Kunnallisvaalit 2000 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja?

Enemmistö miehiä ja suurten ikäluokkien edustajia

Kunnallisvaaleihin asetettiin 39 744 ehdokasta, eli 3 360 ehdokasta vähemmän kuin 1996. Ehdokkaista on naisia 15 200 eli 38 prosenttia. Naisten osuus on kasvanut 2 prosenttiyksiköllä. Eniten ehdokkaita on Keskustalla (11 355), SDP:llä (8 875), Kokoomuksella (7 356) ja Vasemmistoliitolla (4 478). Vihreillä, RKP:llä ja Kristillisillä on reilut 1 500 ehdokasta kullakin, Perussuomalaisilla 737 ehdokasta ja SKP:llä 292. Pienten puolueiden ehdokkaita ei tietosuojan vuoksi tarkastella erikseen.

Äänioikeutetuista on enemmistö 51,8 prosenttia naisia, ehdokkaista naisia on 38,2 prosenttia. Vain Vihreillä on ehdokkaissaan naisenemmistö (50,7 %), seuraavaksi lähimpänä tasapainoa ovat Kristilliset, joilla naisten osuus on 46,9 %. Kokoomuksella, Keskustalla ja SDP:llä kaikilla on naisten osuus hieman alle 40 prosenttia. Eniten naisehdokkaita on Uudenmaan maakunnassa, 40,5 % ja vähiten Lapissa 35,7 %. Valituista naisia on hieman yli kolmannes.

 

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueittain, Kunnallisvaalit 2000

kuva

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueittain, Kunnallisvaalit 2000

  Miehet Naiset
Äänioikeutetut 48,2 51,8
Ehdokkaat 61,8 38,2
   VIHR 49,3 50,7
   SKL 53,1 46,9
   RKP 60,1 39,9
   KOK 60,9 39,1
   KESK 61,8 38,2
   SDP 62,3 37,7
   VAS 65,8 34,2
   Muut puolueet 67,1 32,9
   PS 71,2 28,8
   SKP 74,0 26,0
Valitut 65,6 34,4

Miesten ja naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista Kunnallisvaaleissa 2000

Äänioikeutetut Ehdokkaat
kuva kuva

 

Äänioikeutettujen keski-ikä on 47,4 vuotta ja ehdokkaiden keski-ikä 45,9 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin 4,6 vuotta nuorempia kuin naisäänestäjät, miesehdokkaat taas 1,2 vuotta vanhempia kuin miesäänestäjät. Miesehdokkaita on eniten ikäryhmässä 50-59-vuotiaat, naisehdokkaita 40-49-vuotiaiden ryhmässä. Ehdokkaiden joukossa suurten ikäluokkien edustajia on selvästi heidän väestöosuuttaan enemmän, kun taas väestösuuttaan vähemmän ehdokkaita on yli 70-vuotiaiden ja alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä.

Puolueittain erot ovat melko pieniä: naisehdokkaiden keski-ikä on Vihreitä lukuun ottamatta 2-3 vuotta alempi kuin miehillä. SDP:llä ja Kristillisillä ehdokkaiden keski-ikä on korkein ja miehillä painopiste ikäluokassa 50-59 ja naisilla 40-49. Kokoomus ja RKP ovat liikkeellä hieman nuoremmilla ehdokkailla. Nuorimmat ehdokkaat ovat Vihreillä: miesten keski-ikä 41,5 ja naisten 41,0. Keskustapuolueella on myös hieman nuorempia ehdokkaita kuin Kokoomuksella ja SDP:llä.

Alueittaiset ikäerot vaihtelevat puolueittain: SDP:n vanhimmat ehdokkaat ovat Lapissa ja nuorimmat Satakunnassa, Keskustalla nuorimmat ehdokkaat ovat Itä-Uudellamaalla. Vihreillä vanhimmat ehdokkaat Etelä-Karjalassa ja nuorimmat Keski-Pohjanmaalla, ikäeroa miehillä on 11,7 ja naisilla 13,1 vuotta.

Vihreillä on suhteellisesti eniten 30-39 ja 20-29-vuotiaita ehdokkaita ja vähiten 60 vuotta täyttäneitä ehdokkaita.

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

SDP Keskustapuolue
kuva kuva
Kokoomus Kristilliset
kuva kuva
Vihreät RKP
kuva kuva

 

Miesten ja naisten osuus ehdokkaista ja valituista Kunnallisvaaleissa 2000

Ehdokkaat Valitut
kuva kuva

Valittujen miesten keski-ikä on 48,5 vuotta ja naisten 45,5. Valinnassa suurten ikäluokkien paino korostui. Selvästi väestöosuuttaan vähemmän tuli valituksi alle 30-vuotiaita.

Ehdokkaiden koulutustaso korkea

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Perusastetta korkeampi koulutus on 76 prosentilla, kun äänioikeutetuista 59,4 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen koulutus. Eniten korkeasti koulutettuja on Kokoomuksella, RKP:llä, Vihreillä ja Kristillisillä. SDP poikkeaa näistä siinä, että varsinkin korkean asteen koulutuksen saaneita ehdokkaita on vähemmän 27,5 %. Kokoomuksella heitä korkean asteen koulutuksen saaneita on ehdokkaista kaksinkertainen määrä eli 57,9 prosenttia. Akateemisen loppututkinnon suorittaneita on eniten Vihreillä, 26,9 prosenttia. Kunnallisvaaleissa ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Kaikilla suurilla puolueilla parhaiten koulutetut ehdokkaat ovat Uudellamaalla, heikoimmin koulutetut hieman vaihdellen maan itä tai keskiosista. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus on yleensä kaksinkertainen matalimmin koulutettuihin alueisiin verrattuna.

Ehdokkaiden koulutusrakenne puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

kuva

 

Ehdokkaiden koulutusrakenne puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

  Yl. kand.aste,
tutkijak.
 Alempi kand.aste  Alin korkea-aste  Keskiaste  Vain perusaste
Äänioikeutetut 5,7 4,4 13,0 36,3 40,6
Ehdokkaat 10,5 7,5 19,4 38,7 24,0
   KOK 18,3 12,7 26,9 27,7 14,5
   RKP 20,1 13,4 22,3 27,7 16,4
   VIHR 26,9 10,8 15,6 33,6 13,1
   SKL 12,4 7,9 22,1 36,8 20,9
   KESK 8,1 6,3 22,4 41,4 21,7
   Muut puolueet 9,6 8,0 19,2 36,1 27,2
   SDP 6,3 5,4 15,8 42,8 29,8
   VAS 4,0 3,4 8,9 48,4 35,3
   PS 1,5 2,2 8,4 44,8 43,1
   SKP 5,1 2,4 5,8 41,8 44,9
Valitut 13,8 8,8 21,6 34,6 21,1

Valittujen koulutustaso on selvästi parempi kuin ehdokkailla: yliopistotutkinto 23 prosentilla ja vailla mitään ammatillista koulutusta on vain 21 prosenttia valituista.

Perheasiat kunnossa

Kun äänioikeutetuista vain kolmannes elää samassa taloudessa vihityn aviopuolison ja lasten kanssa niin ehdokkaista tällaisessa perheessä elää enemmistö eli 52,2 prosenttia. Tämän lisäksi 17,9 prosenttia elää aviopuolisonsa kanssa kahden. Avopareina elää 10 prosenttia, naispuolisia yksinhuoltajia on 6 ja miespuolisia yksinhuoltajia 2 prosenttia. Yksineläjiä eli perheisiin kuulumattomia on 13 prosenttia.

Vaikka ehdokkaiden keski-ikä lähentelee 50 vuoden rajaa niin yllättävän monella on vielä lapset kotona. Keskustan ehdokkaista 63%, Kristillisten 60%, RKP:n 57%, Kokoomuksen 55% ja SDP:n 45 prosenttia elää avioliitossa, yhdessä puolison ja lasten kanssa. Avoliitot ovat tavallisimpia Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkailla, joista noin 15 prosenttia elää avopuolison kanssa. Eniten perheisiin kuulumattomia eläkeläisiä on SKP:n ehdokkaista.

Ehdokkaat perhetyypin mukaan Kunnallisvaaleissa 2000

kuva

 

Ehdokkaat perhetyypin mukaan Kunnallisvaaleissa 2000

  Aviopari
ja lapsia
Aviopari
ei lapsia
Avopari
ja lapsia
Avopari
ei lapsia
Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Ei perhettä
Äänioikeutetut 34,2 20,2 3,9 8,7 6,2 1,2 25,6
Ehdokkaat 52,2 17,9 3,9 6,1 5,6 1,5 12,8
   KESK 63,4 13,8 3,3 4,7 4,7 1,4 8,7
   SKL 59,9 20,4 0,7 1,1 5,1 0,5 12,4
   RKP 56,8 15,8 4,8 5,0 5,1 1,4 11,2
   KOK 54,9 19,2 2,5 5,5 4,9 1,2 11,8
   Muut puolueet 46,2 16,0 3,9 7,7 6,7 1,9 17,6
   PS 45,9 17,4 5,4 6,1 7,3 2,2 15,7
   SDP 44,8 22,2 4,7 7,6 5,8 1,5 13,3
   VIHR 41,7 11,1 6,1 9,2 9,5 1,6 20,8
   VAS 38,8 20,1 6,3 8,0 6,4 2,2 18,1
   SKP 19,2 25,3 3,8 10,3 6,5 4,1 30,8
Valitut 60,7 19,3 3,2 4,1 3,6 1,2 7,9

 

Valituista 61 prosenttia asuu perheessä, jossa on molemmat puolisot ja alaikäisiä lapsia ja vain 8 prosenttia on perheisiin kuulumattomia. Avoliitossa eläviä on 12 prosenttia.

Perhetyyppi ei kerro sitä kuinka monella ehdokkaalla on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa perheissä, avioerotapauksissa jne. lapset voivat asua muualla kuin ehdokas. Biologisten lasten määrä kertoo kuinka monella ehdokkaalla on kokemusta omista lapsista. Äänioikeutetuista 35 prosentilla ei ole omia lapsia, ehdokkaista 19,7 prosentilla ei ole lapsia. Lapsettomien luku vaihtelee SDP:n 16,9 prosentista Vihreiden 32,5 prosenttiin. Vihreillä on runsaasti nuoria ehdokkaita, jotka ehkä vielä eivät ole hankkineet lapsia. Suuria perheitä on eniten Perussuomalaisilla ja Kristillisillä, joiden ehdokkaista 10 prosentilla on vähintään viisi lasta. Myös Keskustan ehdokkailla perhekoko on suurempi kuin SDP:n ja Kokoomuksen ehdokkailla. Ehdokkaiden lapsiluku heijastaa alueen syntyvyyskäyttäytymistä eli suuria perheitä on eniten Pohjanmaalla ja pienimmillään perheet ovat Uudellamaalla.

Ehdokkaat biologisten lasten lukumäärän mukaan Kunnallisvaaleissa 2000

kuva

 

Ehdokkaat biologisten lasten lukumäärän mukaan Kunnallisvaaleissa 2000

  1 lapsi 2 lasta 3 lasta 4 lasta 5+ lasta 0 lasta
Äänioikeutetut 16,4 27,0 13,7 4,8 3,0 35,1
Ehdokkaat 13,2 32,1 22,0 8,3 4,8 19,7
   SDP 16,3 35,7 20,6 7,4 3,1 16,9
   VAS 15,9 32,4 20,4 8,6 4,3 18,5
   KESK 10,5 30,3 24,3 9,4 6,8 18,7
   PS 12,4 25,6 22,8 9,9 9,1 20,2
   KOK 12,3 34,8 22,0 7,4 3,1 20,5
   SKL 9,1 23,2 23,5 12,8 10,7 20,8
   Muut puolueet 14,5 31,9 19,8 7,3 5,0 21,7
   RKP 11,0 32,4 23,0 7,8 2,7 23,0
   VIHR 14,9 25,8 18,5 5,7 2,6 32,5
   SKP 17,8 23,0 15,8 5,1 5,5 32,9
Valitut 11,2 34,8 25,3 9,2 6,2 13,3

 

Ehdokkaista 87 prosentilla on biologisia lapsia, äänioikeutetuista lapsia on vain 65 prosentilla.

Työllisyys-ongelmat harvinaisia

Äänioikeutetuista puolet on työssä (52,3 %), työttöminä 10 prosenttia, neljännes eläkkeellä ja 13 prosenttia opiskelee tai tekee kotitaloustyötä. Ehdokkaista työllisiä on selvästi enemmän 75 %, työttömiä hieman vähemmän ja eläkeläisiä selvästi vähemmän eli vain 9 %.

Ehdokkaat pääasiallisen toiminnan mukaan puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

kuva

 

Ehdokkaat pääasiallisen toiminnan mukaan puolueittain Kunnallisvaaleissa 2000

   Työllinen  Työtön  Eläkeläinen  Opiskelija  Muu toim.
Äänioikeutetut 52,3 10,3 24,5 8,2 4,6
Ehdokkaat 75,1 7,9 9,2 5,3 2,5
   RKP 81,7 3,4 6,6 5,9 2,4
   KESK 80,0 5,2 7,4 4,7 2,7
   KOK 79,0 3,9 8,3 6,3 2,6
   SDP 75,1 9,3 9,7 4,3 1,7
   VIHR 70,0 9,0 5,4 11,9 3,7
   SKL 68,6 11,0 11,0 6,5 2,8
   VAS 66,9 15,3 11,6 4,4 1,9
   Muu puolue 66,5 11,4 13,6 5,0 3,5
   PS 60,7 14,1 17,0 3,4 4,9
   SKP 41,1 22,3 25,3 7,5 3,8
Valitut 83,9 3,7 8,2 2,4 1,8

 

Työllisiä on eniten RKP:n, Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaista ja työttömyys on keskimääräistä harvinaisempaa. SDP:tä, Vihreitä, Kristillisiä ja Vasemmistoliittolaisten ehdokkaita työttömyys on vaivannut yhtä usein kuin äänioikeutettujakin. Vihreillä on suhteellisesti eniten opiskelijaehdokkaita (11,9 %). Eläkeläisten osuus on suurin SKP:ssä, mutta korkea muissakin pienpuolueissa, joista osa onkin erityisiä eläkeläispuolueita. Valituista työelämässä on 84 prosenttia, työttömiä on vain 3,7, eläkeläisiä 2,4 ja opiskelijoita 8,2 prosenttia. Äänioikeutetuista työttömiä on kolminkertainen ja eläkeläisiä kymmenkertainen määrä.

Uudenmaan maakunnassa ehdokkaat poikkeavat työllisyysasteeltaan vähiten äänestäjäkunnasta, eroa työllisyysasteessa vain 15 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan ehdokkaiden ja äänestäjäkunnan välinen ero on Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, joissa työllisyysaste-ero on noin 45 prosenttiyksikköä. Ehdokkaiden työllisyysaste on jopa parempi kuin Uudellamaalla.

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyys Kunnallisvaaleissa 2000

kuva

 

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyys Kunnallisvaaleissa 2000

  Äänioikeutetut Ehdokkaat
 Uusimaa 60,35 74,10
 Itä-Uusimaa 57,58 81,32
 Pohjanmaa 53,56 78,63
 Varsinais-Suomi 53,48 77,42
 Koko maa 52,33 75,13
 Kanta-Häme 51,82 78,45
 Pirkanmaa 51,82 73,65
 Päijät-Häme 50,41 76,65
 Keski-Pohjanmaa 50,31 74,75
 Pohjois-Pohjanmaa 50,19 73,75
 Etelä-Pohjanmaa 49,76 74,17
 Kymenlaakso 49,01 71,87
 Satakunta 48,89 69,70
 Keski-Suomi 48,15 71,83
 Etelä-Karjala 47,20 79,75
 Pohjois-Savo 46,57 80,78
 Etelä-Savo 45,68 75,94
 Lappi 45,10 75,10
 Pohjois-Karjala 44,10 67,01
 Kainuu 43,64 69,99

 

Tulot paremmat kuin äänioikeutetuilla

Ehdokkaat ovat paremmin koulutettuja ja useammin töissä olevia kuin alueen äänestäjäkunta. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän keskimääräiset verotettavat tulonsa ovat yleensä selvästi parempia kuin äänioikeutetuilla. Äänioikeutettujen keskitulot olivat 103 000 markkaa, ehdokkaiden 136 000 markkaa vuoden 1998 verotuksessa. Puolueittain tulot vaihtelevat Kokoomuksen 180 000:sta SKP:n 91 000 markkaan. Keskustan ja SDP:n ehdokkaiden keski-tulot ovat 50 000 markkaa alemmat kuin Kokoomuksen ehdokkailla. Vihreiden nuoremmat ja usein opiskelijaehdokkaat saavat keskimäärin vain hieman enemmän tuloja kuin äänioikeutetut.

Ehdokkaiden ja valittujen keskimääräiset valtion veronalaiset tulot (markkoina) Kunnallisvaaleissa 2000

kuva

 

Ehdokkaiden ja valittujen keskimääräiset valtion veronalaiset tulot (markkoina) Kunnallisvaaleissa 2000

   Ehdokkaat Valitut
Äänioikeutetut 102 690  
Ehdokkaat 136 240 168 099
   KOK 180 170 254 295
   RKP 163 390 183 528
   SDP 132 670 157 766
   MUUT 132 190 160 349
   KESK 126 420 146 134
   VIHR 116 630 154 854
   VAS 115 730 137 969
   SKL 115 570 147 747
   SKP 91 090 110 840

 

Valituista eniten ansaitsivat Kokoomuksen valtuutetut eli keskimäärin 255 000 markkaa, seuraavana tulevat RKP:n valtuutetut, 184 000 mk, SDP:n, Keskustan, Vihreiden ja Kristillisten keskimääräiset vuositulot ovat 140 000 ja 160 000 markan välillä. Kaikissa puolueissa valituksi tulleiden keskiansiot ovat selvästi paremmat kuin ehdokkaaksi asettuneiden.

Myös alueittain läpimenneet ovat keskituloiltaan kärkijoukkoa: Kymenlaaksossa erot ovat suurimmat: äänioikeutettujen keskitulot ovat 110 000, ehdokkaiden miltei 160 000 ja valittujen 210 000 markkaa. Myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla valittujen vuosiansiot ovat kaksinkertaiset äänestäjäkuntaan verrattuna.

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (markkoina) Kunnallisvaaleissa 2000

kuva

 

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (markkoina) Kunnallisvaaleissa 2000

  Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
 Uusimaa 126 400 155 380 213 897
 Itä-Uusimaa 111 350 153 460 186 856
 Koko maa 102 690 136 240 168 099
 Varsinais-Suomi 101 980 145 370 193 638
 Pirkanmaa 100 300 131 940 164 035
 Kymenlaakso 100 290 157 950 210 027
 Pohjanmaa 97 620 145 370 175 600
 Kanta-Häme 97 590 138 000 177 613
 Päijät-Häme 96 210 137 920 178 314
 Etelä-Karjala 96 090 132 730 158 140
 Satakunta 94 370 134 620 159 462
 Pohjois-Pohjanmaa 94 010 132 610 150 753
 Keski-Suomi 92 760 125 180 149 451
 Lappi 89 210 126 710 153 426
 Pohjois-Savo 89 170 128 660 153 562
 Keski-Pohjanmaa 87 810 118 810 137 785
 Etelä-Savo 87 080 123 860 147 914
 Etelä-Pohjanmaa 86 640 127 380 155 272
 Kainuu 84 860 118 350 136 557
 Pohjois-Karjala 84 370 123 690 152 204

 

Ehdokkaiden ja äänioikeutettujen keskimääräiset vuositulot ovat lähimpänä toisiaan Uudellamaalla, jossa eroa vain 23 prosenttia ja kauimpana toisistaan ne ovat Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden keskitulot ovat 58 prosenttia korkeammat kuin maakunnan äänioikeutetuilla. Myös Pohjanmaalla ero on melkein 50 prosenttia. Muissa maakunnissa ero vaihtelee 30 ja 45 prosentin välillä.

Ehdokkaiden keskimääräiset tulot puolueittain verrattuna äänioikeutettujen keskimääräisiin tuloihin maakunnittain Kunnallisvaaleissa 2000

  Äänioikeutetut SDP KESK KOK VAS VIHR
Uusimaa 100,0 119,5 116,1 156,6 106,0 99,9
Itä-Uusimaa 100,0 128,1 130,0 160,1 108,3 127,5
Varsinais-Suomi 100,0 135,4 126,6 199,0 109,5 112,1
Satakunta 100,0 140,0 133,5 176,5 125,0 118,6
Kanta-Häme 100,0 133,4 126,2 183,5 114,6 143,5
Pirkanmaa 100,0 129,8 113,8 173,4 115,2 105,7
Päijät-Häme 100,0 137,4 135,9 180,7 116,8 134,7
Kymenlaakso 100,0 144,5 128,2 228,5 108,0 110,7
Etelä-Karjala 100,0 140,1 125,6 175,7 135,8 128,5
Etelä-Savo 100,0 138,1 137,7 179,7 98,1 150,1
Pohjois-Savo 100,0 143,7 143,5 217,9 121,9 107,5
Pohjois-Karjala 100,0 137,8 157,1 201,3 117,4 113,9
Keski-Suomi 100,0 136,6 128,5 168,1 126,8 104,5
Etelä-Pohjanmaa 100,0 142,8 145,7 174,1 117,0 127,5
Pohjanmaa 100,0 147,6 124,3 196,6 145,9 114,6
Pohjois-Pohjanmaa 100,0 131,7 135,6 170,4 129,4 52,3
Pohjois-Pohjanmaa 100,0 135,3 137,3 195,0 124,8 117,3
Kainuu 100,0 144,7 140,6 205,0 123,8 144,8
Lappi 100,0 147,1 142,2 174,0 129,5 119,3

 

Kokoomuksen ehdokkaat poikkeavat eniten alueensa äänestäjäkunnasta: suurimmillaan ero on Kymenlaaksossa, jossa ehdokkaiden keskimääräiset vuositulot ovat 2,3-kertaiset äänioikeutettuihin verrattuna, myös Savossa, Pohjois-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla Kokoomuksen ehdokkailla on kaksinkertaiset vuositulot äänioikeutettuihin verrattuna. Pienimmillään ehdokkaiden ero on Uudellamaalla, 57 prosenttia. SDP erottuu selkeimmin äänestäjäkunnasta Lapissa, eroa 47 prosenttia ja vähiten Uudellamaalla, jossa ero 20 %. Keskustan ehdokkailla suurin ero on Pohjois-Karjalassa 57 % ja pienin ero Uudellamaalla 16 %. Myös Vasemmistoliiton ja Vihreiden ehdokkaiden vuosiansiot ylittävät parhaimmillaan 35-50 prosentilla äänestäjäkunnan tulot: Muutamissa maakunnissa ehdokkaiden tulot ovat jopa alemmat kuin maakunnassa keskimäärin. Vasemmistoliitolla näin on Etelä-Savossa ja Vihreillä Keski-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.


Päivitetty 23.9.2004

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. 2000, Kunnallisvaalit 2000 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja? . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2000/kvaa_2000_2004-05-31_kat_002.html