Käsitteet ja määritelmät
- Koulutuksen järjestäjä
Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa ja ammatillisen koulutuksen tilastossa koulutuksen järjestäjällä (ylläpitäjällä) tarkoitetaan tahoa, jonka tehtävänä on järjestää koulutusta. Koulutustehtävä määritellään laissa (perusopetus) tai opetusministeriön tai vastaavan viranomaisen antamassa koulutuksen järjestämis- tai ylläpitämisluvassa. Koulutuksen järjestäjät ovat yleensä kuntia, kuntayhtymiä, yksityisiä yhteisöjä ja säätiöitä. Tilastokeskus on antanut kullekin koulutuksen järjestäjälle oman yksilöivän järjestäjätunnuksen.
- Koulutus
Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.
Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.
Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.
- Koulutus
Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtamatonta koulutusta.
Tutkintoon johtamattomalla koulutuksella tarkoitetaan vähintään kuuden tunnin koulutusta, joka ei ole tutkintoon johtavaa (tutkintotavoitteista) koulutusta. Tällaisia koulutuksia ovat mm. lyhyet kurssit, vapaan sivistystyön koulutukset, yksittäiset perus- ja lukioasteen aineopintokurssit, yksinomaan aikuiskoulutuksena järjestettävät koulutukset kuten kauppateknikko, työteknikko, ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot, auskultointityyppinen opettajankoulutus, avoimen ammattikorkeakoulun ja avoimen yliopiston opinnot, useimmat yritysten ml. koulutusalan yritysten järjestämät koulutukset.
Tutkintoon johtamatonta koulutusta luokitellaan koulutuksen sisältöluokituksella.
- Koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:
Esiopetusta annetaan Suomessa 3–6 -vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaa-ehtoista.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
- Koulutussektori
Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:
- peruskoulukoulutus
- lukiokoulutus
- ammatillinen koulutus
- ammattikorkeakoulukoulutus
- yliopistokoulutus.
- Kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitos
Tilastokeskuksen koulutustilastoissa kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitos on oppilaitos, joka antaa koulutusta jollakin tai joillakin seuraavista aloista: käsi- ja taideteollisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, kirjallisuus, teatteri ja tanssi, musiikki, kuvataide, kulttuurin ja taiteiden tutkimus sekä jotkin muut tarkemmin määrittelemättömät kulttuurin alat. Kulttuurialan tutkintoon johtavaa koulutusta on sekä ammatillisella, ammattikorkeakoulu- että yliopistotasolla.
- Opiskelija
Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa opiskelijalla tarkoitetaan tiedusteluajankohtana koululaitoksen oppilaitoksessa opiskelevaa. Tiedusteluajankohta on opintokeskuksissa 20.9 sisältävä viikko, kansalaisopistoissa koko syyslukukausi (arvio opiskelijamäärästä) ja muissa oppilaitoksissa 20.9.
- Oppilaitoksen omistajatyyppi
Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa oppilaitosten omistajat jaetaan seuraaviin omistajatyyppeihin:
1 Yksityinen
2 Valtio
3 Kunta
4 Kuntayhtymä
5 Ahvenanmaan maakunta
9 Muu.- Oppilaitoksen opetuskieli
Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa oppilaitoksen opetuskieli perustuu viranomaisten päätökseen opetuskielestä. Oppilaitoksessa voidaan antaa opetusta myös muulla kuin päätöksen mukaisella kielellä.
Oppilaitoksen opetuskieli jaetaan seuraaviin ryhmiin:
1 suomi
2 ruotsi
3 suomi/ruotsi
4 englanti
5 saame
9 muu.Oppilaitoksen opetuskieli on suomi/ruotsi silloin, kun oppilaitoksessa annetaan opetusta kummallakin kielellä.
- Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
- Vapaan sivistystyön oppilaitos
Tilastokeskuksen koulutustilastoissa vapaan sivistystyön oppilaitoksiin luetaan kuuluviksi liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset [verkkojulkaisu].
ISSN=1796-3796. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.10.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kjarj/kas.html
Linkkipolku
Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Koulutus > Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset > Käsitteet ja määritelmätNavigointi
Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset
- Julkistukset
- Katsaukset
- Taulukot
- Kuviot
- Kartat
- Tiedotteet
- Tuote- ja palvelutarjonta
- Kuvaus
- Laatuselosteet
- Menetelmäselosteet
- Käsitteet ja määritelmät
- Luokitukset
Vaihde 09 17 341