Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Käsitteet ja määritelmät

Ammatillinen koulutus

Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.

Huomautus:

Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.

Koulutus

Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:

Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutusaste

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus:

Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Koulutussektori

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Opiskelija

Oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä.

Huomautus:

Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa, toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.

Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.

Tilastokeskuksen tilastoinnissa käsite viittaa toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoihin.

Tilastokeskuksen tilastoinnissa opiskelijoilta edellytetään kirjoilla oloa oppilaitoksessa.

Opiskelija

Tilastoissa Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Opintojen kulku, Opiskelijoiden työssäkäynti ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. ja vuodesta 2004 alkaen näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen osalta 1.1.-31.12. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijoita. "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" -tilastossa opiskelijoissa ovat mukana myös peruskoulun oppilaat 20.9. tilanteesta. Tiedot yliopistokoulutuksen opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Pääasiallinen toiminta

Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla.

Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:

Työvoima

  • työlliset
  • työttömät

Työvoiman ulkopuolella olevat

  • 0-14-vuotiaat
  • opiskelijat, koululaiset
  • eläkeläiset
  • varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
  • muut työvoiman ulkopuolella olevat

Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä.

Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.

Tutkinto

Väestön koulutusrakenne, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ja Opintojen kulku -tilastoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.

Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot.

Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus

Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto.

Huomautus:

Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Uusi opiskelija

Tilastoissa "Koulutukseen hakeutuminen" ja "Opintojen kulku" lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulu-koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. opiskelemassa olleita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen 1.1. - 20.9. Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksiin kirjoille tulleita opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita sekä niitä opiskelijoita, jotka ovat solmineet oppisopimuksen kalenterivuoden aikana.

Ennen vuotta 2013 opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen uudet opiskelijat olivat 1.1.–20.9. kirjoille tulleita. Vuodesta 2010 alkaen yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa ko. yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ko. yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia.

Uusien opiskelijoiden määrä on pienempi kuin muissa koulutussektoreittaisissa tilastoissa mm. sen vuoksi, että mukaan on laskettu vain sellaiset opiskelijat, joilla on aineistoissa oikea suomalainen henkilötunnus, sekä sen vuoksi, että uusi opiskelija lasketaan vain kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai muun tiedon (esim. oppilaitoksen) mukaan.

Yliopistokoulutus

Yliopistossa annettava korkeakoulutus.

Huomautus:

Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opintojen kulku [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/opku/kas.html