Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 29.5.2015

Maahanmuuton voitto pieneni vuotta aiemmasta

Tilastokeskuksen mukaan Suomesta ulkomaille muutti vuoden 2014 aikana 15 490 henkeä. Määrä on 1 590 edellisvuotta suurempi. Ulkomailta Suomeen muutto pieneni 430 henkeä ollen 31 510 henkeä. Nettomaahanmuuttoa kertyi vuoden 2014 aikana yhteensä 16 020 henkeä, mikä on 2 030 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaan kansalaisten nettomaahanmuutto supistui jonkin verran, 1 480 henkeä.

Suomen ja EU-maiden välinen muuttoliike 1992–2014

Suomen ja EU-maiden välinen muuttoliike 1992–2014

Suomesta muutti EU-maihin viime vuonna 10 110 henkeä. Maastamuutto EU-maihin oli 1 290 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Muutto EU-maista Suomeen väheni 820 hengellä ollen 15 380. Suomi sai vuonna 2014 muuttovoittoa EU-maista 5 270 henkeä. Suomen EU-mailta saama muuttovoitto oli selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2014 kuntien välisiä muuttoja oli 268 910, mikä on 1 970 enemmän kuin vuonna 2013. Maakuntien välisten muuttojen määrä oli 125 640 ja se kasvoi 2 300 muutolla. Maakuntien sisäinen muutto pieneni 6 480 muutolla. Kunnassamuuttoja oli vuoden 2014 aikana 570 670, mikä on 6 200 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Maan sisäisessä muuttoliikkeessä määrällisesti eniten muuttovoittoa sai Uudenmaan maakunta ja toiseksi eniten Pirkanmaan maakunta. Uudenmaan voitto oli 4 800 ja Pirkanmaan 1 760 henkeä. Väkilukuun suhteutettu muuttovoitto oli suurin Manner-Suomessa Pirkanmaalla, jonka suhteellinen muuttovoitto oli neljä promillea. Uudenmaan suhteellinen muuttovoitto oli aivan vähän pienempi kuin Pirkanmaalla. Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään menetti Kymenlaakson maakunta, jolla muuttotappio oli 1 010 henkeä. Kainuun suhteellinen muuttotappio oli suurin ja se oli kahdeksän promillea. Kymenlaaksossa suhteellinen muuttotappio oli toiseksi suurinta. Neljätoista maakuntaa sai muuttotappiota kuntien välisessä muutossa.

Muuttoliikkeessä ulkomaiden kanssa yksikään maakunta ei saanut muuttotappiota. Kansainvälisen muuton nettomäärän huomioon ottaminen vähentää muuttotappiollisten maakuntien määrää selvästi. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen vain seitsemällä maakunnalla. Uudellamaalla oli Manner-Suomessa suhteellisesti suurin muuttovoitto.

Maan sisäinen liikkuvuus ja siirtolaisuus 2000–2014

Vuosi 1) Muuttotyyppi
Kuntien välinen muutto Kunnan sisäinen muutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus
2000 238 586 549 138 16 895 14 311 2 584
2001 259 059 599 539 18 955 13 153 5 802
2002 251 477 582 793 18 113 12 891 5 222
2003 250 549 598 542 17 838 12 083 5 755
2004 260 012 604 639 20 333 13 656 6 677
2005 269 257 622 712 21 355 12 369 8 986
2006 266 795 598 771 22 451 12 107 10 344
2007 273 546 594 724 26 029 12 443 13 586
2008 263 626 566 447 29 114 13 657 15 457
2009 258 707 576 556 26 699 12 151 14 548
2010 265 730 573 955 25 636 11 905 13 731
2011 276 173 599 504 29 481 12 660 16 821
2012 275 735 594 078 31 278 13 845 17 433
2013 266 939 576 865 31 941 13 893 18 048
2014 268 909 570 665 31 507 15 486 16 021
1) Koko aikasarjassa aluejako 1.1.2015

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Saari 029 551 3401, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (266,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 29.5.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Muuttoliike [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-6766. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/muutl/2014/muutl_2014_2015-05-29_tie_001_fi.html