Kunnallisvaalit 2008 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja?

Enemmistö miehiä ja suurten ikäluokkien edustajia

Kunnallisvaaleihin asetettiin 38 509 eli 1 397 ehdokasta vähemmän kuin vuonna 2004. Eniten ehdokkaita on Suomen Keskustalla 9 977, SDP:llä ehdokkaita on 7 702, Kokoomuksella 7 628 ja Vasemmistoliitolla 4 112. Vihreällä liitolla ehdokkaita on 2 192, RKP:llä 1 407, Kristillisdemokraateilla 1 921, Perussuomalaisilla 1 840 ja SKP:llä 362. Pienten puolueiden ehdokkaita ei tietosuojan vuoksi tarkastella erikseen.

Äänioikeutetuista on enemmistö eli 51,5 prosenttia naisia. Ehdokkaista naisia on 40,4 prosenttia. Naisehdokkaiden osuus on kasvanut edellisvaaleihin verrattuna puolella prosenttiyksiköllä. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö 56,8 %. Seuraavaksi lähimpänä tasapainoa ovat Kristillisdemokraatit, joilla naisten osuus on 48,2 %. Kokoomuksella, Suomen Keskustalla ja SDP:llä kaikilla on naisten osuus noin 40 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten naisehdokkaita on Uudenmaan maakunnassa, 43,9 %, ja vähiten Pohjois-Karjalassa 37,1 %.

Valituista naisia on hieman vähemmän kuin kaikista ehdokkaista eli 36,7 prosenttia. Nyt valtuustoihin ensimmäistä kertaa tulevista naisia on 40,9 prosenttia.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut ikäluokittain kunnallisvaaleissa 2008, %

Valitut keskittyvät hieman ehdokkaita enemmän 40-49 ja 50-59-vuotiaiden ikäluokkiin. Alle 30- vuotiaita valituista on 6,2 prosenttia ja yli 70-vuotiaita 2 prosenttia.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut ikäluokittain kunnallisvaaleissa 2008, %

  -29 30 - 39 40 - 49 50 - 59 60 - 69 70 +
Äänioikeutetut 18,7 15,2 17,7 18,4 14,9 15,2
Ehdokkaat 10,7 17,4 23,8 26,5 18,7 2,9
   KESK 10,8 18,2 25,8 26,2 17,0 2,1
   KOK 11,4 19,3 25,5 22,9 18,2 2,7
   SDP 8,2 15,0 22,4 29,7 21,6 3,2
   VAS 10,4 13,4 19,7 31,1 21,1 4,3
   VIHR 17,8 26,2 26,6 19,2 9,0 1,2
   KD 9,8 15,8 21,6 28,0 21,3 3,5
   RKP 12,2 16,7 25,2 23,9 19,4 2,6
   PS 11,1 18,1 23,3 25,4 18,2 4,0
   SKP 15,8 9,4 13,1 27,2 27,5 6,9
   Muut 8,0 15,5 20,8 30,1 20,2 5,3
Valitut 6,2 15,7 25,7 30,9 19,5 2,0

Kunnan koko vaikuttaa ehdokkaiden puoluerakenteeseen siten, että pienissä kunnissa on eniten Suomen Keskustan ehdokkaita. Alle 2 000 asukkaan kunnissa ehdokkaista 43 prosenttia on asettanut Suomen Keskusta, Kokoomus 23 %, SDP 14 % ja Vasemmistoliitto 6 prosenttia. 2 000-4 999 asukkaan kunnissa Suomen Keskustan ehdokkaita on 41 %, Kokoomuksen 17 %, SDP:n 17 prosenttia. Suomen Keskustalla on eniten ehdokkaita vielä 10 000-19 999 asukkaan kunnissa (26 prosenttia), Kokoomuksella ja SDP:llä 22 %. Yli 20 000 asukkaan kunnissa on Kokoomuksella ja SDP:llä Suomen Keskustaa enemmän ehdokkaita. Yli 100 000 asukkaan kunnissa Suomen Keskustalla on vain 13 prosenttia ehdokkaista, Kokoomuksella ja SDP:llä 16 prosenttia, Vihreällä liitolla 15 % ja Vasemmistoliitollakin 14 prosenttia. Vihreällä liitolla ja Vasemmistoliitolla ehdokasasettelu on selvästi keskittynyt suuriin kuntiin.

Ehdokkaiden ja valittujen osuus ikäluokasta kunnallisvaaleissa 2008, promilleina

Ehdokkaat (puolueittain) kuntakoon mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

  Yhteensä -1 999 2 000-4 999 5 000-9 999 10 000-19 999 20 000-49 999 50 000-99 999 100 000+
Ehdokkaat yht 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
   KESK 25,9 43,1 40,8 32,7 25,7 17,4 18,2 12,5
   KOK 19,8 23,1 16,6 18,8 22,4 21,1 23,2 15,9
   SDP 20,0 14,4 16,7 18,8 21,7 24,3 22,5 15,9
   VAS 10,7 6,4 7,7 10,9 9,5 12,4 10,2 14,4
   VIHR 5,7 1,2 1,7 2,6 4,2 7,1 7,8 15,1
   KD 5,0 2,7 4,1 4,3 5,0 5,7 6,1 5,9
   RKP 3,7 2,5 2,9 4,4 4,0 3,3 1,6 5,9
   PS 4,8 3,2 5,5 4,5 5,6 3,6 4,1 6,4
   SKP 0,9 0,1 0,1 0,0 0,3 1,5 1,0 3,6
   Muut 3,6 3,4 3,9 3,1 1,7 3,8 5,3 4,4

Puolueittain ehdokkaiden ikäerot ovat melko pieniä: naisehdokkaiden keski-ikä on kaikissa puolueissa Vihreää liittoa lukuun ottamatta 2-3 vuotta alempi kuin miesten. Miesehdokkaita on eniten ikäryhmässä 50-59-vuotiaat, naisehdokkaita taas 40-49-vuotiaiden ikäryhmässä. Ehdokkaiden joukossa 50-65-vuotiaiden osuus on heidän väestöosuuttaan suurempi. Selvästi väestöosuuttaan vähemmän ehdokkaita on yli 65-vuotiaiden ja alle 35-vuotiaiden ikäryhmissä. Innokkaimpia ehdokkaaksi asettujia ovat 50-55-vuotiaat.

Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

Äänioikeutetut Ehdokkaat

Ehdokkaiden ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan puolueittain kunnallisvaaleissa 2008, %

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta
Kansallinen Kokoomus Suomen Kristillisdemokraatit
Vihreä liitto Ruotsalainen kansanpuolue
Perussuomalaiset Suomen Kommunistinen Puolue
Vasemmistoliitto  
 

Valittujen ikäjakauma sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

Valitut

Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä kunnallisvaaleista noussut vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on nyt 47,4 ja naisten 50,3 vuotta. Miesehdokkaiden keski-ikä on noussut 1,3 vuotta ja naisehdokkaiden vuoden. Miesehdokkaiden keski-ikä on nyt 49,0 ja naisten 45,8 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin 4,5 vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut, miesehdokkaat taas 1,6 vuotta vanhempia kuin miesäänioikeutetut.

Miehillä painopiste on ikäluokassa 50-59 ja naisilla ikäluokassa 40-49. SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on vanhimmat miesehdokkaat eli keski-ikä on 51 vuotta. Vanhimmat naisehdokkaat ovat SKP:llä tasan 50 vuotta ja Kristillisdemokraateilla 48,7 vuotta. Nuorimmat mies- ja naisehdokkaat ovat Vihreällä liitolla 43,1 ja 41,5 vuotta. Kokoomuksen miesten keski-ikä on 47,8 ja naisten 45,1 vuotta, Suomen Keskustan miesten 48,5 ja naisten 44,8 vuotta.

Valittujen miesten keski-ikä on 50,7 vuotta ja naisten 46,5 vuotta. Miesten painopiste sijoittuu ikäluokkaan 50-59-vuotiaat ja naisten ikäluokkaan 40-49-vuotiaat.

Ulkomaalaistaustaisia vähän ehdokkaina

Ehdokkaiden kielijakauma noudattaa pääpiirteissä maakuntien väestön kielijakaumaa. Ruotsinkielisiä on ehdokkaina (5,2 %) hieman enemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa (4,9 %). Uudellamaalla ruotsinkieliset ovat aktiivisempia, heitä on ehdokkaista 12 %, kun äänioikeutetuista heitä on 7,4 %. Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia voidaan kutsua ulkomaalaistaustaisiksi. Heitä on äänioikeutetuista 3,2 prosenttia ja ehdokkaista 1,5 prosenttia eli vajaa puolet väestöosuudesta. Kaikissa ehdokkaissa ulkomaalaistaustaisten aliedustus on 1,7 prosenttiyksikköä, Uudellamaalla se on 3,5 ja Varsinais-Suomessa 2,1 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on siis heidän väestöosuuttaan vähemmän. Poikkeuksena ovat Kainuu ja Keski-Pohjanmaa, jossa ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on hieman väestöosuutta enemmän.

Ulkomaalaistaustaisia valittiin erittäin vähän eli 0,3 prosenttia, kymmenesosa heidän väestöosuudestaan. Valtuutettuina se tarkoittaa 34 valtuutettua koko maassa. Uudellamaalla valittiin ulkomaalaistaustaisia 0,9 prosenttia. Ruotsinkielisiä valtuutettuja valittiin Uudellamaalla 15,1 prosenttia mikä on kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä on äänioikeutetuissa.

Äänioikeutetut, ehdokkaat ja valitut äidinkielen mukaan maakunnittain kunnallisvaaleissa 2008, %

Maakunta Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
Suomi, saame Ruotsi Muu kieli Suomi, saame Ruotsi Muu kieli Suomi, saame Ruotsi Muu kieli
KOKO MAA 91,8 4,9 3,2 93,4 5,2 1,5 93,2 6,5 0,3
Uusimaa 86,1 7,4 6,5 85,0 12,0 3,0 83,9 15,1 0,9
Itä-Uusimaa 64,1 33,1 2,8 67,7 30,9 1,3 63,0 36,7 0,4
Varsinais-Suomi 90,8 5,7 3,5 92,6 6,0 1,4 93,0 6,6 0,3
Satakunta 98,4 0,3 1,2 98,8 0,2 1,0 99,7 0,2 0,2
Kanta-Häme 97,8 0,4 1,8 98,5 0,3 1,3 99,2 0,5 0,3
Pirkanmaa 97,1 0,3 2,5 98,4 0,3 1,3 99,3 0,4 0,4
Päijät-Häme 97,1 0,3 2,6 97,5 0,4 2,1 98,2 0,8 1,0
Kymenlaakso 96,6 0,8 2,6 97,0 1,2 1,8 98,1 1,9 0,0
Etelä-Karjala 97,2 0,1 2,7 98,3 0,2 1,5 99,7 0,0 0,3
Etelä-Savo 98,3 0,2 1,5 98,7 0,1 1,2 99,8 0,0 0,2
Pohjois-Savo 98,7 0,1 1,2 98,9 0,1 1,0 99,5 0,2 0,3
Pohjois-Karjala 98,2 0,1 1,7 98,4 0,3 1,4 98,6 0,7 0,7
Keski-Suomi 98,1 0,2 1,7 98,6 0,2 1,3 100,0 0,0 0,0
Etelä-Pohjanmaa 98,9 0,3 0,8 99,5 0,1 0,3 99,8 0,2 0,0
Pohjanmaa 46,4 50,8 2,8 48,7 49,4 1,8 33,4 66,0 0,6
Keski-Pohjanmaa 89,6 9,4 1,1 89,9 8,7 1,3 94,6 5,4 0,0
Pohjois-Pohjanmaa 98,5 0,1 1,4 99,1 0,2 0,8 99,7 0,1 0,2
Kainuu 98,7 0,1 1,2 98,0 0,1 1,8 100,0 0,0 0,0
Lappi 98,5 0,2 1,3 98,9 0,3 0,8 99,8 0,2 0,0

Ehdokkaiden koulutustaso korkea

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut koulutusasteen mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

  Korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Perusaste
Äänioikeutetut 14,8 11,5 39,2 34,4
Ehdokkaat 25,3 16,7 40,6 17,4
   VIHR 45,4 12,0 34,0 8,5
   RKP 41,9 17,9 29,0 11,2
   KOK 37,7 21,7 28,8 11,7
   KD 28,6 19,0 37,6 14,8
   KESK 23,7 19,7 41,5 15,1
   SDP 17,1 14,7 47,1 21,2
   VAS 12,1 8,0 52,8 27,2
   SKP 14,7 7,2 49,4 28,6
   PS 9,1 12,0 49,3 29,6
   Muut 23,5 16,8 38,3 21,3
Valitut 29,8 19,2 36,7 14,3

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Perusastetta korkeampi koulutus on 82,6 prosentilla, kun äänioikeutetuista 65,6 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen koulutus. Koulutettujen osuus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinnon on suorittanut äänioikeutetuista 15 % ja ehdokkaista 25 prosenttia.

Saman tutkinnon suorittaneiden ehdokkaiden osuus on suurin Vihreällä liitolla, 45 prosenttia, RKP:llä 42 %, Kokoomuksella 38 %, Kristillisdemokraateilla 29 % ja Suomen Keskustalla 24 prosenttia.

SDP:n ehdokkaista 47 prosentilla on keskiasteen tutkinto, Vasemmistoliiton ehdokkaista 53 ja SKP:n ja Perussuomalaisten ehdokkaista 49 prosentilla. Kunnallisvaaleissa ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus on yleensä kaksinkertainen matalimmin koulutettuihin alueisiin verrattuna.

Valituista 29,8 prosenttia on suorittanut alemman tai ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon, 19,2 prosenttia alimman korkea-asteen tutkinnon. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on lähes kaksinkertainen äänioikeutettuihin verrattuna. Keskiasteen koulutusta valituilla on hieman vähemmän ja perusasteen koulutusta 20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin äänioikeutetuilla.

Valtaosa ehdokkaista elää lapsiperheissä

Äänioikeutetuista 32 prosenttia elää samassa taloudessa avio- tai avopuolison ja lasten kanssa. Ehdokkaista tällaisessa perheessä elää 46 prosenttia. Tämän lisäksi 30 prosenttia ehdokkaista elää kahdestaan avio- tai avopuolisonsa kanssa, ilman lapsia. Aviopariperheissä elävien ehdokkaiden osuus on 63 % ja avopareina elävien osuus 13 prosenttia. Äänioikeutetuista on aviopareja 50 % ja avopareja 15 prosenttia. Ehdokkaista yksinhuoltajia on 6,7 prosenttia ja yksineläjiä eli perheisiin kuulumattomia 17,4 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Äänioikeutetuista 29 prosenttia elää yhden hengen talouksissa eli heitä on yhtä paljon kuin lapsiperheissä eläviä. Useimmissa puolueissa yksineläjien osuus on kasvanut, Vihreän liiton ehdokkaista neljännes on yksineläjä.

Kristillisdemokraattien ehdokkaista 78 %, Suomen Keskustan ehdokkaista 70 %, Kokoomuksen 68 %, RKP:n 68 %, ja SDP:n 60 prosenttia elää avioliitossa. Avoliitossa eläviä on eniten Vihreän liiton ja SKP:n ehdokkaissa, molemmissa 18 prosenttia. Perheisiin kuulumattomia yksinasuvia on äänioikeutetuista 28,9 %.

Perhetyypiltään valitut poikkeavat äänioikeutetuista ehkä eniten. Lapsiperheissä eläviä äänoikeutetuista on 32,4 prosenttia, valituista 53,7. Avopareina eläviä on lähes saman verran kuin äänioikeutetuissakin, mutta yksineläviä on vain 10,7 prosenttia kun äänioikeutetuissa heitä on 29,8 prosenttia.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perhetyypin mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut perhetyypin mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

  Avio- ja avopari
ja lapsia
Avio- ja avopari
ilman lapsia
Yksinhuoltaja Perheeseen
kuulumaton
Äänioikeutetut 32,4 32,2 6,5 28,9
Ehdokkaat 46,4 29,5 6,7 17,4
   KESK 55,5 25,9 6,0 12,6
   RKP 51,7 26,9 8,0 13,4
   KD 50,7 29,6 4,9 14,7
   KOK 49,9 28,9 6,0 15,2
   VIHR 45,0 22,0 9,3 23,8
   Muut 40,4 29,6 8,6 21,5
   SDP 40,3 34,2 6,8 18,7
   PS 39,0 28,0 7,9 25,1
   VAS 33,8 35,2 7,7 23,3
   SKP 18,9 33,9 5,8 41,4
Valitut 53,7 30,6 5,1 10,7

Lapsia keskimääräistä enemmän

Perhetyyppi ei kerro sitä kuinka monella ehdokkaalla on tai on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa perheissä, avioerotapauksissa jne. lapset voivat asua muualla kuin ehdokas. Biologisten lasten määrä kertoo kuinka monella ehdokkaalla on kokemusta omista lapsista. Äänioikeutetuista 34,8 prosentilla ei ole koskaan ollut omia lapsia, ehdokkaista 21,3 prosentilla ei ole lapsia. Lapsettomien osuus vaihtelee SDP:n 18,3 prosentista Vihreän liiton 32,8 prosenttiin. Vihreällä liitolla on runsaasti nuoria ehdokkaita, joilla ei ehkä vielä ole lapsia. Suuria perheitä on eniten Kristillisdemokraateilla, joiden ehdokkaista 22,7 prosentilla on vähintään neljä lasta, ja Suomen Keskustalla, joiden ehdokkaista 16,9 prosentilla on neljä lasta tai enemmän. Suuret perheet ovat harvinaisimpia SKP:llä, Vihreällä liitolla ja SDP:llä. Ehdokkaiden lapsiluku heijastaa alueen syntyvyyskäyttäytymistä eli suuria perheitä on eniten Pohjanmaalla ja Kainuussa ja pienimmillään perheet ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

Ehdokkaista 77,7 prosentilla on biologisia lapsia, äänioikeutetuilla vastaava osuus on 65,2 prosenttia. Lapsettomien ehdokkaiden osuus on kasvanut parilla prosenttiyksiköllä edellisistä kunnallisvaaleista.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut biologisten lasten lukumäärän mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

Valituilla on yleensä lapsia, vain 14,5 prosenttia on lapsettomia, kun äänioikeutetuista 34,8 prosenttia on ilman kotona asuvia lapsia. Lisäksi valituista 15,5 prosentilla on neljä lasta tai enemmän, äänioikeutetuista vain 7,5 prosentilla on lapsia saman verran.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut biologisten lasten lukumäärän mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

  1 lapsi 2 lasta 3 lasta 4+ lasta Ei lapsia
Äänioikeutetut 16,1 27,6 14,0 7,5 34,8
Ehdokkaat 14,0 30,8 21,0 12,9 21,3
   SDP 17,1 34,1 20,5 9,9 18,3
   Muut 15,4 30,6 21,9 12,9 19,2
   KESK 11,2 29,3 22,9 16,9 19,7
   KD 9,9 23,0 24,2 22,7 20,1
   KOK 13,4 33,4 21,3 10,7 21,2
   VAS 15,8 31,3 19,4 11,2 22,3
   RKP 10,6 33,2 22,1 10,4 23,7
   PS 16,2 25,8 17,8 14,4 25,9
   SKP 21,4 25,3 14,7 6,9 31,7
   VIHR 15,9 26,3 16,1 8,8 32,8
Valitut 12,1 33,7 24,2 15,5 14,5

Työllisyysongelmat harvinaisia

Äänioikeutetuista yli puolet, 54,5 %, on työssä, työttöminä 5,8 %, eläkkeellä 26,7 % ja 8,2 % opiskelee tai tekee kotitaloustyötä. Työllisten osuus on pysynyt ennallaan ja työttömien osuus hieman vähentynyt edellisvaaleista. Ehdokkaista työllisiä on selvästi enemmän, 74 %, työttömiä 5,3 % eli hieman vähemmän ja eläkeläisiä selvästi vähemmän eli vain 12,9 %, kuin äänioikeutetuista. Ehdokkaissa on kuitenkin yksi prosenttiyksikkö enemmän eläkeläisiä kuin edellisissä kunnallisvaaleissa.

Työllisiä on eniten RKP:n 80,2 %, Kokoomuksen 78,8 % ja Suomen Keskustan 78,5 % ehdokkaista, jotka siis ylittävät hallituksen 75 prosentin työllisyysastetavoitteen selvästi. Näillä puolueilla myös työttömyys on keskimääräistä harvinaisempaa. SDP:n, Vihreän liiton ja Kristillisdemokraattien ehdokkaita työttömyys on vaivannut yhtä usein kuin äänioikeutettujakin, Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja SKP:n ehdokkaita taas keskimääräistä useammin. Vihreällä liitolla on suhteellisesti eniten opiskelijaehdokkaita 11,8 %. Eläkeläisten osuus on suurin Perussuomalaisilla ja SKP:llä.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

Äänioikeutetut, ja ehdokkaat (puolueittain) ja valitut pääasiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

  Työlliset Työttömät Opiskelijat,
koululaiset
Eläkeläiset Muut
Äänioikeutetut 54,5 5,8 8,2 26,7 4,7
Ehdokkaat 74,0 5,3 5,3 12,9 2,6
   RKP 80,2 3,1 5,7 8,9 2,2
   KOK 78,8 3,2 5,5 10,4 2,1
   KESK 78,5 3,7 4,8 10,6 2,4
   SDP 74,6 5,6 3,7 14,4 1,7
   VIHR 71,7 6,3 11,8 5,9 4,3
   KD 68,6 6,8 6,1 15,1 3,5
   VAS 66,0 8,3 5,5 17,6 2,5
   Muut 63,9 6,9 4,8 21,0 3,5
   PS 60,4 10,4 4,9 19,3 5,0
   SKP 49,2 13,6 6,9 26,9 3,3
Valitut 82,3 2,8 2,6 11,0 1,3

Valituista on työllisiä 28 prosenttiyksikköä enemmän kuin äänioikeutetuista eli 82,3 prosenttia, työttömiä on puolet ja opiskelijoita kolmannes äänioikeutettujen tasosta. Eläkeläisiä valituista on 11 prosenttia, äänioikeutetuista 26,7 prosenttia.

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen työllisyysaste (18-64-v.) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2008, %

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen työllisyysaste (18-64-v.) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2008, %

  Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
KOKO MAA 68,4 76,6 87,2
Itä-Uusimaa 74,8 82,2 88,0
Pohjanmaa 72,4 79,6 87,9
Uusimaa 72,3 78,2 91,0
Kanta-Häme 71,2 80,4 90,7
Varsinais-Suomi 70,2 78,7 89,0
Etelä-Pohjanmaa 69,0 79,8 91,0
Pirkanmaa 68,7 76,7 87,5
Keski-Pohjanmaa 68,2 77,6 90,4
Satakunta 67,2 77,7 90,0
Päijät-Häme 66,8 74,4 86,8
Kymenlaakso 66,5 78,4 85,0
Etelä-Karjala 65,1 77,0 89,2
Pohjois-Pohjanmaa 64,9 74,6 84,3
Etelä-Savo 64,7 73,1 87,6
Keski-Suomi 64,4 73,8 84,6
Pohjois-Savo 63,9 73,0 84,3
Lappi 61,3 70,5 82,3
Pohjois-Karjala 61,0 71,9 85,9
Kainuu 60,0 71,1 79,4

Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla ehdokkaat poikkeavat työllisyysasteeltaan vähiten äänioikeutetuista, eroa työllisyysasteessa on 6-8 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välinen ero on Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Kainuussa noin 11-12 prosenttiyksikköä. Äänioikeutetuissa vain Itä-Uusimaa on lähes saavuttanut hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen ja kauimpana siitä on Kainuun työllisyysaste, 60 prosenttia. Ehdokkaista korkein työllisyysaste on Itä-Uudellamaalla, 82 prosenttia ja kaikki muutkin maakunnat (Lappia ja Kainuuta lukuun ottamatta) ovat melko lähellä hallituksen tavoitetta. Lappi ja Kainuu jäävät siitä eniten.

Valitut ovat vielä useammin töissä, Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Satakunnassa valittujen työllisyysaste on yli 90 prosenttia. Matalimmillaankin Kainuussa se on 79,4 prosenttia.

Julkinen sektori työllistää ehdokkaita

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut työnantajan sektorin mukaan kunnallisvaaleissa 2008, %

  Yksityinen Yrittäjä Valtio Kunta
Äänioikeutetut 61,4 10,5 6,5 21,6
Ehdokkaat 46,4 17,5 8,2 27,8
   PS 56,5 22,7 4,5 16,4
   KESK 37,6 30,2 7,4 24,8
   VAS 59,8 5,1 6,7 28,4
   KOK 44,0 20,8 9,9 25,3
   RKP 48,5 16,3 8,6 26,6
   SKP 59,5 5,2 7,5 27,7
   KD 47,7 14,7 6,7 30,9
   Muut 44,4 17,7 7,9 30,0
   SDP 52,8 5,5 7,4 34,3
   VIHR 43,4 8,1 16,1 32,5
Valitut 36,6 24,3 9,1 30,0

Ehdokkaista 68 prosenttia on työssä, heistä 46 prosenttia on yksityisen sektorin palkansaajia, 18 prosenttia yrittäjiä, 8 % valtion ja 28 prosenttia kunnan palkansaajia. Puolueittain työantajatyyppi vaihtelee erittäin paljon. Yksityisen sektorin palkansaajia on eniten Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkaista eli 60 prosenttia, Perussuomalaisista 57 % ja SDP:stä 53 %. Vähiten yksityisen sektorin palkansaajia on Suomen Keskustalla eli 38 prosenttia. Suomen Keskustan ehdokkaista on 30 prosenttia yrittäjiä, joista varmaan suurin osa toimii maataloudessa. Vähiten yrittäjiä on SKP:ssä ja SDP:ssä, vain 5 prosenttia. Julkinen sektori työllistää eniten Vihreää liittoa: 33 prosenttia saa palkkansa kunnalta ja 16 prosenttia valtiolta. Seuraavaksi eniten se työllistää Sosialidemokraatteja, 34 prosenttia on kunnan palveluksessa ja 7 % valtiolla. Perussuomalaisista vain 16 prosenttia on kunnan ja 5 prosenttia valtion töissä.

Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurissa kunnissa, jopa 41 prosenttia saa palkkansa kunnalta tai valtiolta. Pikkukunnissa tärkein työllistäjä on yksityinen sektori ja oma yrittäjätoiminta. Alle 2 000 asukkaan kunnissa julkisen sektorin osuus on 30 % ja yksityisen sektorin (ml. yrittäjät) osuus 70 prosenttia.

Valituista on 30 prosenttia kuntien palveluksessa, 9,1 prosenttia valtiolla, yrittäjiä 24,3 ja yksityisen sektorin työllisiä 36,6 prosenttia.

Ehdokkaat työnantajan sektorin mukaan eri kokoluokan kunnissa kunnallisvaaleissa 2008, %

Kuntakoko Yksityinen Yrittäjä Valtio Kunta Julkinen yht.
-1 999 38,1 32,0 5,0 24,9 29,9
2 000-4 999 41,4 26,7 5,6 26,2 31,8
5 000-9 999 44,0 22,3 6,2 27,4 33,7
10 000-19 999 46,1 18,2 7,1 28,7 35,7
20 000-49 999 51,1 11,8 8,3 28,8 37,1
50 000-99 999 46,9 12,0 10,5 30,6 41,1
100 000+ 51,8 6,7 15,8 25,6 41,4
Yhteensä 46,4 17,5 8,2 27,8 36,0

Valitut työnantajan sektorin mukaan eri kokoluokan kunnissa kunnallisvaaleissa 2008, %

Kuntakoko Yksityinen Yrittäjä Valtio Kunta Yht.
-1 999 33,3 36,8 6,3 23,7 100,0
2 000-4 999 34,4 32,3 6,3 27,0 100,0
5 000-9 999 36,1 27,3 7,6 29,0 100,0
10 000-19 999 36,2 23,6 8,2 32,0 100,0
20 000-49 999 39,6 15,2 10,1 35,0 100,0
50 000-99 999 38,1 13,2 13,7 34,9 100,0
100 000 + 43,2 5,2 26,6 24,9 100,0
Yhteensä 36,6 24,3 9,1 30,0 100,0

Pienissä kunnissa valituista on eniten (maatalous)yrittäjiä, suurimmissa kunnissa eniten yksityisen sektorin palkansaajia. Kunnan ja valtion työllisiä on eniten yli 100 000 asukkaan kunnissa, yli puolet valituista.

Tulot parempia kuin äänioikeutetuilla

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (euroa) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2008

Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (euroa) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2008

  Äänioikeutetut Ehdokkaat Valitut
Koko maa 22 994 30 344 38 753
Uusimaa 27 745 36 128 59 613
Itä-Uusimaa 25 573 35 593 38 004
Varsinais-Suomi 22 905 30 912 40 521
Pirkanmaa 22 427 29 542 38 846
Kanta-Häme 22 362 32 289 45 754
Kymenlaakso 22 037 31 996 41 300
Pohjanmaa 21 582 31 206 38 247
Pohjois-Pohjanmaa 21 423 28 870 34 149
Päijät-Häme 21 389 29 705 37 676
Satakunta 20 962 30 040 36 258
Etelä-Karjala 20 930 29 558 38 041
Keski-Pohjanmaa 20 726 28 719 35 762
Keski-Suomi 20 387 27 753 33 806
Pohjois-Savo 20 169 28 164 34 345
Etelä-Pohjanmaa 19 959 28 315 35 859
Lappi 19 830 27 245 33 478
Etelä-Savo 19 596 28 494 34 170
Kainuu 18 931 27 365 32 319
Pohjois-Karjala 18 816 26 146 33 804

Ehdokkaat ovat paremmin koulutettuja ja useammin töissä olevia kuin alueen äänioikeutetut.
Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän verotettavat tulonsa ovat selvästi parempia kuin äänioikeutetuilla. Äänioikeutettujen keskitulot olivat 22 926 euroa, ehdokkaiden 30 344 euroa eli 7 400 euroa suuremmat. Korkeimmat keskitulot niin äänioikeutetuilla kuin ehdokkaillakin on Uudellamaalla 27 700 ja 36 100 euroa. Toiseksi korkeimmat tulot valituilla on Kanta-Hämeessä ja kolmantena on Kymenlaakso. Pienimmät keskitulot valituilla on Kainuussa 32 300 euroa.

Suurimmillaan tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä ovat Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa (10 040 euroa) ja pienimmillään Pirkanmaalla 7 200 euroa.
Edellisistä kunnallisvaaleista äänioikeutettujen verotettavat tulot ovat nousseet 13,6 prosenttia ja ehdokkaiden 14,2 %. Paras tulokehitys äänioikeutetuilla on ollut Keski-Pohjanmaalla, 17 prosenttia ja heikoin Etelä-Pohjanmaalla, 11,4 prosenttia. Ehdokkaiden tulot ovat parantuneet eniten Itä-Uudellamaalla 20,9 prosenttia ja vähiten Lapissa, 7,7 prosenttia.

Valittujen tulot poikkeavat eniten äänioikeutetuista ja ehdokkaista Uudellamaalla, jossa keskitulot ovat 59 600 euroa, äänioikeutetuilla 27 700 euroa ja ehdokkailla 36 100.

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 38 200:sta SKP:n 20 200 euroon. RKP:n ehdokkaiden keskitulot ovat 37 700, Suomen Keskustan 30 700 ja SDP:n 29 500. Suomen Keskustan ehdokkaiden tulot ovat 7 000-9 000 alemmat kuin Kokoomuksen ja RKP:n. Äänioikeutettuihin verrattuna Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat ansaitsevat lähes 15 000 euroa enemmän. Vihreän liiton nuoremmat ja usein opiskelijaehdokkaat ansaitsevat keskimäärin 2 300 euroa enemmän kuin äänioikeutetut. Perussuomalaisten ja SKP:n ehdokkaat jäävät pari tuhatta euroa äänioikeutettujen keskitason alapuolelle.

Kaikkien ehdokkaiden keskitulot ovat kolmanneksen suuremmat kuin äänioikeutettujen. Kokoomusehdokkaiden tulot ovat 67 %, RKP:n 64 %, Suomen Keskustan 34 % ja SDP:n 29 prosenttia äänioikeutettujen yläpuolella, Vihreän liiton 10 % ja Kristillisdemokraattien 13 prosenttia. Maakunnissa erot ovat vielä tätäkin suurempia. Eniten maakuntiensa äänioikeutetuista poikkeavat Kokoomuksen ehdokkaat Kanta-Hämeessä ja Kymenlaaksossa, keskitulot ovat kaksinkertaiset maakunnan äänioikeutettuihin verrattuna. Suomen Keskustan ehdokkailla on 84 prosenttia korkeammat tulot Itä-Uudellamaalla, kuin maakunnan äänioikeutetuilla, Etelä-Savossa 60 prosenttia ja Kainuussa 54 %. SDP:llä suurin ero alueen äänioikeutettuihin on Pohjois-Savossa ja Kainuussa, yli 54 prosenttia. Vihreän liiton ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista yleensä keskimääräistä vähemmän, suurin ero heillä on Etelä-Pohjanmaalla, 49 prosenttia. Kristillisdemokraattien ehdokkaiden tulot ovat 13 prosenttia suuremmat kuin kaikilla äänioikeutetuilla, mutta Kainuussa ero on 54 prosenttia. RKP:llä ei ole ehdokkaita kaikissa maakunnissa, mutta keskimäärin RKP:n ehdokas ansaitsee 64 prosenttia enemmän kuin äänioikeutettu, Pohjanmaalla 69 prosenttia enemmän. Perussuomalaiset ovat hyvin lähellä äänioikeutettujen keskiarvoja ja useissa maakunnissa heidän tulonsa ovat jopa alempia.

Äänioikeutettujen, sekä ehdokkaiden ja valittujen keskitulot (euroa) puolueittain kunnallisvaaleissa 2008

Äänioikeutettujen sekä ehdokkaiden keskitulot (euroa) puolueittain kunnallisvaaleissa 2008

  Ehdokkaat Valitut
Äänioikeutetut
22 994

-
Ehdokkaat/Valitut yht
30 344

38 753
   KOK 38 207 51 002
   RKP 37 658 44 764
   KESK 30 719 37 096
   SDP 29 519 35 894
   Muut 26 696 35 833
   KD 25 874 36 423
   VIHR 25 292 32 202
   VAS 24 943 31 539
   PS 21 024 25 505
   SKP 20 192 30 097

Ehdokkaiden keskimääräiset tulot puolueittain verrattuna äänioikeutettujen keskimääräisiin tuloihin maakunnittain kunnallisvaaleissa 2008, %

  Äänioikeutetut Ehdokkaat KESK KOK SDP VAS VIHR KD RKP PS SKP Muu
KOKO MAA 100,0 132,0 133,6 166,2 128,4 108,5 110,0 112,5 163,8 91,4 87,8 116,1
Uusimaa 100,0 130,2 170,5 173,4 123,0 97,4 102,7 97,4 140,9 83,9 83,8 101,4
Itä-Uusimaa 100,0 139,2 182,9 165,5 115,7 129,8 98,6 112,1 134,8 87,2 . 181,0
Varsinais-Suomi 100,0 135,0 127,8 176,7 133,8 102,6 105,2 112,2 162,2 91,9 74,7 80,7
Satakunta 100,0 143,3 134,4 183,5 141,5 114,3 116,9 132,7 . 107,5 77,2 150,0
Kanta-Häme 100,0 144,4 129,8 194,2 134,6 123,0 117,4 126,2 . 120,2 . 108,3
Pirkanmaa 100,0 131,7 125,9 167,9 130,1 114,7 110,4 132,1 . 91,5 87,4 120,4
Päijät-Häme 100,0 138,9 124,4 168,5 135,7 115,0 106,9 133,1 . 100,5 85,0 143,3
Kymenlaakso 100,0 145,2 131,1 192,0 142,6 108,2 115,8 131,8 . 112,9 . 144,5
Etelä-Karjala 100,0 141,2 146,2 166,3 138,0 119,9 107,8 133,4 . 93,5 85,7 120,2
Etelä-Savo 100,0 145,4 158,8 174,8 140,1 106,2 116,9 106,2 . 96,9 . 131,3
Pohjois-Savo 100,0 139,6 149,2 176,0 145,0 118,6 103,2 116,4 . 97,0 90,6 103,4
Pohjois-Karjala 100,0 139,0 149,6 169,0 137,1 118,1 109,7 116,3 . 95,2 116,2 114,8
Keski-Suomi 100,0 136,1 137,1 159,0 141,5 120,4 115,8 117,5 . 94,4 76,2 128,4
Etelä-Pohjanmaa 100,0 141,9 152,1 162,9 130,7 111,9 147,8 119,7 . 103,8 . 121,8
Pohjanmaa 100,0 144,6 132,9 158,1 134,0 126,7 111,4 114,0 168,5 88,1 . 140,3
Keski-Pohjanmaa 100,0 138,6 151,4 152,7 123,3 110,9 126,1 139,5 188,7 113,2 . 100,8
Pohjois-Pohjanmaa 100,0 134,8 141,5 163,4 129,9 121,5 120,4 104,4 . 92,7 . 100,6
Kainuu 100,0 144,5 153,2 187,7 144,6 119,5 134,5 152,8 . 82,8 . 137,3
Lappi 100,0 137,4 146,1 156,8 140,7 123,7 90,3 109,4 . 88,9 83,4 129,1

Valittujen keskimääräiset tulot puolueittain verrattuna äänioikeutettujen keskimääräisiin tuloihin maakunnittain kunnallisvaaleissa 2008, %

  Äänioikeutetut Valitut KESK KOK SDP VAS VIHR KD RKP PS
Koko maa 100,0 168,8 161,6 222,2 156,4 137,4 140,3 158,7 195,0 111,1
Uusimaa 100,0 215,1 449,1 252,3 168,6 143,5 127,0 168,2 185,5 111,8
Itä-Uusimaa 100,0 148,9 142,3 207,2 120,5 .. 97,8 .. 145,2 97,2
Varsinais-Suomi 100,0 177,3 152,2 228,4 170,6 133,0 137,0 159,1 207,0 123,8
Satakunta 100,0 173,4 157,1 221,0 169,7 150,6 197,0 167,0 .. 128,0
Kanta-Häme 100,0 205,2 177,5 310,5 163,7 148,8 169,9 174,1 .. 257,3
Pirkanmaa 100,0 173,5 151,7 215,5 159,5 141,8 136,2 219,9 .. 113,6
Päijät-Häme 100,0 176,5 151,6 216,2 161,0 187,3 137,1 177,5 .. 117,8
Kymenlaakso 100,0 187,7 147,7 264,3 171,2 132,8 139,0 218,1 .. 127,3
Etelä-Karjala 100,0 182,2 175,6 223,2 169,7 .. 182,4 212,3 .. 106,5
Etelä-Savo 100,0 174,9 178,3 217,4 160,6 115,1 179,7 145,3 .. 110,0
Pohjois-Savo 100,0 170,7 164,3 241,0 170,5 162,2 175,7 150,6 .. 109,4
Pohjois-Karjala 100,0 180,1 190,1 239,0 170,1 172,1 119,1 144,7 .. 113,1
Keski-Suomi 100,0 166,2 156,5 221,6 161,0 158,8 123,2 160,6 .. 99,0
Etelä-Pohjanmaa 100,0 180,2 177,9 223,3 166,5 127,4 .. 137,8 .. 135,4
Pohjanmaa 100,0 177,7 164,6 181,9 161,4 140,8 .. 152,4 191,9 116,5
Keski-Pohjanmaa 100,0 173,1 174,2 197,0 153,3 151,0 .. 241,1 275,0 130,9
Pohjois-Pohjanmaa 100,0 159,7 160,9 192,9 151,1 153,6 165,7 141,6 .. 105,2
Kainuu 100,0 171,2 181,0 223,2 175,4 133,3 .. 159,7 .. 102,2
Lappi 100,0 169,3 170,6 212,0 182,4 146,2 125,2 117,7 .. 99,7

Valittujen tulot poikkeavat varsin paljon alueen äänioikeutettujen tuloista puolueittain. Kaikkien valittujen tulot ovat 69 prosenttia korkeammat kuin äänioikeutettujen. Suhteellisesti parhaat tulot on Suomen Keskustan valituilla Uudeltamaalta eli yli nelinkertaiset Uudenmaan äänioikeutettuihin verrattuna. Kokoomuksen valittujen tulot ovat Kanta-Hämeessä kolminkertaiset äänioikeutettuihin verrattuna. SDP:llä on suurimmat erot tuloissa verrattuna Lapissa ja Kainuussa, Vihreillä Satakunnassa ja RKP:llä Keski-Pohjanmaalla.

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut tuloluokittain kunnallisvaaleissa 2008, %

Äänioikeutetut, ehdokkaat (puolueittain) ja valitut tuloluokittain kunnallisvaaleissa 2008, %

  -8 999 9 000-16 999 17 000-26 999 27 000-41 999 42 000+
Äänioikeutetut 23,1 22,6 23,8 20,1 10,4
Ehdokkaat 12,1 15,4 23,8 29,3 19,4
   SDP 7,8 13,5 27,4 34,4 17,0
   RKP 10,2 11,2 18,8 30,0 29,9
   KOK 11,1 10,7 17,9 29,2 31,2
   KESK 11,7 15,8 23,8 29,3 19,5
   VAS 12,0 19,2 28,9 29,2 10,6
   KD 15,8 17,6 26,4 26,7 13,4
   Muut 16,4 19,7 22,2 25,2 16,6
   VIHR 20,5 17,1 21,3 25,3 15,8
   PS 19,8 25,9 26,5 20,6 7,2
   SKP 22,8 25,8 25,6 18,1 7,8
Valitut 5,8 10,8 20,3 33,4 29,7

Ehdokkaat ansaitsevat keskimääräistä paremmin ja siksi heistä suurempi osa kuuluu myös ylimpiin tuloluokkiin. Äänioikeutetuista lähes puolet jää alle 17 000 euron vuosituloihin. Ehdokkaista tähän luokkaan kuuluu vain 27 prosenttia. Kahteen alimpaan luokkaan kuuluu suurten puolueiden ehdokkaista hiukan yli viidennes. Perussuomalaisten ja SKP:n ehdokkaiden tulojakauma on lähinnä äänioikeutettujen keskimääräistä jakaumaa. Ylimmässä tuloluokassa eli yli 42 000 euron vuosituloja saavia on Kokoomuksella 31 %, RKP:llä 30 % ja Suomen Keskustalla 20 prosenttia. Äänioikeutetuista tähän luokkaan kuuluu 10 prosenttia. Keskituloisia (tuloluokka 27 000-41 999) on eniten SDP:ssä, 34 prosenttia.


Päivitetty 27.10.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. 2008, Kunnallisvaalit 2008 - millaisia ehdokkaita - millaisia valittuja? . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2008/kvaa_2008_2008-10-27_kat_001.html