusista kansanedustajista suurin osa on yksityisen sektorin palkansaajia (46,6 prosenttia) tai yrittäjiä (15,5 prosenttia). Uusista kansanedustajista valtiosektorin palkansaajia on 19,0 prosenttia ja kuntasektorin palkansaajia 17,7 prosenttia.

Kuvio 16. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 16. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

1.6. Perheasema

Yksinasuvia äänioikeutetuista neljännes, ehdokkaista viidennes

Ehdokkaat poikkesivat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: perheen vanhempia oli huomattavasti enemmän ja lapsettomassa parisuhteessa eläviä huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Tätä selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ikärakenne oli nuorempi kuin äänioikeutettujen. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista oli sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona.

Kaikista äänioikeutetuista lähes neljännes on perheasemaltaan vanhempia kahden puolison perheessä. Yksinhuoltajia on neljä prosenttia kaikista äänioikeutetusta. Lapsettomia, parisuhteessa eläviä on noin 33 prosenttia, perheettömiä yksinasuvia vajaat 25 prosenttia ja kotona vanhempiensa kanssa asuvia aikuisia lapsia noin kahdeksan prosenttia äänioikeutetuista. Loput noin viisi prosenttia ovat perheettömiä, jotka asuvat yhdessä joidenkin muiden kanssa, ovat asunnottomia tai laitosväestöä.

Eniten perheasemaltaan vanhempana kahden puolison perheessä oli Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaista. Molempien puolueiden ehdokkaista noin puolet kuului tähän ryhmään. Vähiten avio-/avoperheen vanhempia oli Vasemmistoliiton ehdokkaissa. Yksinhuoltajia kaikista ehdokkaista oli 5,6 prosenttia. Eniten heitä oli SDP:n ja Vihreiden ehdokkaissa, jonkin verran yli seitsemän prosenttia. (Kuvio 17, taulukko 8)

Kotona vanhempiensa kanssa asuvia aikuisia lapsia oli puolestaan eniten RKP:n (13,5 %) ja Keskustan (8,4 %) ehdokkaina. Perheettömiä yksinasuvia oli ehdokkaissa eniten Vasemmistoliitolla ja Perussuomalaisissa, eli noin viidennes.

Kaikista äänioikeutetuista 44 prosenttia on avioliitossa eläviä ja 15 prosenttia asuu avoliitossa. Ehdokkaista noin puolet oli avioliitossa ja avoliitossa 14 prosenttia. Kristillisdemokraattien ehdokkaat poikkeavat äänestäjistä eniten, sillä 75 prosenttia heistä oli avioliitossa. Vähiten avioliitossa eläviä ehdokkaita oli Vihreissä (46,2 %) ja Vasemmistoliitossa (49,1 %). Avoliitossa eläviä puolestaan oli eniten Vihreiden ja SDP:n ehdokkaissa.


Valituista yli puolet perheasemaltaan vanhempia

Valituista yli puolet on perheasemaltaan vanhempia eli asuu yhdessä lastensa kanssa samassa perheessä. Valituista naisista yhden tai kahden huoltajan perheessä lastensa kanssa asuu jopa 60 prosenttia, valituista miehistä sen sijaan noin 45 prosenttia. Parisuhteessa ilman kotona asuvia lapsia on valituissa miehissä enemmän kuin naisissa. Valituista miehistä 30,2 prosenttia kuuluu tähän ryhmään ja naisista vastaavasti 21,7 prosenttia. (Kuvio 17, taulukko 8)

Kuvio 17. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 17. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Taulukko 8. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perheaseman mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Puolue  Yhteensä  Avio/avo-
perheen
vanhempi  
Yksin-
huoltaja  
Lapseton
pari 
Yksin
asuva 
Kotona
asuva
lapsi
Muu
Äänioikeutetut 100,0 25,1 4,0 33,5 24,4 7,8 5,2
Ehdokkaat 100,0 39,2 5,6 24,2 20,5 5,2 5,1
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
100,0 51,4 6,1 20,1 12,6 6,1 3,7
   Suomen
   Keskusta
   KESK
100,0 50,0 6,5 17,8 15,4 8,4 1,9
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
100,0 46,3 7,4 25,0 16,2 4,2 0,9
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
100,0 45,3 3,1 32,8 10,9 3,1 4,7
   Vihreä
   liitto
   VIHR
100,0 44,0 7,2 23,7 14,5 4,3 6,7
   Perussuomalaiset
   PS
100,0 42,8 6,5 24,7 19,5 2,8 3,7
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
100,0 42,3 5,8 19,2 14,4 13,5 4,8
   Vasemmistoliitto
   VAS
100,0 40,3 5,1 25,0 20,4 3,2 6,0
   Muut 100,0 21,3 4,4 25,7 33,9 5,1 9,6
Valitut 100,0 46,2 5,0 26,6 17,6 3,5 1,0
Miehet 100,0 42,2 2,6 30,2 18,1 5,2 1,7
 Naiset 100,0 51,8 8,4 21,7 16,9 1,2 0,0

1.7. Lasten määrä

Lapsia eniten Kristillisdemokraattien ehdokkailla

Vaikka suuri osa äänioikeutetuista ja moni ehdokaskaan ei tällä hetkellä elä lapsiperheen arkea, se ei tarkoita sitä, ettei heillä olisi siitä kokemusta. Äänioikeutetuista vajaalla 35 prosentilla ei ole koskaan ollut tai ei vielä ole omia lapsia, ehdokkaista taas kokonaan lapsettomia oli noin 30 prosenttia. Lapsettomia ehdokkaita oli vähiten Kristillisdemokraateilla, vain noin 20 prosenttia. (Kuvio 18)

Kuvio 18. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Kuvio 18. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut lasten lukumäärän mukaan eduskuntavaaleissa 2015, %

Keskimäärin naisehdokkailla oli 1,8 lasta ja miesehdokkailla 1,7 lasta (Kuvio 19). Äänioikeutetuilla naisilla on keskimäärin 1,6 ja miehillä 1,4 lasta. Näissä luvuissa on mukana henkilön kaikki biologiset ja adoptoidut lapset riippumatta heidän iästään tai siitä asuvatko he enää kotona.

Eduskuntaan valituista lapsettomia on noin viidennes niin miehistä kuin naisistakin. Yli kolme lasta on valituista naisista 7,2 prosentilla ja miehistä 13,8 prosentilla. Keskimäärin eduskuntaan valituilla naisilla on 1,8 ja miehillä 2,1 lasta.

Kuvio 19. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut lasten lukumäärän (lapsia keskimäärin) mukaan eduskuntavaaleissa 2015

Kuvio 19. Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut lasten lukumäärän (lapsia keskimäärin) mukaan eduskuntavaaleissa 2015

1.8. Tulotaso

Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaat suurituloisimpia

Seuraavassa on tarkasteltu ehdokkaita ja äänioikeutettuja käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Tulotiedot ovat viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2013. Tulokäsitteenä käytetään käytettävissä olevia rahatuloja. Tuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 28 290 euroa, kaikkien äänioikeutettujen 20 390 euroa (kuvio 20). Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo oli keskimäärin 40 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen.

Suurin ero äänioikeutettuihin oli Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkailla, joiden käytettävissä oleva rahatulo oli yli kaksinkertainen äänioikeutettuihin verrattuna. Myös SDP:n ja RKP:n ehdokkaiden tulot olivat noin 70 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutetuilla. Eduskuntapuolueista Vasemmistoliiton ehdokkaat olivat lähimpänä äänestäjäkuntaa 26 600 euron käytettävissä olevilla rahatuloillaan.

Kaikkien eduskuntaan valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on 55 200 euroa vuodessa. Eduskuntaan valittujen keskimääräiset käytettävissä olevat rahatulot ovat huomattavasti suuremmat kuin äänioikeutetuilla tai ehdokkaaksi asettautuneilla. Äänioikeutettuihin verrattuna eduskuntaan valituilla on 2,7-kertaisesti ja ehdokkaisiin verrattuna noin kaksinkertaisesti rahaa käytettävissään. Myös uudet valitut ovat äänioikeutettuja ja ehdokkaita hyvätuloisempia noin 40 400 euron käytettävissä olevilla rahatuloillaan.

Kuvio 20. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden (puolueittain) ja valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani eduskuntavaaleissa 2015, € vuodessa

Kuvio 20. Äänioikeutettujen, ehdokkaiden (puolueittain) ja valittujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani eduskuntavaaleissa 2015, € vuodessa

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on noin 422 500 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla käytettävissä on vähintään 37 900 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 8 300 euroa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuului 30 prosenttia. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä olivat Kokoomuksen, Keskustan, RKP:n SDP:n ja Perussuomalaisten ehdokkaat. Heistä yli 40 prosenttia kuului ylimpään tulokymmenykseen, Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaista lähes 60 prosenttia. (Kuviot 21 ja 22, taulukko 9)

Kuvio 21. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat (puolueittain) eduskuntavaaleissa 2015, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Kuvio 21. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat (puolueittain) eduskuntavaaleissa 2015, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Alimpaan tulokymmenykseen kuuluu siis kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaista tähän sijoittui hieman vähemmän, noin yhdeksän prosenttia. Eduskuntapuolueiden ulkopuolisisten puolueiden ja valitsijamiesyhdistysten ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen kuului 16,6 prosenttia ja RKP:n ehdokkaista 10,7 prosenttia. SDP:n ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen kuului vähiten, eli vain 2,3 prosenttia ehdokkaista.

Kuvio 22. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat (puolueittain) ja valitut eduskuntavaaleissa 2015, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Kuvio 22. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat (puolueittain) ja valitut eduskuntavaaleissa 2015, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Taulukko 9. Ylimpään ja alimpaan tulokymmenykseen kuuluneiden ehdokkaiden osuudet sukupuolen mukaan puolueittain eduskuntavaaleissa 2015, % puolueen ehdokkaista

Puolue  Ylin tulokymmenys Alin tulokymmenys
Yhteensä  Miehet   Naiset  Yhteensä  Miehet   Naiset 
Ehdokkaat
yhteensä
30,9 30,6 31,3 8,6 9,6 7,0
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
58,9 60,0 57,6 3,3 4,3 2,0
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
42,1 40,4 44,1 2,3 2,6 2,0
   Perussuomalaiset
   PS
40,9 43,9 35,5 4,2 5,0 2,6
   Suomen
   Keskusta
   KESK
58,8 63,8 51,2 5,1 6,9 2,3
   Vasemmistoliitto  
   VAS
20,8 26,0 14,0 6,5 6,5 6,5
   Vihreä
   liitto
   VIHR
27,1 28,9 25,6 8,7 7,8 9,4
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
42,7 44,8 40,0 10,7 13,8 6,7
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
25,4 24,8 26,1 7,8 7,6 8,0
   Muut 6,3 6,6 5,1 16,6 16,3 17,5


Lähde: Eduskuntavaalit 2015, vahvistettu tulos, ehdokkaiden ja valittujen analyysi. Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 30.4.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-6252. 2015, 1. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/evaa/2015/evaa_2015_2015-04-30_kat_001_fi.html

Jaa