Julkaistu: 13.12.2017

Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2016 uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin oli aiempaa vaikeampaa, alle kolmasosa jatkoi välittömästi tutkintotavoitteista opiskelua. Kymmenessä vuodessa jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden osuus uusista ylioppilaista on kasvanut 57 prosentista 71 prosenttiin. Jatko-opiskelupaikkaa haki 75 prosenttia ylioppilaista. Lähes jokaiselle vuoden 2016 peruskoulun päättäneelle välitön jatko-opiskelupaikka löytyi, vain 2,5 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle.

Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2006–2016, %

Ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2006–2016, %

Vuoden 2016 uusista ylioppilaista yliopistokoulutuksessa jatkoi välittömästi vajaa 16 prosenttia, ammattikorkeakoulukoulutuksessa 10 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 4 prosenttia. Erityisesti naisten osuus jatko-opintojen ulkopuolelle jääneistä kasvoi edellisestä vuodesta, 4 prosenttiyksikköä. Uusista naisylioppilasta koulutuksen ulkopuolelle jäi 74 prosenttia. Miesylioppilaat sijoittuivat naisia useammin yliopisto- ja ammattikorkeakoulukoulutukseen, korkeakoulukoulutuksen aloitti miehistä 32 prosenttia ja naisista 21 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen ylioppilasvuonna aloitti miehistä 2 prosenttia ja naisista 5 prosenttia.

Uudeltamaalta ylioppilaaksi valmistuneista jäi eniten, 75 prosenttia, jatko-opintojen ulkopuolelle ja Pohjanmaalta valmistuneista vähiten, 58 prosenttia. Pohjanmaalla ylioppilastutkinnon suorittaneista yliopistokoulutukseen ja ammattikorkeakoulukoulutukseen sijoittui molempiin 20 prosenttia, eniten koko maassa. Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneiden osuus oli maan suurin, 7 prosenttia, Pohjois-Karjalan uusilla ylioppilailla. Tilasto ei sisällä tietoja ulkomaisiin koulutuksiin sijoittumisesta. Esimerkiksi Ahvenanmaalta valmistuneet jatkavat usein opintojaan Ruotsissa.

Vuoden 2016 uusista ylioppilaista 73 prosenttia haki korkeakouluihin, naisista 75 prosenttia ja miehistä 72 prosenttia. Vain yliopistokoulutukseen hakijoiden osuus kasvoi edelliseen vuoteen nähden 4 prosenttiyksikköä, nyt 41 prosenttia ylioppilaista haki vain yliopistoon. Vain ammattikorkeakoulukoulutukseen haki 18 prosenttia ja 15 prosenttia haki samanaikaisesti sekä ammattikorkeakoulu- että yliopistokoulutukseen. Kaikkiaan korkeakoulukoulutukseen hakeneiden uusien ylioppilaiden osuus oli hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin se oli 75 prosenttia. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen haki uusista ylioppilaista 2 prosenttia.

Peruskoulun 9. luokan päättäneistä lähes kaikki jatkoivat koulutuksessa

Peruskoulun 9. luokan päättäneitä oli vuonna 2016 noin 57 600. Lähes kaikki peruskoulun 9. luokan päättäneet hakivat välittömästi jatko-opintoihin, hakematta jätti vain 0,1 prosenttia. Tytöistä 63 prosenttia haki ensisijaisesti lukioon. Pojista 55 prosenttia haki ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2006–2016

Peruskoulun päättäneiden välitön sijoittuminen jatkokoulutukseen 2006–2016

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa aloittaneiden peruskoulun päättäneiden osuus kasvoi edellisestä vuodesta 95 prosenttiin. Kymmenessä vuodessa osuus on kasvanut 4 prosenttiyksikköä. Päättäneistä 53 prosenttia jatkoi lukiossa ja 42 prosenttia toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Tutkintoon johtavien koulutusten ulkopuolelle jääneet sijoittuivat valmentaviin tai valmistaviin koulutuksiin tai peruskoulun lisäopetukseen (10–luokka). Kaikkiaan 1 400 nuorta jäi koulutusten ulkopuolelle.

Alemman korkeakoulututkinnon aloittaneista joka kymmenes suorittanut korkeakoulututkinnon

Vuonna 2016 alemman korkeakoulututkinnon aloittaneista oli pohjakoulutuksena toisen asteen tutkinto 87 prosentilla; ylioppilastutkinto 79 prosentilla, toisen asteen ammatillinen tutkinto 2 prosentilla ja molemmat 6 prosentilla. Aiemmin suoritettu korkea-asteen tutkinto oli 12 prosentilla uusista opiskelijoista.

Uudet opiskelijat aloittamansa koulutuksen ja aikaisemman tutkinnon mukaan 2016, %

Uudet opiskelijat aloittamansa koulutuksen ja aikaisemman tutkinnon mukaan 2016, %

Ammattikorkeakoulututkinnon nuorten koulutuksen aloittaneista oli pohjakoulutuksena toisen asteen tutkinto 84 prosentilla; ylioppilastutkinto 48 prosentilla, toisen asteen ammatillinen tutkinto 23 prosentilla ja molemmat 13 prosentilla.

Nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista 81 prosenttia oli peruskoulun suorittaneita, yksi kymmenestä oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja loput jonkun muun tutkinnon. Näyttötutkintoon valmistavan ammatillisen koulutuksen aloittaneista ammatillisen koulutuksen aiemmin suorittaneita oli vajaa puolet. Tarkempia tietoja tutkintoon johtavan koulutuksen hakeneiden ja uusien opiskelijoiden pohjakoulutuksesta koulutusasteen, koulutusalan (Kansallinen koulutusluokitus 2016) ja sukupuolen mukaan löytyy tietokantataulukoista .


Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna Loukkola 029 551 3678, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (231,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 13.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-4500. 2016. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.2.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khak/2016/khak_2016_2017-12-13_tie_001_fi.html

Jaa