Vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan.
Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.
Ikäryhmittäisellä kuolleisuusluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän kuolleiden määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.
Tieto kielestä on saatu väestötietojärjestelmästä. Samalla kun vanhemmat ilmoittavat syntyneelle lapselle rekisteriin nimen, he ilmoittavat lapsen kielen. Kieli säilyy samana väestötietojärjestelmässä, ellei sitä erikseen muuteta.
Kielet on koodattu Väestörekisterikeskuksessa ISO 639 -standardin mukaisesti. Vuoden 2000 väestölaskennassa on otettu käyttöön jo seuraava voimaan tuleva kieliluokitus ISO 639-1.
Kuolemanvaaralla jossakin iässä x tarkoitetaan x-vuotiaaksi eläneen henkilön todennäköisyyttä kuolla ikävuoden x aikana.
Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään tai sen ylläpitäjälle (lait 459/1973, 858/1997, 1065/2009). Lääkäri kirjoittaa kuolemasta kuolintodistuksen. Poikkeustapauksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tai poliisi, neuvoteltuaan lääkärin kanssa, voi antaa kuolinselvityksen. Kuolintodistukset ja kuolinselvitykset toimitetaan THL:lle tarkastettavaksi. Kuolemista, joista on annettu kuolinselvitys, THL:n on ilmoitettava maistraatille, joka vie tiedon väestötietojärjestelmään (asetukset 948/1973, 99/1998, 1642/2009). Vuoden 2010 valtion aluehallintouudistuksen siirtymävaiheessa lääkäri toimittaa kuolintodistukset valtion aluehallintovirastoon tarkastettavaksi. Aluehallintovirastot toimittavat kuolintodistukset edelleen THL:n tarkastuksesta vastaaville oikeuslääkäreille. THL:n on lähetettävä kuolintodistukset ja kuolinselvitykset Tilastokeskukselle kuukausittain.
Kuolleiden tilasto perustuu maistraattien ylläpitämään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmään. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa. Kuolintodistusten perusteella tehdään kuolemansyytilasto, joka julkaistaan omana sarjanaan. Väestötilastojen kuolleiden lukumäärä poikkeaa kuolintodistusten perusteella laaditun kuolemansyytilaston luvusta jonkin verran.
Perinataalikuolleisuudella tarkoitetaan kuolleena syntyneiden ja ensimmäisen elinviikon aikana kuolleiden määrää 1 000 syntynyttä kohti.
Tieto siviilisäädystä saadaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. On huomioitava, ettei avoliitto ole siviilisääty. Avoliitossa elää jokaisen siviilisäädyn edustajia, myös virallisesti edelleen naimisissa olevia.
Nykyiset avioerosäännökset eivät enää tunne asumuseron käsitettä. Vanhojen avioerosäännösten nojalla ennen 1.1.1988 asumuseroon tuomitut ja edelleen asumuserossa elävät on tilastoissa luettu naimisissa oleviin.
Samaa sukupuolta olevat parit ovat voineet 1.3.2002 lähtien myös Suomessa rekisteröidä parisuhteensa. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevat on tietosuojasyistä kunnittaisissa taulukoissa luokiteltu yhteen naimisissa olevien kanssa, samoin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet tai leskeksi jääneet eronneiden ja leskien kanssa.
Siviilisäätyluokitus on seuraava:
Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.
Väestönlisäys saadaan laskemalla yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto.
Yleisellä kuolleisuusluvulla tarkoitetaan kuolleiden määrää keskiväkiluvun 1000 tai 100 000 henkeä kohden.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuolleet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-2529. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.5.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kuol/kas.html
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |