Käsitteet ja määritelmät
- Koulutus
Tässä koulutuksella tarkoitetaan tutkintoon johtavaa koulutusta.
Tutkintoon johtavalla (tutkintotavoitteisella) koulutuksella tarkoitetaan peruskoulun koko oppimäärään (peruskoulun päättötodistukseen), lukiokoulutuksen koko oppimäärään (ylioppilastutkintoon), International Baccalaureate-tutkintoon, Reifeprüfung-tutkintoon, European Baccalaureate-tutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tai yliopistokoulutuksen tutkintoon johtavaa koulutusta.
Tutkintoon johtavaa koulutusta luokitellaan koulutusluokituksella.
- Koulutusjärjestelmä
Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:
Esiopetusta annetaan Suomessa 3–6 -vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaa-ehtoista.
Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).
Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.
Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.
- Koulutussektori
Oppilaitostilastoissa koulutus jaetaan seuraaviin koulutussektoreihin:
- peruskoulukoulutus
- lukiokoulutus
- ammatillinen koulutus
- ammattikorkeakoulukoulutus
- yliopistokoulutus.
- Opiskelija
Tilastoissa Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot, Opintojen kulku, Opiskelijoiden työssäkäynti ja Sijoittuminen koulutuksen jälkeen opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. ja vuodesta 2004 alkaen näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen osalta 1.1.-31.12. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen lukio-, ammatillisen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen opiskelijoita. "Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" -tilastossa opiskelijoissa ovat mukana myös peruskoulun oppilaat 20.9. tilanteesta. Tiedot yliopistokoulutuksen opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.
- Oppilaitos
Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.
Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.
- Pääasiallinen toiminta
Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla.
Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:
Työvoima
- työlliset
- työttömät
Työvoiman ulkopuolella olevat
- 0-14-vuotiaat
- opiskelijat, koululaiset
- eläkeläiset
- varusmiehet, siviilipalvelusmiehet
- muut työvoiman ulkopuolella olevat
Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Työvoimaan kuuluvuus on pääasiallisen toiminnan päättelyssä asetettu ensisijalle. Työvoiman sisällä taas on työttömien päättely tehty ennen työllisten päättelyä.
Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset.
- Tutkinto
Väestön koulutusrakenne, Sijoittuminen koulutuksen jälkeen ja Opintojen kulku -tilastoissa tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuoden loppuun mennessä ylioppilastutkinnon, kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB-, Reifeprüfung- tai Gymnasie-examen-tutkinnon), ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittaneisiin luetaan myös Puolustusvoimissa, rajavartiolaitoksessa sekä ulkomailla tutkinnon suorittaneet. Tilastoihin henkilöille on valittu yksi tutkinto: koulutusasteeltaan korkein/viimeksi suoritettu ammatillinen tutkinto.
Koulutustiedot on saatu Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Rekisteriin tutkintotiedot on voitu viedä vain niille henkilöille, joilla on suomalainen henkilötunnus. Tästä syystä tutkintorekisteristä puuttuvat henkilötunnusta vailla olevien henkilöiden (esim. monien ulkomaalaisten) tutkintotiedot.
- Työllinen
Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin.
- Työtön
Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä.
- Uusi opiskelija
Tilastoissa "Koulutukseen hakeutuminen" ja "Opintojen kulku" lukiokoulutuksen ja ammattikorkeakoulukoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan 20.9. opiskelemassa olleita, jotka ovat tulleet kirjoille oppilaitoksen tiettyyn koulutukseen 1.1. - 20.9. ja ammattikorkeakoulukoulutuksessa vuodesta 2002 lähtien ilmoittautuneet ensimmäistä kertaa läsnä tai poissa oleviksi. Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan sekä 20.9. opiskelemassa olleita opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, jotka tulivat oppilaitokseen kirjoille 1.1. - 20.9. välisenä aikana että vuodesta 2004 lähtien kalenterivuoden (1.1. - 31.12.) aikana oppilaitokseen kirjoille tulleita näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoita tai oppisopimuksen solmineita.
Yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastointivuoteen 2009 asti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olleita, yliopiston kannalta uusia opiskelijoita. Tilastointivuodesta 2010 lähtien yliopistokoulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olleita. Uusien opiske-lijoiden määrä on pienempi kuin muissa koulutussektoreittaisissa tilastoissa mm. sen vuoksi, että mukaan on laskettu vain sellaiset opiskelijat, joilla on aineistoissa oikea suomalainen henkilötunnus, sekä sen vuoksi, että uusi opiskelija lasketaan vain kerran koulutussektorin, koulutusasteen tai muun tiedon (esim. oppilaitoksen) mukaan.
Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusi opiskelija oli vuoteen 2001 asti ensimmäistä kertaa läsnäolleeksi kirjoittautunut opiskelija. Yliopistokoulutuksen uusi opiskelija oli vuoteen 2001 asti kalenterivuonna ko. yliopistossa koulutuksen aloittanut.
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Opintojen kulku [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1005. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 8.10.2013].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/opku/kas.html
Linkkipolku
Olet sivulla: Etusivu > Tilastot > Koulutus > Opintojen kulku > Käsitteet ja määritelmätNavigointi
- Julkistukset
- Katsaukset
- Taulukot
- Kuviot
- Tiedotteet
- Tuote- ja palvelutarjonta
- Kuvaus
- Laatuselosteet
- Menetelmäselosteet
- Käsitteet ja määritelmät
- Luokitukset
Vaihde 09 17 341