Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu
Tuorein julkaisu: Kuluttajahintaindeksi 2013, huhtikuu
Julkaistu: 14.3.2011
Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi helmikuussa 3,3 prosenttiin. Tammikuussa se oli 3,0 prosenttia. Inflaation kiihtyminen johtui lähinnä asuinhuoneistojen vuokrien sekä elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kallistumisesta.
Suomen inflaatiomittarit, helmikuu 2011
| Pisteluku | Vuosimuutos | Kuukausimuutos | |
| Kuluttajahintaindeksi 2010=100 | 102,4 | 3,3 % | 0,6 % |
| Elinkustannusindeksi 1951:10=100 | 1 794 | ||
| Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 2005=100 | 113,4 | 3,5 % | 0,8 % |
| Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin 2005=100 | 112,7 | 2,9 % | 0,8 % |
Kuluttajahintoja nosti helmikuussa edellisestä vuodesta eniten polttonesteiden, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien, sähkön sekä osakehuoneistojen ja kiinteistöjen kallistuminen. Myös vuokrankorotukset vaikuttivat inflaatioon. Inflaatiota hillitsi helmikuussa eniten kulutuselektroniikan, reseptilääkkeiden, puhelujen hintojen ja ulkomaan lentoliikenteen halpeneminen edellisestä vuodesta.
Tammikuusta helmikuuhun kuluttajahinnat nousivat 0,6 prosenttia. Tämä johtui ennen kaikkea elintarvikkeiden, vaatteiden sekä vuokrien kallistumisesta.
Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät indeksiä varten kaiken kaikkiaan noin 50 000 hintatietoa 483 hyödykkeestä noin 2 700 liikkeestä aina kuukauden puolivälissä. Lisäksi noin 1 000 hintatietoa kerätään keskitetysti. Kuluttajahintaindeksin 2005=100 käyttäjän käsikirja löytyy kuluttajahintaindeksin kotisivulta tilastokeskus.fi-palvelusta. Uusi kuluttajahintaindeksin 2010=100 käyttäjän käsikirja julkaistaan myöhemmin keväällä.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli helmikuussa 2,4 prosenttia. Tammikuussa se oli 2,3 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli helmikuussa 3,5 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta eikä ajoneuvoveroa. Yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin kuuluvat kulutuserät ja laadintasäännöt on määritelty EU-asetuksin.
Eurostatin arvio euroalueen inflaatiosta perustuu jäsenmaiden ennakkotietoihin ja energian hinnankehitykseen. Eurostat julkaisee helmikuun yksityiskohtaiset yhdenmukaistetut kuluttajahintaindeksit 16. maaliskuuta. Tiedot EU-maiden inflaatiosta löytyvät Eurostatin kotisivuilta, eurostat (http://ec.europa.eu/eurostat).
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli helmikuussa 3,5 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 2,9 prosenttia. Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli 0,6 prosenttiyksikköä. Sekä yhdenmukaistetun että kiinteäveroisen kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli helmikuussa 0,8 prosenttia. Helmikuussa ei ollut veromuutoksia.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli tammikuussa 3,1 prosenttia ja markkinainflaatiota mittaavan kiinteäveroisen indeksin 2,5 prosenttia. Vuoden aikana tehtyjen hyödykeveromuutosten kuluttajahintoja nostava yhteisvaikutus oli 0,6 prosenttiyksikköä. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuukausimuutos oli tammikuussa 0,4 prosenttia ja kiinteäveroisen indeksin 0,0 prosenttia. Tammikuussa polttoaine-, sähkö- ja virvoitusjuomaverot nousivat ja makeisvero tuli voimaan.
Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten ja julkisen sektorin hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä arvonlisä- ja hyödykeveroista. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kuvaamasta yksityisestä kulutuksesta noin 25 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja. Kiinteäveroinen indeksi perustuu yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin, joten indeksien painorakenne ja hintatiedot ovat samat. Kiinteäveroinen indeksi lasketaan menetelmällä, jossa verokanta pidetään kiinteänä perusajankohtaan nähden. Veronmuutosten yhteydessä kiinteäveroisesta indeksistä poistetaan veronmuutoksen vaikutus hyödykkeiden hintoihin. Veronmuutosten hintavaikutus saadaan vertaamalla yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ja kiinteäveroisen indeksin kehitystä.
Lähde: Kuluttajahintaindeksi, Tilastokeskus
Lisätietoja: Christina Telasuo (09) 1734 3472, Mari Ylä-Jarkko (09) 1734 3310, kuluttajahintaindeksi@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Kari Molnar
Julkaisu pdf-muodossa (14 sivua 378,7 kt)
Tietokantataulukot
Liitetaulukot
Päivitetty 14.3.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3524. helmikuu 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.5.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/khi/2011/02/khi_2011_02_2011-03-14_tie_001_fi.html
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |